Jälsi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna.

Jälsi eli mäihä tai kambium (lat. cambium) on ohut solukerros kasvien ulkokuoren alla. Yleisesti ottaen jälsi sijaitsee johtosolukon nilaosan ja puuosan välissä,[1] joskin myöhemmin kaksisirkkaisilla kasveilla voi kehittyä myös jännevälijälttä eri johtojänteiden väleihin. Tällöin jälsi eli johtojänteiden kohdilla oleva jännejälsi ja johtojänteiden väleillä oleva jännevälijälsi muodostavat yhtenäisen jälsilieriön.

Jälsikerroksen solut jakautuvat tuottaen uusia puu- ja nilasoluja, ja tämän seurauksena tapahtuu kasvien sekundaarinen paksuuskasvu. Yleensä jälsi tuottaa uusia puusoluja sisäänpäin ja uusia nilasoluja ulospäin. Jällen toiminnan runsaus ja siten myös sekundaarisen paksuuskasvun suuruus vaihtelevat kasvilajeittain. Huomattavinta sekundaarinen paksuuskasvu on puilla. Jälsi voi myös muodostaa korkkijälttä kasvin ulkokuoren alle, nilakerrokseen lähelle pintaa. Korkkijällen solut tuottavat korkkitylppysoluja sekä varsinaisia korkkisoluja. Näistä soluista muodostuu ulkokuoreen korkkikuori. Myöhemmin korkkikuori voi kehittyä kaarnaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.