Ero sivun ”Lieto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 195.236.123.56 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kulkevi16 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
p →‎Kylät: Kylän nimen kirjoitusasu Vangio -> Vankio. Lähteenä mm. http://www.liedonmuseo.fi.
Rivi 41: Rivi 41:
===Kylät===
===Kylät===
[[File:Loukinaisten koulu Lieto Finland.jpg|thumb|Alakoulu Liedon Loukinaisissa.]]
[[File:Loukinaisten koulu Lieto Finland.jpg|thumb|Alakoulu Liedon Loukinaisissa.]]
[[Alhojoki]], [[Ankka (Lieto)|Ankka]], [[Hakula]], [[Hihnala]] (Hihna), [[Hiisi (Lieto)|Hiisi]], [[Huilu (Lieto)|Huilu]], [[Hyssälä (Lieto)|Hyssälä]], Hyvättylä, [[Ilmarinen (Lieto)|Ilmarinen]], [[Inkoinen (Lieto)|Inkoinen]], [[Kahloja]], [[Karvala (Lieto)|Karvala]], [[Kaskala]], [[Kaurinkoski]], [[Keppola]], [[Ketola (Lieto)|Ketola]], [[Kilpijoki (Lieto)|Kilpijoki]], [[Kiusala]], [[Kurkela (Lieto)|Kurkela]], [[Käipilä]], [[Kärpijoki]], [[Laitio]], [[Lintula (Lieto)|Lintula]], [[Littoinen]], [[Lommola]], [[Loukinainen]], [[Mellilä (Lieto)|Mellilä]], [[Moisio (Lieto)|Moisio]], [[Mäkkylä (Lieto)|Mäkkylä]], [[Nautela]], [[Paappala]], [[Pahka (Lieto)|Pahka]], [[Pettinen]], [[Pokkola]], [[Pränikkälä]], [[Punittu]], [[Puntamäki]], [[Pyhältö (Lieto)|Pyhältö]], [[Raukkala]], [[Rähälä]], [[Sauvala]], [[Sikilä]], [[Sillilä]], [[Taatila (Lieto)|Taatila]], [[Tammentaka]], [[Teijula]], [[Tootula]], [[Torstila]], [[Vangio]], [[Vanhalinna]], [[Viikka]], [[Vintala]], [[Vääntelä]], [[Yliskulma]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=296&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Lieto| Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura ry| Viitattu = 15.6.2011}}</ref>
[[Alhojoki]], [[Ankka (Lieto)|Ankka]], [[Hakula]], [[Hihnala]] (Hihna), [[Hiisi (Lieto)|Hiisi]], [[Huilu (Lieto)|Huilu]], [[Hyssälä (Lieto)|Hyssälä]], Hyvättylä, [[Ilmarinen (Lieto)|Ilmarinen]], [[Inkoinen (Lieto)|Inkoinen]], [[Kahloja]], [[Karvala (Lieto)|Karvala]], [[Kaskala]], [[Kaurinkoski]], [[Keppola]], [[Ketola (Lieto)|Ketola]], [[Kilpijoki (Lieto)|Kilpijoki]], [[Kiusala]], [[Kurkela (Lieto)|Kurkela]], [[Käipilä]], [[Kärpijoki]], [[Laitio]], [[Lintula (Lieto)|Lintula]], [[Littoinen]], [[Lommola]], [[Loukinainen]], [[Mellilä (Lieto)|Mellilä]], [[Moisio (Lieto)|Moisio]], [[Mäkkylä (Lieto)|Mäkkylä]], [[Nautela]], [[Paappala]], [[Pahka (Lieto)|Pahka]], [[Pettinen]], [[Pokkola]], [[Pränikkälä]], [[Punittu]], [[Puntamäki]], [[Pyhältö (Lieto)|Pyhältö]], [[Raukkala]], [[Rähälä]], [[Sauvala]], [[Sikilä]], [[Sillilä]], [[Taatila (Lieto)|Taatila]], [[Tammentaka]], [[Teijula]], [[Tootula]], [[Torstila]], [[Vankio]], [[Vanhalinna]], [[Viikka]], [[Vintala]], [[Vääntelä]], [[Yliskulma]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=296&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Lieto| Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura ry| Viitattu = 15.6.2011}}</ref>



===Taajamat===
===Taajamat===

Versio 23. marraskuuta 2020 kello 09.55

Lieto
Lundo

vaakuna

sijainti

Liedon keskustaa
Liedon keskustaa
Sijainti 60°30′15″N, 022°27′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 423
Hallinnollinen keskus Liedon kirkonkylä
Perustettu 1331
Kuntaliitokset Tarvasjoki (2015)
Kokonaispinta-ala 302,56 km²
260:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 300,54 km²
– sisävesi 2,02 km²
Väkiluku 20 637
52:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 68,67 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,5 %
– 15–64-v. 60,8 %
– yli 64-v. 19,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,0 %
– ruotsinkielisiä 1,5 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 7,4 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Esko Poikela
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • Ps.
13
8
7
5
4
3
3
www.lieto.fi

Lieto (ruots. Lundo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 20 637 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 302,56 km², josta 2,02 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 68,67 asukasta/km². Liedon naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Marttila, Paimio, Pöytyä ja Turku.

Maantiede

Liedon maisemaa hallitsevat pellot, joita halkovat Aurajoki ja sen suurin sivujoki Savijoki. Aurajoessa on Liedon alueella kolme merkittävää koskea, Nautelankoski, Vierunkoski ja Vääntelänkoski. Kunnan korkein kohta on Hyypiövuori, joka kohoaa 90 metrin korkeuteen.[8]

Lietoon vuonna 2015 liitetyn Tarvasjoen alueella virtaavat Paimionjoki ja sen suurin sivujoki, Tarvasjoki.

Liedon ainoa Natura-alue Nautelankoski on laaja koskialue, jonka ympärillä tavataan useita erilaisia luontotyyppejä, kuten jokivarsilehtoja, kallioketoja ja niittyjä.[9]

Kylät

Alakoulu Liedon Loukinaisissa.

Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilmarinen, Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Raukkala, Rähälä, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vankio, Vanhalinna, Viikka, Vintala, Vääntelä, Yliskulma[10]


Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Liedossa oli 19 596 asukasta, joista 16 143 asui taajamissa, 3 278 haja-asutusalueilla ja 175 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Liedon taajama-aste on 83,1 %.[11] Liedon taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken[12]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Turun keskustaajama* 13 571
2 Liedon asemanseutu* 1 168
3 Tarvasjoen kirkonkylä 864
4 Jäkärlä* 251
5 Yliskulma 243
6 Paattinen* 46

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Liedon kirkonkylä, Ilmarinen ja Loukinainen eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Liedon lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[12] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[13] Myös Jäkärlän ja Paattisten taajamat ulottuvat pääosin Turun kaupungin alueelle. Liedon asemanseutu ulottuu pieneltä osin myös Auran kunnan alueelle.

Liedon taajamista vain Liedon ja Tarvasjoen kirkonkylät on rajattu taajaman liikennemerkeillä.

Historia

Liedossa tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella alueella on ollut asutusta jo kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan linnavuoren alueella on tehty lukuisia rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä.

Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

Kesäkuussa 2014 valtioneuvosto teki vuoden 2013 kuntarakennelakiin perustuen päätöksen Tarvasjoen liittämisestä Lietoon. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2015.[14]

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Liedon Säästöpankki, risteilyalusten sisustuksia tekevä I.S. Mäkinen Oy ja linja-autojen koreja valmistava Carrus Delta.[15]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Liedon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 446
1985
  
 12 795
1990
  
 14 094
1995
  
 14 635
2000
  
 16 090
2005
  
 17 063
2010
  
 18 205
2015
  
 19 263
2020
  
 20 012
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Liedossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[17]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Liedon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liedon kunnan nykyisellä alueella[17]:

Nähtävyydet

Liedossa on muutamia kiinnostavia paikkoja, kuten Liedon Pyhän Pietarin kirkko, Liedon Vanhalinna, Nautelankosken alue, Littoisten Verkatehdas ympäristöineen, Parmaharjun urheilukeskus hyppyrimäkineen, Zoolandia-eläintarha sekä Liedon vesitorni. Liedon kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie, josta Vanhalinnan kautta kulkeva Vanhalinnantie on nimetty museotieksi. Liedon nähtävyyksistä Hämeen Härkätie, Liedon vanhalinna, Littoisten verkatehdas sekä Aurajokea seuraileva, myös Aurajoen maisematienä tunnettu Varkaantie ovat merkittäviä myös valtakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä[19][20][21][22][23].

Liikenne

Valtatie 10 kulkee Liedon keskustaajaman läpi, ja se on liikenteen pääyhteys Turun ja Liedon keskustan välillä. Kunnan pohjoisosien liikennettä välittää sekä Tampereen valtatie eli valtatie 9 että Vanha Tampereentie eli seututie 222 Asemanseudun ja Ilmaristen kautta Turkuun. Liedon rautatieasema Turku–Toijala-radan varressa on lakkautettu. Etelässä kunnan kautta kulkee kantatie 40 eli Turun ohikulkutie.

Lieto on kuulunut heinäkuun 2014 alusta lähtien Turun seudun joukkoliikenteen Föli-alueeseen yhdessä Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Ruskon kanssa. Koko alueella on käytössä sama lippu sekä kahden tunnin vaihto-oikeus.[24] Turun ja Liedon keskustan välillä kulkee Fölin bussilinja 6 arkisin 20–30 minuutin välein. Vanhaa Tampereentietä kulkevat bussilinjat 401–403 puolen tunnin välein. Liedossa kulkee myös useita kunnan sisäisiä bussilinjoja palvellen lähinnä koulukuljetustarpeita. Sekä keskustaajamassa että Yliskulmalla on pikavuoropysäkki.

Urheilu

Liedossa on kaksi perinteikästä urheiluseuraa, Liedon Parma ja Liedon Luja. Liedossa toimii myös 1978 perustettu jalkapalloseura Liedon Pallo, jossa on noin 700 pelaajaa[25]. Lisäväriä kunnan urheilupiiriin tuo n. 200 pelaajan salibandyseura SBS Lieto, sekä koripalloseura Lieto-Koris.

Ruokakulttuuri

Liedon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohrankryynipuuro ja kääresyltty.[26]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Lieto Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Södersved, Jan: Kotiseutumme värikuvina - Lieto. Aero-Kuva Oy, 2008. ISBN 978-952-5467-76-5. suomi
  9. ↑ Nautelankoski Ympäristö. Viitattu 27.2.2018.
  10. ↑ Lieto Suomen Sukututkimusseura ry. Viitattu 15.6.2011.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon ts.fi. Viitattu 12.6.2014.
  15. ↑ Alueen Lieto yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.2.2018.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  17. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  20. ↑ Liedon vanhalinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  21. ↑ Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  22. ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  23. ↑ Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
  24. ↑ Turun seudun joukkoliikenteeseen tulossa iso muutos, Föli aloittaa heinäkuussa valonia.fi. Viitattu 12.6.2014.
  25. ↑ Liedon Pallo, liedonpallo.net
  26. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lieto&oldid=19356034”