Ero sivun ”Koronaviruspandemia Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
BrDead (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
14 793 muokkausta
lukujen päivitys + viittaukset lähteeseen
Rivi 10: Rivi 10:
| alkupaikka = [[Ivalo]]
| alkupaikka = [[Ivalo]]
| alkuperä = [[Wuhan]], [[Hubei]], [[Kiina]]
| alkuperä = [[Wuhan]], [[Hubei]], [[Kiina]]
| tapaukset = 2 487{{Lähde}}
| tapaukset = 2&nbsp;605<ref name=":44"/>
| parantuneet = yli 300<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11288274 | Nimeke = Koronaviruksesta parantuminen ei ole yksiselitteinen asia ja siksi parantuneiden määrää on vaikea tilastoida | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 2.4.2020 | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2020}}</ref>
| parantuneet = yli 300<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11288274 | Nimeke = Koronaviruksesta parantuminen ei ole yksiselitteinen asia ja siksi parantuneiden määrää on vaikea tilastoida | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 2.4.2020 | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2020}}</ref>
| kuolleet = 40{{Lähde}}
| kuolleet = 42<ref name=":44"/>
}}
}}
'''Koronaviruspandemia Suomessa''' on osa maailmanlaajuista [[Koronaviruspandemia 2019–2020|koronaviruspandemian]] levittäytymistä. [[SARS-CoV-2]]-[[Koronavirukset|koronaviruksen]] aiheuttama [[COVID-19|COVID-19-tauti]] aiheuttaa useimmiten vain lievähköjä flunssamaisia oireita. Joissain tapauksissa se saattaa johtaa [[keuhkokuume]]eseen ja monielinvajaatoimintaan. [[Tapauskuolleisuus]] on [[WHO|WHO:n]] mukaan noin 1 prosentti, mutta se vaihtelee 0,2 prosentista 15 prosenttiin riippuen ikäryhmästä, perussairauksista ja hoidon laadusta. Virukseen ei ole toistaiseksi rokotetta tai toimivaa lääkitystä. Niinpä tauti on julistettu Suomessakin [[Tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].
'''Koronaviruspandemia Suomessa''' on osa maailmanlaajuista [[Koronaviruspandemia 2019–2020|koronaviruspandemian]] levittäytymistä. [[SARS-CoV-2]]-[[Koronavirukset|koronaviruksen]] aiheuttama [[COVID-19|COVID-19-tauti]] aiheuttaa useimmiten vain lievähköjä flunssamaisia oireita. Joissain tapauksissa se saattaa johtaa [[keuhkokuume]]eseen ja monielinvajaatoimintaan. [[Tapauskuolleisuus]] on [[WHO|WHO:n]] mukaan noin 1 prosentti, mutta se vaihtelee 0,2 prosentista 15 prosenttiin riippuen ikäryhmästä, perussairauksista ja hoidon laadusta. Virukseen ei ole toistaiseksi rokotetta tai toimivaa lääkitystä. Niinpä tauti on julistettu Suomessakin [[Tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].

Versio 10. huhtikuuta 2020 kello 00.02

Tämä artikkeli kertoo SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamista COVID-19-tautitapauksista ja seurannaisvaikutuksista Suomessa. Aihetta käsitellään kansainvälisesti sivulla koronaviruspandemia 2019–2020.
 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Koronaviruspandemia Suomessa
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 28.1.2020
Paikka Ivalo
Tapaukset
Vahvistetut 2 605[1]
Parantuneet yli 300[2]
Kuolleet 42[1]

Koronaviruspandemia Suomessa on osa maailmanlaajuista koronaviruspandemian levittäytymistä. SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tauti aiheuttaa useimmiten vain lievähköjä flunssamaisia oireita. Joissain tapauksissa se saattaa johtaa keuhkokuumeeseen ja monielinvajaatoimintaan. Tapauskuolleisuus on WHO:n mukaan noin 1 prosentti, mutta se vaihtelee 0,2 prosentista 15 prosenttiin riippuen ikäryhmästä, perussairauksista ja hoidon laadusta. Virukseen ei ole toistaiseksi rokotetta tai toimivaa lääkitystä. Niinpä tauti on julistettu Suomessakin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Ensimmäinen COVID-19 tartunta Suomessa vahvistettiin tammikuun 2020 lopussa Lapissa vierailleella kiinalaisella turistilla. Ensimmäinen suomalainen kuoli tautiin 20. maaliskuuta Uudellamaalla.

9. huhtikuuta 2020 Suomessa oli todettu 2 605 tartuntaa. Sairastuneista 244 oli sairaalahoidossa, joista 82 oli tehohoidossa. 42 kuollut[1].

Eniten tartuntoja oli Uudenmaan alueella.[3]

Epidemia etenee eri tahdissa eri puolilla maata,[4] ja sen aiheuttamien poikkeusolojen takia Suomessa on otettu käyttöön valmiuslaki ensimmäistä kertaa.[5]

Terveysviranomaiset ovat kehottaneet muun muassa noudattamaan hyvää yskimishygieniaa, pesemään käsiä saippualla usein, välttämään turhia ihmiskontakteja, pitämällä turvaväliä ja välttämään kasvojen koskettelua.[6]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan riski tartunnan saamiseen on kohonnut koko maassa.[3] THL ilmoitti 25. maaliskuuta Suomen koronavirustilanteen synkentyvän aiemmin arvioitua merkittävästi pahemmaksi.[7][8]

Sairaalat tulevat kohtaamaan uusimpien viranomaisarvioiden mukaan varusteiden ja henkilöstön niukkuutta. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ja tehohoitopaikat tulevat venymään äärirajoilleen, eivätkä ne välttämättä riitä kaikille niitä tarvitseville.[9][10][11][12] Osalta sairaaloista varusteet uhkaavat loppua jo nyt.[10]

Julkisuudessa on arvosteltu THL:n ja hallituksen toimia koronaviruskriisin aikana. Esimerkiksi kaikkia ulkomailta palaavia ei alussa opastettu karanteeniin ja THL on esittänyt kyseenalaistettuja ja valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.[13]

Suomen valmiudet

Alkuvaihe

Animaatio fyysisen etäisyyden keinoista.

Suomessa on varauduttu laajalti SARS-CoV-2:n leviämiseen. Tammikuussa 2020 terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti terveydenhuollon toimijoille ja matkailijoille tarkoitettuja ohjeita käytännössä päivittäin ja sairaanhoitopiirit kävivät läpi omia prosessejaan.[14]

Helsinki-Vantaan lentoasemalla kiinnitetään huomiota tehokkaampaan siivoukseen ja käsihygieniaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Myös laivoilla ja VR:n junissa kiinnitetään huomiota huolelliseen siivoukseen. Viking Linellä se on tarkoittanut muun muassa tiheämpää siivousta ja oikeiden siivouskemikaalien valintaa sekä käsidesin tarjoamista. Henkilökuntaa on kehotettu pesemään käsiään mahdollisimman usein. Asiakkaita on muistutettu ja ohjeistettu kuulutuksin ja kyltein hygieniasta.[15]

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän tukemaan koronavirukseen varautumista muun muassa tehostamalla johtamista ja koordinoimalla toimenpiteitä. Lisäksi työryhmän on tarkoitus tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Fimeaa, Valviraa, Aluehallintovirastoja sekä kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia uhan torjumisessa.[5]

Kaikkissa Suomen sairaanhoitopiireissä on tai tulee olemaan valmius tehdä koronavirustestejä.[16]

Resurssien riittävyys

Kun koronavirustapauksia ilmaantui Suomessa, kävi ilmi, että sairaaloilta puuttuu olennaisesti tarpeellisia suojavarusteita.

Suuri ongelma Suomessa on terveydenhuollossa käytettävien suojavarusteiden saamisessa maahan. Suomi oli infektioylilääkäri Juha Salosen mukaan paremmin varautunut vuoden 2009 sikainfluenssaan kuin koronavirukseen. Sikainfluenssan jälkeen Suomessa säästettiin terveydenhuollossa, ja muun muassa potilaspaikkoja sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on paljon vähemmän.[17] Varusteet ovat uhanneet loppua sairaaloilta jo epidemian alkuvaiheessa.[10][18] Huoltovarmuuskeskuksen varastot avattiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä 23. maaliskuuta.[18]

Suojavarusteiden vähyys on johtanut siihen, että kaikkia kertakäyttöisiä varusteita ei enää saa heittää roskiin. On ollut ajoittaista pulaa visiireistä, suojalaseista ja korkeimman tasoisista hengityssuojaimista. Muun muassa HUSissa on alettu keräämään kertakäyttöisiä suojavarusteita talteen. Tuotteet, jotka menevät normaalisti roskiin viedään puhdistettavaksi uusiokäyttöä varten. Suojavarusteiden loppumisesta johtuen sosiaali- ja terveysministeriö on avaamassa huoltovarmuuskeskuksen varaston ensimmäistä kertaa. Varaston riittävyyttä ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta varustemääriä on kuvattu "aikamoisen isoiksi".[10]

Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innokas Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos koronaviruksen leviäminen sitä edellyttää. Innocal Medicalin toimitusjohtajan mukaan tuotantoketjun mutkikkuuden takia valtiovallan tai muiden isojen toimijoiden on kuitenkin syytä tehdä päätökset nopeasti.[19]

Suomen arvioiduista skenaarioista pahimman mukaan kolme miljoonaa saa tartunnan, ja tehohoitoon joutuisi 8 000 henkeä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä selviytyisi tuosta rimaa hipoen, riippuen siitä, kuinka paljon epidemiakäyrää saadaan madallettua. Suomessa on tällä hetkellä 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa, ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät voitaisiin hänen mukaansa ripeällä aikataululla puolitoistakertaistaa, ja jopa kaksinkertaistaa tilanteen niin vaatiessa. Paikkojen pitäisi riittää riippuen siitä, kuinka hyvin tautipiikin madaltaminen Suomen rajoitetoimilla onnistuu.[20] Hengityskoneiden käyttämiseen koulutetun henkilökunnan määrä rajoittaa hoitoa aikaisemmin kuin tehohoitopaikkojen määrä.[21] Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtelan mukaan henkilökuntaa saadaan lisää, kun kiireetöntä hoitoa lakkautetaan, jolloin vapautuu henkilöstökapasiteettia vaativampaan hoitoon, mutta se vaatii myös koulutusta ja perehdytystä. Lisäksi voidaan valmiuslain perusteella ottaa käyttöön kapasiteettia yksityiseltä terveydenhuollon sektorilta, mutta sielläkin pitää kouluttaa ja perehdyttää siirrettävää henkilöstöä. Valmiuslain perusteella voidaan myös kutsua lomalla tai eläkkeellä olevaa sairaanhoitohenkilökuntaa takaisin töihin. Lähtötilanne on niukka, sillä Suomessa on sairaanhoitajapula ja sairaanhoitajien jaksamisessa liikutaan äärirajoilla jo nyt.[20]

Toimenpiteitä Suomessa

Animaatio sosiaalisen eristäytymisen vaikutuksista.

Harrastuksiin menoa ei suositella, ja isoja kauppakeskuksia suositellaan välttämään. Myös puolustusvoimien kertausharjoitukset on peruttu.[22] Ulkoministeriön 12. maaliskuuta antamien ohjeiden mukaan koronaviruksen saamisen riski on kohonnut koko maailmassa, eikä matkustamista suositella mihinkään.[23]

THL:n ohjeet kansalaisille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti koronaviruspandemian takia 12. maaliskuuta 2020 suomalaisille seuraavaa:[24]

  • Pidetään vähintään yhden metrin turvaväli jokaiseen kanssaihmiseen, jolla on flunssaoireita. Kaksi metriä on vielä parempi etäisyys.
  • Pysytään poissa väenpaljoudesta ja tungoksesta.
  • Ei osallistuta tapahtumiin, yleisötilaisuuksiin tai isoihin kokouksiin (pidetään ne etänä).
  • Sairastetaan kotona.

Pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan matkustaminen olisi hyvä rajoittaa kotimaassakin vain välttämättömään. Jos on mahdollisuus, lähimatkoja voi kulkea kävellen tai polkupyörällä.

Lievistä hengitystieinfektio-oireista kärsivien on THL:n mukaan tärkeää sairastaa kotona ja välttää sosiaalisia kontakteja. Myös terveiden ihmisten on tärkeää vähentää kontakteja, koska siten hidastetaan epidemian leviämistä.[4]

Hallituksen päätökset ja ohjeet

Hallitus kokoontui puimaan koronavirustilannetta ja siihen varautumista 11. maaliskuuta mennessä ainakin kolmesti.[25][26][27]

Marinin hallituksen 12. maaliskuuta antaman suosituksen mukaan yli 500 hengen yleisötilaisuudet Suomessa peruttiin toukokuun loppuun saakka. 500 hengen raja ei kuitenkaan ollut Marinin mukaan yksiselitteinen ihanne ja hallitus suositteli myös muiden kokoontumisten järjestäjien harkitsemaan riskiarvioiden pohjalta vastaavien tilaisuuksien järjestämisen välttämistä. Viruksen aiheuttamiin kustannuksiin ilmoitettiin varauduttavan lisätalousarviossa, joka voidaan antaa nopeallakin aikataululla. Lähikontakteja harraste- ja vapaa-ajan toiminnassa tulee välttää.[28][29] Etätyötä tulee tehdä, jos työtehtävät sen mahdollistavat. Muista kuin välttämättömistä työmatkoista on syytä luopua ja lomamatkoja siirtää.[30]

Päätösvallan yleisötapahtumien rajoittamisesta tai koulujen ja päiväkotien sulkemisesta ilmoitettiin olevan toistaiseksi aluehallintovirastoilla ja kunnilla tartuntatautilain mukaisesti.[29]

Hallitus ilmoitti varautuvansa laajempiin rajoittamistoimenpiteisiin, joita olisivat esimerkiksi alueiden rajoittamiset, koulujen, päiväkotien ja yliopistojen sulkeminen, julkisen sektorin toiminnan rajoittaminen, isojen kauppakeskusten sulkeminen, matkustajalaivaliikenteen ja lentoliikenteen kieltäminen, sekä tapahtumien järjestämisen kieltäminen. Pääministeri Marinin mukaan laajemmat rajoittamiset olisivat vaatineet valmiuslainsäädännön käyttöönottoa,[31] mikä otettiin käyttöön 16. maaliskuuta.

Hallitus ilmoitti 24. maaliskuuta aikovansa eristää Suomen pahimman epidemia-alueen Uudenmaan muusta Suomesta, ja sulkevansa Suomen ravintolat.[32] Uudenmaan sulkeminen astui voimaan 28. maaliskuuta 2020 klo 0.00 ja on voimassa 19. huhtikuuta asti.[33]

Valmiuslain käyttöönotto ja muut päätökset 16. maaliskuuta

16. maaliskuuta päätettiin mittavista epidemian leviämisen hidastamiseen tähtäävistä toimista. Suomessa ottiin käyttöön valmiuslaki ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Kaikki maan koulut päiväkoteja ja esiopetusta lukuun ottamatta suljettiin. 1.–3.-luokkien oppilaiden opetus järjestetään, mikäli he eivät voi jäädä kotiin vanhempiensa yhteiskunnan toiminnalle oleellisen työn vuoksi. Julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön, ja kehotetaan välttämään tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla. Yli 70-vuotiaita suositellaan pysymään erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan karanteenia vastaavasti lukuun ottamatta kansanedustajia, valtiojohtoa ja kunnallisia luottamushenkilöitä.

Vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin tehtävät vierailut on kielletty. Vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa on kielletty tapauskohtaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikkumista maan sisällä voidaan rajoittaa. Valtion ja kuntien museot, teatterit, kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, harrastustilat ja -paikat, urheilutilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset suljetaan. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen suositellaan toimivan samoin. Kaikki julkisen sektorin työntekijät määrätään etätöihin, mikäli heidän työtehtävänsä sen mahdollistavat.

Terveyden- ja sosiaalihuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla kasvatetaan, ja kiireetöntä toimintaa vähennetään. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista joustetaan. Koronaviruksen laboratoriotestauksen kapasiteettia kasvatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuella. Työaika- ja vuosilomalain säännöksistä poiketaan yksityisellä, sekä julkisella sektorilla poiketaan kriittisen henkilöstön osalta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sekä sisäiseen turvallisuuteen koulutettuja ammattilaisia varaudutaan velvoittamaan töihin.

Matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen keskeytetään lukuun ottamatta Suomen kansalaisten paluuta. Valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi mahdollisimman nopeasti aloitetaan. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden matkustaminen ulkomaille kielletään. Suomalaisten matkailijoiden tulee palata välittömästi Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu kuitenkin tavanomaisesti. Ne ulkomailta palaavat suomalaiset, jotka asuvat pysyvästi Suomessa, laitetaan kahden viikon karanteeniin. Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden, ja muita viranomaisia valmistaudutaan tukemaan.[34][35]

Sulkutoimia maalis-huhtikuussa

Eduskunta päätti 28. maaliskuuta 2020 alkaen eristää Uudenmaan maakunnan. Poliisi ja puolustusvoimat valvovat maakunnan rajoja tarkastuspisteillä. Vain välttämättömäksi katsottu liikenne pääsee läpi.[36][37] Samana päivänä koko maan ravintolat päätettiin sulkea. Päätöksen on määrä astua voimaan 30. maaliskuuta.[38] Täydentävän asetuksen jälkeen ravintolat päätetiin sulkea 4. huhtikuuta alkaen[39].

Hallituksen talouspäätöksiä ja -toimenpiteitä

Hallitus ilmoitti aluksi kokoavansa arviolta viiden miljardin euron rahoituspaketin ja antavansa sadan miljoonan euron lisätalousarvion, jolla turvataan välttämättömät sosiaali- ja terveysmenot sekä yritysrahoitus. Samassa yhteydessä todettiin, että hallitus aloittaa keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa työpaikkojen turvaamisesta. Valtion Eläkerahasto lisää sijoituksia yritystodistuksiin. Yrittäjien eläkevakuutusmaksuille ja työeläkevakuutusmaksuille myönnetään pidennetyt kolme kuukautta maksuaikaa.[40]

Hallitus esitteli 20. maaliskuuta laajemman 15 miljardin euron talouden pelastuspaketin, joka on mittaluokaltaan Ruotsia vastaava asukaslukuun suhteutettuna. Yritysten rahoitusta turvataan useilla miljardiluokan toimenpiteillä, ja otetaan käyttöön uusia suoria tukia. Tarkoituksena on yritysten maksuvalmiuden turvaaminen kriisin yli sekä konkurssien estäminen. Toimet ovat voimassa kolme kuukautta ja tulevat voimaan mahdollisimman nopeasti. 20. maaliskuuta annettiin noin 400 miljoonan euron lisäbudjetti, ja niitä on tulossa lisää. Suomen Pankki on päättänyt kaksinkertaistaa yritystodistusten osto-ohjelman määrän miljardiin euroon.[41]

Toimenpiteitä ovat[41]:

  1. Työeläkemaksua alennetaan 2,6 prosenttiyksikköä vuoden 2020 loppuun asti, joka keventää yritysten kuluja 910 miljoonaa euroa.
  2. Finnveran takausvaltuuksia nostetaan 10 miljardia euroa yhteensä 12 miljardiin euroon, mikä mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille.
  3. Business Finlandin avustusvaltuutta lisätään 150 miljoonaa euroa nopeisiin yrityksiä tukeviin toimiin.
  4. Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan lomautuksissa ja irtisanomistilanteissa.
  5. Lomautuspäätökset nopeutuvat, ilmoitusaika lyhenee 14 päivästä viiteen. Lomautusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä.
  6. Yrittäjien ja freelancereiden työttömyysturvan saaminen ei edellytä yrityksen lopettamista.
  7. Hallitus tukee Finnairia 600 miljoonan euron takauksilla.
  8. Tartuntatautien valvontaan ehdotetaan 26 miljoonan euron lisärahoitusta.
  9. Poliisille ehdotetaan 5,6 miljoonan euron lisärahoitusta.
  10. Poikkeusoloihin liittyviin ennalta yksilöimättömiin menoihin ehdotetaan 200 miljoonaa euroa.
Tarkastuspisteillä valvontaa suorittaa poliisi, liikenteen ohjauksessa on apuna varusmiehiä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia. Kuvan tarkastuspiste on seututiellä 167 Myrskylän ja Orimattilan rajalla.

Sekalaista

Tampereella oli määrä järjestää 18. maaliskuuta 2020 Lääkäripäivät, joihin oli osallistumassa jopa 3 000 terveydenhuollon ammattilaista, mutta tapahtuma päätettiin peruuttaa. Riskinä nähtiin, että kaikki Lääkäripäivien osallistujat joutuisivat koronavirustartuntaepäilyn vuoksi karanteeniin, joka heikentäisi terveydenhuoltojärjestelmää merkittävästi keskellä pandemiaa.[42][43][44]

Synlab alkaa ensimmäisenä yksityisenä laboratoriona Suomessa analysoida koronavirusnäytteitä virolaisessa laboratoriossaan.[45] Terveystalo on aloittanut koronavirusnäytteiden ottamisen.[5] Apteekit ovat alkaneet valmistaa käsidesinfiointiainetta itse, koska tukuilla on vaikeuksia vastata kysyntään.[46]

Eduskunnassa on peruttu viisi henkeä suuremmat vierailuryhmät, kielletty kättely, suositeltu omaehtoisia karanteeneja altistuneille ja pyritty ehkäisemään altistumisia.[42] Eduskunta harkitsee äänestysten lykkäämistä, mikäli kansanedustajilla vahvistetaan koronavirustartuntoja.[5]

Sosiaali- ja terveysministeriön määräyksestä perustettiin valtakunnallinen koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on seurata tehohoidon tilannetta koronakriisissä. Kyseessä on verkostomainen ryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki viisi sairaanhoidon erityisvastuualuetta. Valtakunnallinen tilannekeskus auttaa muita erityisvastuualueita ylläpitämään tehohoidon tilannekuvaa, ja koordinoi mahdollisia potilassiirtoja. Ryhmää johtaa 29.3.2020 alkaen Kuopion yliopistollinen sairaala. Sairaala ei kerro julkisuuteen ryhmän kokoonpanoa.[47]

Suomen strategia ja kritiikki

Suomen tavoitteena on suojata riskiryhmät, nostaa sairaalahoidon kapasiteettia, ja tehdä kovia rajoitustoimia epidemian hidastamiseksi, jotta sairaalat eivät ylikuormittuisi. Suomessa koetaan, että virusta ei voida tuhkahduttaa kuten Itä- ja Kaakkois-Aasian maat ovat tehneet. Taudin annetaan levitä väestöön, jolloin ihmisten sairastettua heille kehittyy immuniteetti. Kun suurimmalla osalla väestöstä on immuniteetti virusta vastaan, kehittyy laumasuoja.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kritisoi tätä strategiaa. Hänen mukaansa virus pitäisi pyrkiä tukahduttamaan kaikin keinoin sen sijaan, että virusta yritettäisiin vain hidastaa. Etelä-Koreassa, Singaporessa, Taiwanissa, Japanissa ja Kiinssa on ollut ajattelutapa, että virus tukahdutetaan eikä sen anneta levitä hiljalleen väestöön. Sen jälkeen massiivisella testaamisella ja tartuntaketjujen jäljittämisellä, sekä kohdennetuilla karanteeneilla huolehditaan siitä, ettei se enää palaa väestöön, kunnes rokote saadaan kehitettyä. Suomi on herännyt tilanteeseen paljon hitaammin, kuin Kaakkois- ja Itä-Aasian maat.[48]

Monet tahot ovat kritisoineet laumasuojastrategiaa. Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ei riitä, että maat sulkevat kaiken. Ihmisten eristäytyminen hidastaa viruksen leviämistä ja antaa lisäaikaa, mutta tarvitaan enemmän toimenpiteitä. WHO:n mukaan viruksen voittaminen vaatii aggressiivisia ja kohdennettuja toimia. Jokainen epäilty koronatapaus olisi testattava ja jokainen tartunnan saanut asetettava karanteeniin, sekä jokainen mahdollisesti virukselle altistunut jäljitettävä.[48] THL:n Mika Salminen ei ymmärrä WHO:n suositusta. Suomessa ei testata lieväoireisia, vaikka kapasiteettia jääkin yli. Britannian hallitus oli aikeissa antaa viruksen levitä väestöön ilman suuria rajoituksia ja luottaa laumasuojastrategiaan. Suunnitelma muuttui kuitenkin hyvin nopeasti, kun brittiläisen yliopiston Imperial Collegen tutkijat laskivat sen voivan johtaa satojentuhansien ihmisten kuolemaan. Suomen laumasuojan kaltainen strategia eroaa Britanniaan kaavaillusta laumasuojastrategiasta siten, että taudin leviämistä hidastetaan jotta terveydenhuolto ei romahtaisi.[48]

Ihmisten tiedot koronaviruksen leviämisestä ja sairaanhoitoon päätyneistä Suomessa ovat puutteellisia, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ja tautiin kuolleiden ihmisten lukumääriä. Päätöstä perustellaan yksityisyyden suojalla.[49][50]

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi, että koronaviruspandemia voi madaltaa kynnystä poikkeustilan julistamiselle ja valmiuslain käyttöönotolle tulevaisuudessa. Scheininin mukaan on vaara, että marginaaliryhmiä, väliinputoajia ja haavoittuvassa asemassa olevia ei oteta riittävästi huomioon päätettäessä poikkeusoloista.[51]

THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut erityisesti kritiikin kohteena. Sekä sen auktoriteettiasemaa, että päätöksiä on kyseenalaistettu. Myös hallituksen sisällä on esitetty kritiikkiä THL:ää kohtaan. THL:n lausunnot ovat olleet useaan otteeseen ristiriidassa myöhemmin tapahtuneen kanssa. Esimerkiksi THL arvioi vielä tammikuun lopulla, ettei koronavirus todennäköisesti leviä Suomeen.[52][53] Viruksen aiheuttamaa tautia on Suomessa pidetty hengenvaarallisena lähinnä iäkkäille ihmisille,[52] mikä vastaa myös viruksen taudinkuvaa.[54] Koska tartuntoja on kuitenkin eniten aktiivi-ikäisillä, tehohoitoon voi päätyä runsaasti myös nuorempia. Esimerkiksi Alankomaissa ja Yhdysvalloissa maaliskuun puolivälin tienoilla yli puolet tehohoidossa olevista oli alle 50-vuotiaita, ja tauti voi olla hengenvaarallinen myös nuorille.[55][56]

THL:n johtaja Mika Salminen piti Italiassa epidemian puhjettua tehtyjä rajoituksia ja ylimitoitettuna, ja vähätteli niiden merkitystä julkisesti, vaikka tilanne Euroopassa on muuttunut. THL:n johdossa on vain yksi lääkäri, ja laitoksesta on irtisanottu lukuisia asiantuntijoita 2000-luvun aikana useissa yt-neuvotteluissa.[52] Salmisen mukaan testejä ei tehdä päivässä niin montaa kuin on mahdollista, vaan tarpeen mukaan. Siihenkään ei olla aina ylletty, sillä kaikkia karanteeniin ohjattuja terveydenhuollon työntekijöitä ei olla testattu, vaikka THL ja valtionjohto ovat painottaneet terveydenhuollon henkilökunnan testaamista matalla kynnyksellä.[57] Terveydenhuollon työntekijät ovat valittaneet siitä, että he eivät pääse koronatesteihin lupauksista huolimatta.[58]


Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Aikaisemman artikkelin osan kanssa on päällekkäisyyttä ja toistoa. Aiheesta "laumasuoja" ja sen kritiikki voi tehdä oman artikkelin tai lisätä sen osaksi artikkelia Immunologia. Artikkelissa tulisi välttää lääketieteellisten olettamusten paisuttelua.

"Laumasuojastrategia" ja ennusteet

Suomessa ei THL:n ohjeistuksen mukaisesti testata kaikkia oireilevia koronavirusepäilyjä. Suomessa on tehty maailmanlaajuisesti melko vähän testejä, ja 15. maaliskuuta kriteerit testeihin tiukentuivat entisestään. Annetaan ohjeita, että terveyskeskuksiin ei pidä soittaa tartuntaepäilyn takia, eikä hakeutua koronavirustesteihin, mikäli pärjää oireiden kanssa kotona. 15.3. tiukat ohjeistukset johtivat siihen, että iso osa oireisista jäi kotiin niin, ettei tieto tartunnasta kantautunut viranomaisille. Maailman terveysjärjestön pääjohtaja painottaa testauksen tärkeyttä. Runsas testaaminen ja kontaktien jäljitys sosiaalisen etäisyydenoton ja yhteisöjen aktivoinnin kanssa estää tartuntoja ja pelastaa henkiä. THL on perustellut testaamisen vähyyttä Suomessa kapasiteetin vähäisyydellä sekä sillä, ettei lisätesteistä olisi epidemian hallinnassa apua. Kuitenkin monet muut tahot – muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO – kehottaa ja kannustaa maita runsaaseen testaamiseen. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri perustelee tiedotteessaan rajattua testaamista kapasiteetin riittämättömyydellä. Testit kohdennetaan riskiryhmille ja erityisesti matkoilta palaavalle terveydenhuollon henkilöstölle.[59][60]

Salmisen mukaan muun muassa Etelä-Koreassa kiitosta kerännyt laajamittainen testaus, joka onnistui pysäyttämään epidemian etenemisen ei toimisi Suomessa. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ei ymmärrä WHO:n linjausta testaamisessa. Suomen strategia tähtää epidemian pysäyttämisen sijaan sen hidastamiseen, "käyrän madaltamiseen",[61] jossa luotetaan niin sanottuun "laumasuojaan", jossa valtaosa väestöstä saa tartunnan, jolloin heidän immuniteettinsa suojaisi loppuosaa väestöstä saamasta tartuntaa. Myös muut maat ovat noudattaneet tätä, mutta esimerkiksi Iso-Britannia luopui siitä sen aiheuttaman suuren kuolleisuuden vuoksi.[62]

Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kritisoi THL:n lukuja. Hänen mukaansa tuhkarokossa laumasuojaan on tarvittu yli 90 prosentin rokotusaste, ja vaikka luku ei olisikaan koronaviruksessa yhtä suuri, se olisi todennäköisesti suurempi kuin THL:n pahin skenaario, jossa virukseen sairastuisi 60 prosenttia väestöstä. Jaakkolan mukaan 60 prosenttia on alakanttiin vedetty ja liian optimistinen luku. Hän ei jäisi odottamaan laumaimmuniteetin muodostumista. Hänen mukaansa laskelmat laumasuojastrategian seurauksista ovat "aikamoisia". THL:n mukaan enintään 40 prosenttia kansasta saa viruksen nykyisillä rajoitustoimilla. Se tarkoittaa, että taudin saisi 2,2 miljoonaa suomalaista, ja Imperial Collegen luvuilla se tarkottaisi, että virukseen kuolisi lähes 20 000 ihmistä Suomessa. Se ei vielä riittäisi laumasuojaan. Turun yliopiston bakteeriopin professori ja ylilääkäri Pentti Huovisen mukaan laumasuojasta ei pitäisi puhua tässä yhteydessä. Hänen mukaansa laumasuojaa tehdään aktiivisesti rokottamalla, ja että on kummallinen ajatus, että laumasuojaa tehtäisiin antamalla mahdollisesti tappavan viruksen levitä väestössä.[48]

Laumasuojastrategian eettisyyttä ja toimivuutta on kritisoitu laajalti.[63][62][64][65][66][67]

Monet asiantuntijat pitävät THL:n esittämiä arvioita koronavirustaudin vakavuudesta liian optimistisina.[68][69] Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdyn Imperial Collegen tutkimuksen mukaan koronavirustaudin keskikuolleisuus olisi 0,9 %:n luokkaa koko väestölle. Tällöin sairaalaan joutuisi 5,4 % ja 1,3 % teho-osastolle.[70] THL:n mukaan koronavirus leviäisi korkeintaan 40 prosenttiin väestöstä, mutta hallitus on kuitenkin vielä tämän jälkeen ilmoittanut uusista toimista, eli jos oletetaanm että 35 prosenttia suomalaisista sairastuisi. Se olisi 1,9 miljoonaa ihmistä. THL:n asiantuntijoiden mielestä liian optimististen ennusteiden mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä selviää epidemiasta lisäpanostuksilla. Jos todellisuus on lähempänä Imperial Collegen arvioita, tilanne on radikaalisti erilainen: samalla oletuksella viruksen levinneisyydestä noin 85 000 suomalaista tarvitsisi sairaalahoitoa ja heistä yli 25 000 tehohoitoa. Kuolleita tulisi Suomessa yli 17 000. Myös Maailman terveysjärjestön luvut eroavat THL:n luvuista. WHO:n mukaan 15 prosenttia tartunnoista on vakavia ja 5 prosenttia kriittisiä.[48]

Hallituksen toimet ja kritiikki

Lentoyhtiöt lennättivät epidemia-alueelta 24.2. jälkeen yli parin viikon ajan tuhansia matkustajia eri puolille Suomea. Hallitus ei määrännyt lentoja keskeytettäväksi tai suositellut vapaaehtoista karanteenia. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi hallituksen tiedostustilaisuudessa 27. helmikuuta, että Suomessa ei ole epidemiaa. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mielestä tämä oli sopimatonta. Aivelon mukaan hallituksen olisi pitänyt kertoa siitä, miten Suomessa tulee olemaan koronavirustapauksia, ja kuinka viruksen leviämistä pyritään estämään. Aivelon mukaan hallitus lähti hyssyttelylinjalle. Ministerit korostivat, että kyseiset tapaukset olivat yksittäisiä. Kansalaisia ei opastettu valmistautumaan lukuun ottamatta käsienpesun tärkeyttä.[52]

Ilta-Sanomien toimittajien Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallitus ei aluksi tehnyt rajoittavia toimia, ja myöhemminkin toteutti ne vastahakoisesti, sillä se nojasi THL:n antamiin arvioihin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suositteli 11.3. torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen (fyysisen) kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennakoivaa rajoittamista, ja koulujen sulkemista. Viraston työskentely perustuu kansainvälisyyteen, ja se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta. ECDC:n mukaan viivyttely maksaa Suomessa ihmishenkiä, ja ihmisten kohtaamisia olisi rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Viraston mukaan Kiinassa potilasmäärää oltaisiin voitu vähentää hyvin merkittävästi, jos se olisi aloittanut rajoitustoimet aikaisemmin. Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallituksen päätökset koronatoimista ovat puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet, ja niihin on sekoittunut eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja kansainvälisiin koronatietoihin kohdistuvaa vähättelevää suhtautumista. THL muutti arviotaan lopulta, ja ulkomailta palaavat suomalaiset käsitettiinkin riskiksi taudin leviämisen näkökulmasta, ja laitos kehotti välittömiin rajoitustoimiin.[52]

Suomen koronavirustilanne

Epidemia tulee etenemään Suomen alueilla eri tahdissa, eivätkä kaikki tartuntaketjut ole tiedossa.[3][71] Maaliskuun lopulla todettiin, että valtaosa Suomessa todetuista tartunnoista on ollut lieviä, mutta jotkut ovat vaatineet sairaalahoitoa ja tehohoitoa.[4] Suomessa oli 25. maaliskuuta vahvistettu 880 tartuntaa.[72][73][5] Luvut eivät ole tarkkoja, eikä niiden seuraaminen HUSin infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan ole mielekästä, sillä läheskään kaikkia oireilevia ei enää testattu maaliskuun puolessa välissä.[74] Samaan aikaan sairastuneita on varmistettuja tapauksia paljon enemmän.[22] 16. maaliskuuta THL:n pääjohtaja arvioi tietokonesimulaatioiden perusteella, että Suomessa on 20–30 kertaa todettua enemmän tartuntoja. Suomessa olisi tällöin vahvistetun 277:n tartunnan perusteella ollut silloin noin 5 500–8 300 tartuntaa.[75] Hallitus arvioi 12.3., että 35 prosenttia suomalaisista saa koronatartunnan, mikä tarkoittaisi noin 1,9 miljoonaa tartuntaa[76][77] ja vähintään miljoonan suomalaisen sairastumista. THL arvioi 42 prosentin suomalaisista saavan tartunnan.[78][79]

THL suunnittelee aloittavansa koronaviruksen vasta-aineiden testaamisen satunnaisotoksilla valitusta suomalaisten joukosta. Testattava joukko olisi esimerkiksi tuhat suomalaista. Tavoitteena on parantaa kuvaa siitä, kuinka laajasti koronavirus on levinnyt väestössä, ja missä vaiheessa epidemiaa Suomi on. Vasta-aineita voitaisiin testata säännöllisesti otostutkimuksilla.[80]

Muun muassa THL, Mehiläinen ja useat yksityishenkilöt ovat tehneet sivustoja ja karttasovelluksia koronavirustilanteen kehittymisen seuraamiseksi.[81][72][82][83][84][85]

Tartuntaepäilyt

24. tammikuuta 2020 ilmenivät Suomen ensimmäiset koronavirusepäilyt, kun kaksi wuhanilaista turistia hakeutui Ivalossa hoitoon koronavirusepäilyn vuoksi.[86] Koronavirustestien perusteella kyseessä ei kuitenkaan ollut koronavirus, vaan tavallinen flunssa.[87] Suomessa oli 23. helmikuuta ollut yli 10 500 koronavirusepäilyä koko maassa.[3]

Vahvistetuille tartunnoille altistuneet määrätään kotikaranteeniin kahdeksi viikoksi. Altistuneeksi katsotaan henkilö, joka on oleskellut samassa tilassa sairastuneen kanssa yli 15 minuutin ajan.[88]

Tilanteen eteneminen

Tammikuu 2020

28. tammikuuta 2020 Kiinan Wuhanista kotoisin oleva 32-vuotias nainen eristettiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemellä koronavirusepäilyn vuoksi. Matkailija oli lähtenyt Wuhanista viisi vuorokautta aiemmin ja sairastanut kaksi vuorokautta hengitystieinfektiota ennen hoitoon hakeutumista.[89] 29. tammikuuta vahvistui, että nainen on saanut tartunnan uudesta koronaviruksesta.[90] Sairastunut nainen kuumeili, mutta oli muuten koko ajan hyväkuntoinen ja vähäoireinen. Häntä pidettiin korkeimman tason eristysyksikössä.[91] Uuteen koronavirukseen sairastunut nainen on tervehtynyt, ja hänet päästettiin sairaalasta uusimpien testien osoittauduttua negatiivisiksi.[92]

Vahvistetut COVID-19-tapaukset Suomessa
sairaanhoitopiireittäin[5][4][72]
Sairaanhoitopiiri[a] Tartuntoja[b]

[c]

Kuolemia
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 1 568 25
Ei kerrottu 0 0
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 157 0
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 88 0
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 130 0
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 90 0
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 43 1
Satakunnan sairaanhoitopiiri 34 0
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 47 1
Vaasan sairaanhoitopiiri 30 0
Lapin sairaanhoitopiiri 35 0
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 33 0
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 12 0
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 14 0
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 26 0
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 29 0
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 73 0
Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri 8 0
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 0
Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 26 0
Kainuun sairaanhoitopiiri 26 0
Itä-Savon sairaanhoitopiiri 9 0
2 487 40
Päivitetty 9.4.2020 kello 2.35
Huomiot
  1. ↑ Sairaanhoitopiiri, jossa tapaus diagnosoitiin. Sairaanhoitopiiri, jossa tartunta on saatu voi olla eri.
  2. ↑ Sulkeissa olevat luvut ovat kunkin sairaanhoitopiirin vuorokauden aikana vahvistettuja uusia tapauksia. Sulkeissa olevat tapaukset sisältyvät lihavoituihin lukuihin. Luku sisältää vain laboratoriotestein vahvistetut tapaukset, eikä 14. maaliskuuta jälkeen kaikkia oireilevia olla enää testattu.
  3. ↑ THL ei enää ilmoita tartuntoja sairaanhoitopiireittäin. Tämän vuoksi kaikista sairaanhoitopiireistä ei ole saatavilla ajankohtaista tietoa tartuntojen määrästä. Luvut perustuvat sairaanhoitopiirien omiin ilmoituksiin (pl. kokonaismäärät).


Helmikuu 2020

26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa todettiin koronavirustartunta. Nainen palasi Suomeen sunnuntaina. Hän on Suomessa ollut kontaktissa kahteen ihmiseen, jotka on tavoitettu. Molemmat ovat oireettomia ja tällä hetkellä eristyksissä kotioloissa. Potilas on tällä hetkellä osastohoidossa, ja häntä kuvaillaan kuumeiseksi, mutta hyväkuntoiseksi.[93][94]

28. helmikuuta HUSissa todettiin toinen, ja Suomen kolmas koronavirustartunta Pohjois-Italiasta palanneella naisella.[95]

Maaliskuu 2020

1. maaliskuuta HUSissa vahvistettiin kaksi uutta tartuntaa. He kuuluvat 28. helmikuuta vahvistetun tapauksen lähipiiriin. Toinen sairastuneista on eläkeikäinen, ja toinen kouluikäinen lapsi.[96]

5. maaliskuuta vahvistettiin viisi tartuntaa. Kolme tartunnan saaneista on Uudellamaalla, yksi Pirkanmaalla ja yksi Kanta-Hämeessä.[97]

6. maaliskuuta vahvistettiin kolme uutta tartuntaa, yksi HUSissa, yksi PPOssa, ja yksi EKSOTEssa.

7. maaliskuuta vahvistettiin neljä tartuntaa; kaksi HUSissa ja kaksi PSHP:ssa.

8. maaliskuuta vahvistettiin seitsemän uutta tartuntaa; HUSissa kolme tartuntaa, PSHP:ssa yksi jatkotartunta, yksi tartunta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä,[98] ja yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiriissä.[5]

9. maaliskuuta vahvistettiin kymmenen uutta tartuntaa. Tapauksia on HUSin alueella ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kolme kussakin. Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä todettiin yhdet uudet tartuntatapaukset.[99]

10. maaliskuuta vahvistettiin kymmenen uutta tartuntaa.[5] HUSissa vahvistettiin kolme tartuntaa, jotka kaikki liittyvät suoraan tai välillisesti matkailuun epidemia-alueella. KSSHP:ssa vahvistettiin kolme uutta tartuntaa: yksi oli palannut epidemia-alueelta, ja kaksi muuta saaneet tartunnan häneltä. KHSHP:ssa, VSSHP:ssa, PKSSK:ssa ja PSSHP:ssa vahvistettiin yhdet tartunnat, joka kaikki on saatu Italiasta.[100]

11. maaliskuuta vahvistettiin 25 uutta tartuntaa.[72]

12. maaliskuuta havaittiin HUSissa ensimmäinen terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvan tartunta sydänkirurgilla. 28 muuta henkilökunnan jäsentä joutui karanteeniin.[101] 46 uutta tartuntaa vahvistettiin.[72]

13. maaliskuuta vahvistettiin 46 uutta tartuntaa.[72]

14. maaliskuuta 70 uutta tartuntaa vahvistettiin.

15. maaliskuuta uusia tartuntoja vahvistettiin 16, mikä on huomattavasti vähemmin kuin aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että testejä suoritetaan vain tarkkaan rajatuille ryhmille, eikä kaikkia oireisia testata.[102]

16. maaliskuuta ensimmäinen henkilö joutui tehohoitoon koronavirusinfektion vuoksi HUSissa.[103] Yhteensä 272 tartuntaa, 31 uutta.[72] THL:n mukaan tartuntoja saattoi olla jopa 20–30-kertainen määrä testattuja enemmän.[104] Vahvistettuja kokonaistartuntoja oli eniten Uudenmaan seudulla, jossa oli 148 tartuntaa. Tartuntoja oli yli 10 myös Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen alueilla.[105][106]

17. maaliskuuta Suomessa oli 322 todettua tartuntaa.[107] Kaksi henkilöä joutui tehohoitoon, yksi työikäinen Mikkelin keskussairaalassa ja Italiasta palannut eläkeläinen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.[108][109] Kaikkiaan tehohoidossa oli kolme potilasta.

18. maaliskuuta Suomessa oli vahvistettu 359 tartuntaa.[5][110] Tehohoidossa viruksen vuoksi oli alle kymmenen.[5]

19. maaliskuuta Suomessa oli noin 400 vahvistettua tartuntaa.[111] Eniten vahvistettuja tartuntoja HUSin alueella, yhteensä 224.[112] Näistä 4 oli tehohoidossa, ja lisäksi alle 10 sairaalahoidossa.[113] Yhteensä Suomessa oli tehohoidossa viisi henkeä.[114]

20. maaliskuuta Suomessa oli todettu noin 450 tartuntaa.[115] Sairaalahoidossa oli 17, tehohoidossa 5 ja kotiutettuja oli 2.[50] Uudenmaan alueella kuoli ensimmäinen suomalainen hyvin iäkäs potilas.[116]

21. maaliskuuta Yhteensä 521 todettua tartuntaa.[4] Kaikkia tartuntaketjuja ei kyetty enää jäjlittämään, virus leviää yhteisössä yhä voimakkaammin.[117] Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen.[118]

22. maaliskuuta 626 vahvistettua tartuntaa Suomessa.[5][119] 43 sairaalassa, joista 12 tehohoidossa.[3]

23. maaliskuuta 700 vahvistettua tartuntaa Suomessa. Heistä 50 oli sairaalassa ja 13 tehohoidossa.[3]

24. maaliskuuta 792 vahvistettua tartuntaa. Uusia tapauksia vahvistettiin noin 90 kappaletta. Sairaalahoidossa oli 73, ja 17 tehohoidossa.[3]

25. maaliskuuta 880 vahvistettua tartuntaa. Tiedotettiin kahdesta uudesta kuolemantapauksesta, joista toinen oli yritysjohtaja John Hartwall[120] ja toinen keski-ikäinen riskiryhmään kuuluva.[121] 82 sairaalassa, joista 22 tehohoidossa.[122]

26. maaliskuuta kaksi uutta kuolintapausta, molemmat iäkkäitä. Koko maassa kuolleita yhteensä 5. Vahvistettuja tartuntoja 928. Heistä 96 sairaalassa, joista 24 tehohoidossa.[5]

27. maaliskuuta 1 041 todettua tartuntaa. Sairaalassa 109, joista 32 tehohoidossa. Seitsemän kuollut.[123]

28. maaliskuuta 1 163 todettua tartuntaa. Sairaalassa 112, joista 31 tehohoidossa. Yhdeksän kuollut.[3]

29. maaliskuuta 1 218 todettua tartuntaa. Sairaalassa 134, joista 41 tehohoidossa. Kaksitoista kuollut.[3]

30. maaliskuuta 1 313 todettua tartuntaa. Sairaalassa 143, joista 49 tehohoidossa. Kolmetoista kuollut.[124]

31. maaliskuuta Suomessa oli todettu yhteensä 1 384 tartuntaa ja 17 kuollut.[125] 137 oli sairaalassa, joista 56 tehohoidossa.[126] Epidemian arvioitiin olevan vasta alkuvaiheessa.[127]

Huhtikuu 2020

1. huhtikuuta 1 446 tartuntaa. Sairaalassa 159, joista 62 tehohoidossa. 17 kuollut.[128]

2. huhtikuuta 1 518 tartuntaa. Sairaalassa 160, joista 65 tehohoidossa. 19 kuollut.[129][3]

3. huhtikuuta 1 637 tartuntaa. Sairaalassa 180, joista 72 tehohoidossa. 20 oli kuollut.[130]

4. huhtikuuta 1 882 tartuntaa. Sairaalassa 187, joista 73 tehohoidossa. 25 kuollut.[5][131]

5. huhtikuuta 1 927 tartuntaa. 209 sairaalassa, joista 76 tehohoidossa. 27 kuollut.[131]

6. huhtikuuta 2 176 tartuntaa. 228 sairaalassa, joista 81 tehohoidossa. Ei uusia kuolemia.[5]

7. huhtikuuta 2 308 tartuntaa. 231 sairaalassa, joista 83 tehohoidossa. 34 kuollut.[132] Vanhainkodeissa monia kuolemia.

8. huhtikuuta 2 487 tartuntaa. 239 sairaalassa, joista 82 tehohoidossa. 40 kuollut koko epidemian aikana.[133]

9. huhtikuuta 2605 tartuntaa. 244 sairaalassa, joista 82 tehohoidossa. 42 kuollut.[1]

THL:n ennusteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut ennusteita siitä, miten moni sairastuu ja/tai kuolee koronavirukseen.

Hallituksen mukaan lievimmässä skenaariossa 20 prosenttia suomalaisista sairastuisi, 4 300–11 000 ihmistä joutuisi sairaalahoitoon, joista 1 100–2 700 vaatisi tehohoitoa ja 540–1 080 suomalaista kuolisi tautiin. Todennäköisimmässä, eli keskivertoskenaariossa 40 prosenttia väestöstä saisi tartunnan, 8 640–21 600 joutuisi sairaalahoitoon, joista tehohoitoa vaatisi 2 160–5 400 ja 1 080–2 160 kuolisi. Pahimmassa skenaariossa 60 prosenttia väestöstä saisi tartunnan, 3 240 000 sairastuisi, 12 960–32 400 joutuisi sairaalahoitoon, joista 3 240–8 100 vaatisi tehohoitoa ja 1 620–3 240 kuolisi.[134]

Ennusteet perustuvat tietokonemallinnuksiin.[134] THL:n luvut perustuvat osin dataan ja osin oletuksiin. Ennusteet perustetaan lukuihin, joissa sairaanhoitoa tarvitsisi 0,4 prosenttia tai 1 prosentti tartunnoista, tehohoitoa 25 prosenttia sairaanhoitoa tarvinneista ja kuolemantapauksia olisi 0,05 prosenttia tai 0,1 prosenttia tartunnan saaneista.[134] Hallituksen mukaan todennäköisesti 35 prosenttia väestöstä sairastuu koronavirukseen.[77][76] Hallituksen mukaan sairaalaan joutuneista kolmasosa päätyy tehohoitoon.[12]

THL:n 25. maaliskuuta julkaistun ennusteen mukaan 11 300 tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa Suomessa. THL:llä on kaksi mahdollista skenaariota: toisessa yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta ja toisessa 1,8 muuta. Todennäköisempi on, että yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta. Tällöin 40 prosenttia suomalaisista saa tartunnan elokuuhun mennessä. Sairaalassa olisi epidemiahuipun aikana yhtä aikaa yli 900, ja tehohoidossa 280. Yhteensä sairaalaan tällöin joutuisi 8 640–21 600 ihmistä. Synkemmän mallin mukaan, jossa yksi ihminen tartuttaa 1,8 muuta sairaalaan joutuisi 15 500 ja tehohoitoa tarvitsisi 5 000. Enimmillään tehohoitoa tarvitsisi 500 potilasta.[135] Suomessa on noin 300 raskasta tehohoitopaikkaa, ja 200 hengitysavusteista paikkaa.[20]

Suomessa 35–40 prosenttia kansasta saa tartunnan elokuuhun mennessä, ja epidemia kestää 120–160 päivää.kenen mukaan? Tavoitteena on 160 päivää. Ihmiskontaktien rajoituksilla hidastetaan viruksen leviämistä, jolloin vähemmän ihmisiä on sairaana samaan aikaan, mutta epidemia pitenee.[79][136][135] THL:n mukaan koronaviruksen epidemiahuippu ajoittunee aikaisintaan toukokuun puoliväliin.[137] Hallituksen 12. maaliskuuta antaman arvion mukaan ensimmäisessä aallossa tartunnan saisi 35 prosenttia.[76] THL:n mukaan toinen aalto on todennäköinen, jos vain 40 prosenttia kansasta saisi viruksen. Ilman rajoitustoimia THL:n mukaan tartunnan saisi 65 prosenttia.[136][79]

25. maaliskuuta uutisoitiin THL:n aikaisempien laskemien olevan uusien tietojen perusteella liian optimistisia, ja että arviot Suomen koronatilanteesta olivat merkittävästi synkentyneet. Aikaisempiin arvioihin ei ehtinyt mukaan se arvio, että Suomeen oli saapunut hiihtolomaviikoilla maailmalta noin 200 000 henkilöä, joista osa oli ollut riskialueilla, kuten Italiassa. Suomeen saapuneita ei oltu ohjattu tiukasti kotikaranteeniin, vaan monen tulijan väitetään tulleen maahan ilman riittäviä ohjeita tai vaatimuksia noudattaa karanteenia.[8] Uusi arvio perustui THL:n ja Turun yliopiston yhdessä tekemään mallinnukseen, jota päivitetään jatkuvasti. THL:n johtaja Mika Salmisen mukaan keskeisin syy arvion nostamiselle on Italian epidemiasta saadut uudet tiedot viruksen tarttumisesta ihmisestä ihmiseen, jossa keskeistä on arvio koronaviruksen korkeammasta tarttuvuusluvusta. Mallinnuksessa tai arviossa koronaviruksen tarttuvuudesta ulkomailla olevien tai ulkomailta jo Suomeen palanneiden suomalaisten määrällä ei ole ollut mitään roolia.[135]

Aalto-yliopiston ennuste[138]

Aalto-yliopiston tutkijoiden tekemä ennuste perustuu sekä tietoihin muiden maiden epidemioista, että muihin tutkimuksiin. Siinä oletetaan, että sairaalahoitoon joutuisi 15 prosenttia taudin saaneista, mikä on paljon korkeampi luku kuin THL:n ennusteessa. 27. maaliskuuta 2020 julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että jos tartuntamäärien kasvuvauhti ei hidastu, tehohoitopaikat täyttyvät muutaman viikon sisällä, toisin sanoen huhtikuun puolivälin jälkeen. Ennusteen mukaan 3. huhtikuuta olisi tehohoidossa ollut 39 - 159 ihmistä. Tuolloin oli teho-osastolla koronaviruksen takia 79 ihmistä[139].

Ennusteen mukaan 10. huhtikuuta Suomen sairaaloissa olisi 386–2 303 koronaviruspotilasta. Heistä tehohoidossa olisi 101–719 potilasta. THL:n ennusteen luvut ovat lähempänä Aalto-yliopiston ennusteen alempaa rajaa kuin ylempää.[140]

Tutkija arvioi, että tutkimuksen julkaisuajan tietojen perusteella Suomen sairaanhoitojärjestelmä selviää koronaepidemiasta, jos rajoituksia noudatetaan kunnolla.[141]

THL:n ennusteiden kritiikki

THL:n ennustetta on kritisoitu liian myönteisiksi ja esitettyjä sairaalatarve- ja kuolleisuusprosentteja liian alhaisiksi. THL:n uudempi malli olettaa taudin kuolleisuusriskiksi 0,2 prosenttia. Mutta arvostetun Imperial Collegen tekemä tutkimus arvioi, että koronatartunnan saaneista kuolee keskimäärin 0,9 prosenttia ja The Lancetissa julkistettu tutkimus 0,6 prosenttia.[142]

Jos todennäköisimpien ennusteiden mukaisesti 40 prosenttia suomalaisista saisi tartunnan, kuolisi THL:n vanhan ennusteen mukaan Suomessa 2 200 ja uudemman ennusteen mukaan 4 400. Alempi luku on lähellä voimakasta influenssaepidemiaa.[142]

Mutta jos käytetään Lancetissa julkaistun tutkimuksen arviota eli 0,9 prosenttia, Suomessa kuolisi 19 800 henkilöä. Imperial Collegen mukaisella 0,6 prosentilla kuolisi 13 200. THL ennustaa että sairalaan joutuisi rajoitusten jälkeisestä perusuusiutumisluvusta riippuen 11 000 tai 15 500, mutta Imperial Collegen arvioiden mukaan 4,4 prosenttia tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa, mikä tarkoittaisi Suomessa 99 800 sairaanhoitoon joutunutta potilasta.[142]

Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Pentti Lehenkarin tekemien laskelmien mukaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin voi kuolla pahimmassa tapauksessa jopa 70 000. Tämän arvion mukaan tauti leviäisi 60-70%:iin väestöstä, kun kokonaiskuolleisuus olisi 1-3%. Epidemia kestäisi 3-6 kk. Todennäköisempi ennuste on lehenkarin mukaan kuitenkin 10000-20000 ihmistä, kuolleisuus 1-2%.[143].

Ennusteet vaihtelevat, koska viruksen leviämiskyvystä ei ole varmaa tietoa, eikä myöskään sen aiheuttamasta sairastavuudesta ja rajoitustoimien vaikutuksesta.[142]

Karanteeni ja sen toimintaperiaate

Suomen tartuntatautilain mukaan päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Karanteenin rikkomisesta voidaan tuomita rikoslain mukaan terveydensuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.[144]

Suomessa koronavirusepidemian leviämistä pyritään hidastamaan kehottamalla ihmisiä pysymään erillään toisistaan. Idea perustuu siihen, että ihmiset eivät ole enää kontaktissa toisiinsa yhtä paljon, jolloin tilaisuudet joissa virus voisi tarttua toiseen ihmiseen vähenevät. Tällöin sairaita ei tule niin paljon niin nopeasti, ja epidemia heikkenee, mutta pitenee. Tavoitteena on, että sairaalat eivät ylikuormittuisi potilaista, ja mahdollisimman monta voitaisiin hoitaa. Viruksen perusuusiutumisluku on ilman torjuntatoimia 2,5, eli yksi tartunnan saanut tartuttaa kaksi ja puoli muuta ihmistä. Tartunnat kasvavat rajoituksitta eksponentiaalisesti, jolloin tartuntojen kokonaismäärä kaksinkertaistuu esimerkiksi joka viikko. Tällä tarttumistahdilla yhdestä viruksen kantajasta lähtenyt tartuntaketju tuottaa 245 uutta tartuntaa kuukaudessa. Kun taudin perusuusiutumisluku on 2,5, kuten COVID-19:ssä on ilman rajoituksia, laumaimmuniteetin syntymiseksi väestöstä 60 prosentin tulee olla immuuni. Arviot taudin pysähtymiseen riittävästä laumaimmuniteetista ovat vaihdelleet 35–70 prosentin välillä.[145][146] Laumasuojan ideaa, toimivuutta ja eettisyyttä on myös kritisoitu.[63][64]

Karanteenitoimilla vähennetään kontakteja ihmisten välillä. Esimerkiksi epidemia-alue voidaan eristää muista. Mitä tiukempi karanteeni on, sitä enemmän se hidastaa tartuntojen leviämistä. Ilman kokonaisten alueiden karanteeniakin tartuntoja voidaan hillitä, kuten esimerkiksi Suomi tekee: kehotetaan ihmisiä välttämään ihmismassoja, pysytään kotioloissa, ja jos tartunnalle on altistuttu, isovanhempien, muiden iäkkäiden ihmisten tai muihin riskiryhmiin kuuluvien luona ei vierailla ja muihin ihmisiin pidetään etäisyyttä. Sosiaalisen etäisyyden toteuttaminen vähentää tartuntoja, ja perusuusiutumisluku saattaa sen johdosta laskea esimerkiksi puoleen, eli 1,25:een. Tällöin yhdestä henkilöstä lähteneessä tartuntaketjussa on vain neljä muuta jäsentä kuukauden aikana. Karanteenitoimilla päädyttiin 245:stä tartunnan saaneesta vain neljään.[146][145]

Sosiaalisen eristäytymisen voi viedä myös pidemmälle, kuten Kiina teki. Koulut suljetaan, julkinen liikenne keskeytetään, ja ulkomaanmatkat kielletään. Näin Suomi on myös tehnyt, vaikkakin Kiinaa löysemmin. Näin virukselle tarjoutuu paljon vähemmän tilaisuuksia siirtyä ihmisten välillä.[146][145]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d Suomessa kaksi uutta koronakuolemaa – tehohoidossa olevien määrä pysynyt samana kuin eilen Ilta Sanomat. 9.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
  2. ↑ Koronaviruksesta parantuminen ei ole yksiselitteinen asia ja siksi parantuneiden määrää on vaikea tilastoida yle.fi. 2.4.2020. Viitattu 2.4.2020.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Tilannekatsaus koronaviruksesta – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 22.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  4. ↑ a b c d e Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19 – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
  6. ↑ Ohjeita kansalaisille koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.3.2020.
  7. ↑ Ylen tiedot: Arviot koronaviruksen leviämisestä Suomessa ovat koventuneet – tehohoidon kapasiteetti joutuu tiukille Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  8. ↑ a b Paavo Teittinen: HS:n tiedot Säätytalon kokouksesta: 200 000 ulkomailta tulevaa suomalaista yllätti viranomaiset, arviot koronaviruksesta synkentyneet merkittävästi Helsingin Sanomat. 25.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  9. ↑ Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos koronatartuntojen määrää ei pystytä rajoittamaan Yle Uutiset. Viitattu 26.3.2020.
  10. ↑ a b c d Johanna Mattinen, Jaakko Mäntymaa, Riku Roslund: Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  11. ↑ Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  12. ↑ a b A-studio: Hallituksen tiedotustilaisuus Yle Areena. 25.3.2020. Yle. Viitattu 25.3.2020.
  13. ↑ Kaikki ei oikeasti mennyt niin kuin julkisuuteen on annettu ymmärtää – IS paljastaa, miksi koronakriisi pääsi yllättämään Suomen Ilta Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  14. ↑ Professori varmana: Wuhanin koronaviruksen tartuntaepäilyjä tulee Suomessa lisää, myös varsinaiset tartunnatkin mahdollisia MTV Uutiset. 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  15. ↑ Koronavirusta torjutaan Helsinki-Vantaalla ja laivoilla: Siivoojat desinfioivat pintoja, työntekijöitä on muistutettu käsihygieniasta Helsingin Sanomat. 31.1.2020. Viitattu 1.2.2020.
  16. ↑ Koronatestit laajenevat keskussairaaloihin – tällä hetkellä testejä tehdään ainoastaan kolmessa sairaalassa ja näytteitä on lähetelty pitkin maata muun muassa taksikyydeillä Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2020.
  17. ↑ Kati Latva-Teikari: Infektioylilääkäri: Suomi varautui sikainfluenssaan koronaa paremmin – jos korona kasvaa laajaksi epidemiaksi, uhkaa sairaaloissa tilanpuute Yle Uutiset. 3.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  18. ↑ a b Kuka pääsee koronatestiin? Yle Areena. 23.3.2020. Yle. Viitattu 24.3.2020.
  19. ↑ Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  20. ↑ a b c Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  21. ↑ HUSin tiedotustilaisuus koronaviruksesta Yle Areena. 12.3.2020. Yle. Viitattu 13.3.2020.
  22. ↑ a b Testaustavan muutos Husissa vähensi havaittuja tartuntoja sunnuntaina – Suomi tartunnoissa yhä Pohjoismaiden tahdissa Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  23. ↑ Ulkoministeriö: Älä matkusta nyt mihinkään Ilta Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  24. ↑ Tamminen, Jenni: Koronavirus: Nyt tuli THL:n pääjohtajalta selvä lista suomalaisille Uusi Suomi. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  25. ↑ Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2020.
  26. ↑ Hallitus koolle huomenna koronaviruksen takia Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2020.
  27. ↑ Pääministeri Marinin mukaan hallituksella on valmius rajoittaa yleisötapahtumia: "Tässä tilanteessa on syytä välttää turhaa matkustusta ja isojen tilaisuuksien pitämistä" Maaseudun Tulevaisuus. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  28. ↑ Hallitus: Kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka Hämeen Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  29. ↑ a b Aaltonen, Riikka: Miksi hallitus veti rajan juuri 500 hengen tilaisuuksiin ja onko kyse kielloista vai suosituksista? Näin vastaa Sanna Marin Talouselämä. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  30. ↑ Hallituksen suositus koronaviruksen hillitsemiseksi: Yli 500 hengen yleisötilaisuudet peruttava toukokuun loppuun asti, vältettävä matkustusta ja suosittava etätyötä KD-Lehti. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  31. ↑ Ovaskainen, Teppo: Tällaisiin koviin koronan torjuntakeinoihin Marinin hallitus nyt varautuu: ”Isojen kauppakeskusten sulkeminen, lentoliikenteen kieltäminen…” Talouselämä. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  32. ↑ Matti Koivisto, Maria Stenroos, Antti Pilke: Marin: Ravintolat aiotaan sulkea, Uudenmaan alueen eristämistä suunnitellaan – hallitus pitää illalla tiedotustilaisuuden uusista toimista Yle Uutiset. 24.3.2020. Viitattu 24.3.2020.
  33. ↑ Uudenmaan liikkumisrajoitukset astuivat voimaan klo 00.00 – Hallitus päätti yksityiskohdista, eduskunta hyväksyi esityksen jo aiemmin Yle Uutiset. Viitattu 28.3.2020.
  34. ↑ Teemu Luukka, Teemu Muhonen, Minna Nalbantoglu: Tässä ovat kaikki hallituksen poikkeukselliset toimet koronaviruksen hillitsemiseksi – vaikuttavat lähes jokaisen kansalaisen arkeen Helsingin Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  35. ↑ Hallitus päätti pitkästä listasta toimia koronaviruksen torjumiseksi – lue tästä kaikki hallituksen päätökset Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2020.
  36. ↑ Uusimaa on nyt suljettu – näin se tapahtui, katso kuvat Yle Uutiset. Viitattu 29.3.2020.
  37. ↑ Uudenmaan rajat sulkeutuivat ja poliisi aloitti tarkastukset – Näissä kolmessakymmenessä paikassa liikkumista valvotaan Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 28.3.2020.
  38. ↑ Ravintoloiden sulkemispäätöstä yritetään heti maanantaina – alueellisen rajaamisen tapa on vielä auki Helsingin Sanomat. 26.3.2020. Viitattu 28.3.2020.
  39. ↑ Ravintolat kiinni todennäköisesti 4. huhtikuuta – valtioneuvosto antoi täydentävän asetuksen Ilta Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 3.4.2020.
  40. ↑ Kulmuni: Hallitus kokoaa arviolta 5 miljardin rahoituspaketin Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  41. ↑ a b Katso lista kaikista työntekijöille ja yrityksille luvatuista aputoimista – hallitus lupaa huiman paketin Suomen talouden pelastamiseksi koronalta Yle Uutiset. 20.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  42. ↑ a b Tuhannet lääkärit koolle Tampereella – kansanedustaja vaatii tilaisuuden perumista koronavaaran takia: ”Käsittämättömän edesvastuutonta” Iltalehti. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  43. ↑ Tuhannet lääkärit koolle Tampereella – koronakaranteeni tekisi vakavan loven Suomen terveydenhoitojärjestelmään Aamulehti. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  44. ↑ Ruissalo, Pekka: Koronan vaikutukset laajenevat: Tampereen lääkäripäivät on päätetty peruuttaa – "Olemme pahoillamme" Tamperelainen. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  45. ↑ Heino, Elina: Virussota tiivistää terveyskenttää – Synlab alkaa ensimmäisenä yksityisenä laboratoriona analysoimaan koronavirusnäytteitä Mediuutiset. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  46. ↑ Apteekit alkoivat valmistaa käsidesinfiointiainetta itse – koronavirus räjäytti menekin, tukuillakin vaikeuksia vastata kysyntään Yle Uutiset. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  47. ↑ Janne Laitinen: Kuopiolle iso rooli Suomen koronakriisin hoidossa: KYSin tehohoidon tilannekeskus varautuu potilaiden siirtoihin savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 4.4.2020.
  48. ↑ a b c d e Maria Manner, Tommi Nieminen, Paavo Teittinen: Tautihuipun tasaaminen ei riitä, sanovat asiantuntijat – Mikä on Suomen strategia ulos poikkeustilasta? Helsingin Sanomat. 26.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  49. ↑ Teija Sutinen: Sairaanhoitopiirit eivät kerro julkisuuteen, kuinka monta suomalaista on sairaalahoidossa koronaviruksen takia Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  50. ↑ a b Vuodehoidossa on 17 potilasta, tehohoidossa 5 – viranomaiset aloittavat tiedottamisen tehohoidossa olevien määrästä Ilta-Sanomat. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  51. ↑ Antti Pilke: Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali 21.3.2020. Yle Uutiset.
  52. ↑ a b c d e Lauri Nurmi, Juha Ristamäki: Näin Suomi päätti valmiuslaista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi www.iltalehti.fi. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  53. ↑ Olli Waris: Hallitus teki neljässä päivässä äkkikäännöksen ja päätti laittaa Suomen kiinni – lähteet IS:lle: ”Väännettiin viimeiseen saakka” Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  54. ↑ Coronavirus Age, Sex, Demographics (COVID-19) – Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
  55. ↑ USA:ssa puolet teho-osastolle joutuneista työikäisiä – Tilastot romuttavat käsityksen enimmäkseen vanhuksille vaarallisesta koronataudista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  56. ↑ Anna Karismo: Lehtitiedot: Tehohoitoon on joutunut nyt myös nuoria aikuisia Italiassa ja Hollannissa – Suomessa ei tietoa, että virus olisi muuntautunut Yle Uutiset. 16.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  57. ↑ Johanna Mattinen, Riku Roslund, Jaakko Mäntymaa: HUS:n hoitajat kertovat Ylelle vaikeuksista päästä koronatestiin, vaikka terveydenhuollon piti olla etusijalla testaamisessa Yle Uutiset. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  58. ↑ Reeta Salminen: Hoitohenkilökunta ympäri Suomen kertoo Ylelle: "Emme pääse koronatesteihin" – Sairaanhoitopiirien johtajat kummeksuvat Yle Uutiset. 23.2.2020. Viitattu 23.3.2020.
  59. ↑ Sara Vainio: Aggressiivisesta testaamisesta olisi hyötyä Suomessakin, mutta nyt siihen ei kyetä, sanoo Husin johtajaylilääkäri – Miksi kaikilta oireilevilta ei oteta virusnäytettä? Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  60. ↑ UK goes against WHO call for countries to test every coronavirus case The Independent. 14.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  61. ↑ Sara Vainio: Suomi lisää koronaviruksen testauskapasiteettia, mutta ei ota testeihin lieväoireisia: ”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta”, sanoo THL:n Mika Salminen Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  62. ↑ a b Anya van Wagtendonk: The UK backs away from "herd immunity" coronavirus proposal amid blowback Vox. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  63. ↑ a b Joscha Bach: Don’t “Flatten the Curve,” stop it! medium.com. 14.3.2020. Viitattu 17.3.2020.
  64. ↑ a b Arindam Basu: The 'herd immunity' route to fighting coronavirus is unethical and potentially dangerous The Conversation. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  65. ↑ William Hanage: I’m an epidemiologist. When I heard about Britain’s ‘herd immunity’ coronavirus plan, I thought it was satire | William Hanage The Guardian. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  66. ↑ What is herd immunity and could it slow the spread of coronavirus COVID-19 around the world? – 19-Mar-2020 – NZ International news home.nzcity.co.nz. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  67. ↑ Ed Yong: The U.K.’s Coronavirus ‘Herd Immunity’ Debacle The Atlantic. 16.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  68. ↑ Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  69. ↑ Hallitus lupasi lisää tehohoitoa, mutta määrä on kaukana brittitutkijoiden ennustamasta tarpeesta – tässäkö Suomenkin käyrä? Ilta Sanomat. 22.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  70. ↑ Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  71. ↑ Koronatartunnat kiihtyvät: Suomessa tänään yhteensä 50 uutta koronavirustartuntaa Satakunnan Kansa. 12.3.2020. Viitattu 29.3.2020.
  72. ↑ a b c d e f g Suomen koronavirus-tartuntatilanne Suomen koronavirus-tartuntatilanne. Viitattu 21.3.2020.
  73. ↑ Coronavirus Update (Live) – Worldometer www.worldometers.info.
  74. ↑ Uusia varmistettuja koronatartuntoja ainakin Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla – tartuntoja Suomessa nyt ainakin 240 Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2020.
  75. ↑ Markus Mäki: THL:n pääjohtaja: Sairastuneiden todellinen lukumäärä voi olla Suomessa 20–30 kertaa suurempi kuin on todettu Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2020.
  76. ↑ a b c Yli 500 ihmisen tilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka, hallitus varautuu taudin leviämiseen lisätalousarviolla Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2020.
  77. ↑ a b Neljä kysymystä kansliapäällikölle: Kuinka moni suomalainen sairastuu? Voinko mennä ryhmäliikuntatunnille tai oopperaan? Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2020.
  78. ↑ THL ennustaa: Koulujen sulkeminen hidastaa koronan leviämistä – tehohoito riittää paremmin ja se pelastaa työikäisiä Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  79. ↑ a b c Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ennusteita erilaisten hidastamistoimien vaikutuksesta koronavirustartuntoihin Suomessa. THL.fi, 18.3.2020. Artikkelin verkkoversio.
  80. ↑ Elisa Kallunki: THL valmistelee koronan vasta-aineiden testaamista väestöstä – laaja satunnaisotos antaa kuvaa oireettomienkin tapausten yleisyydestä Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2020.
  81. ↑ Daniel Jyllikoski, Otto Juote, Jari Kuikanmäki, Jaakko Kulhia: Pandemia.fi Pandemia.fi. Viitattu 29.3.2020.
  82. ↑ Koronaviruksen leviäminen Suomessa koronakartta.info. Viitattu 29.3.2020.
  83. ↑ Mehiläisen COVID-19-seuranta share.geckoboard.com. Viitattu 29.3.2020.
  84. ↑ futurice/symptomradar
  85. ↑ fevermap.net
  86. ↑ Ovaskainen, Teppo: Yle: Koronavirusepäily Suomessa – kaksi kiinalaista hakeutui hoitoon Uusi Suomi. 24.1.2020. Viitattu 26.1.2020.
  87. ↑ Kiinalaisturisteilta otetut näytteet testattiin kolmella menetelmällä – epäilty koronavirus osoittautui tavalliseksi flunssaksi: "He jatkavat nyt lomaa Suomessa" www.mtvuutiset.fi. Viitattu 26.1.2020.
  88. ↑ Infektioylilääkäri: koronavirukselle mahdollisesti altistuneita Suomessa jo 24 – altistuneiden mahdollisesta karanteenista päätetään vielä tänään Yle Uutiset. Viitattu 30.1.2020.
  89. ↑ Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistui Yle Uutiset. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  90. ↑ MTV Uutiset: Juuri nyt: Koronavirukselle saattanut sittenkin altistua enemmän Suomessa – kaikkia ei ole vielä tavoitettu mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  91. ↑ Anna Egutkina: Tämä kaikki Suomen ensimmäisestä koronavirustartunnasta tiedetään mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  92. ↑ Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  93. ↑ Suomalaisnainen saanut koronavirustartunnan Italiasta, kaksi altistunutta suomalaista eristyksissä kotonaan Yle Uutiset. 26.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  94. ↑ Pääministeri Marin: Husin alueella vahvistettu koronavirustapaus – ”Näyttää todennäköiseltä, että meillä tulee olemaan tautitapauksia Suomessa” Helsingin Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  95. ↑ HUSissa todettu toinen koronavirustartunta – tartunta saatu Pohjois-Italiasta Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2020.
  96. ↑ HUS – HUSissa todettu kaksi uutta koronavirustartuntaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 1.3.2020.
  97. ↑ Suomessa on todettu viisi uutta koronavirustartuntaa – Uutinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.3.2020.
  98. ↑ Suomessa on todettu neljä uutta koronavirustartuntaa – Uutinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.3.2020.
  99. ↑ Suomessa todettu seitsemän uutta koronavirustartuntaa – Forssan seudulla sairastunut opettaja tietämättään altisti oppilaita Yle Uutiset. Viitattu 9.3.2020.
  100. ↑ Suomessa 10 uutta koronavirustartuntaa – tartuntoja nyt koko maassa 40 Yle Uutiset. Viitattu 10.3.2020.
  101. ↑ Tamminen, Jenni: HUS: Sydänkirurgilla koronavirustartunta – 28 henkilökunnan jäsentä altistunut Uusi Suomi. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  102. ↑ Kaikkia koronavirusepäilyjä ei enää testata – hyväkuntoinen voi pysytellä kotona Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2020.
  103. ↑ Ensimmäinen potilas tehohoidossa koronavirustartunnan takia – HUS: "Olemme valmistautuneet tätä varten" Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  104. ↑ Tamminen, Jenni: Koronavirus jyllää – THL:n pääjohtaja Ykkösaamussa: Tartuntojen todellinen määrä voi olla 20–30-kertainen Talouselämä. Viitattu 16.3.2020.
  105. ↑ Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19 – Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.3.2020.
  106. ↑ Nuorten aikuisten osuus vakavasti sairaista koronapotilaista nousussa Euroopassa, Hollannissa teho-osaston potilaista yli puolet alle 50-vuotiaita Helsingin Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  107. ↑ Rajaliikennettä rajoitetaan torstaista alkaen, ulkomaille matkustaminen kielletään, Suomeen palaaville kahden viikon karanteeni – Hallituksen tiedotustilaisuus käynnissä Helsingin Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 17.3.2020.
  108. ↑ Koronavirukseen sairastunut työikäinen joutui tehohoitoon Mikkelissä Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2020.
  109. ↑ Jerri Koskinen: KYSissä on yksi koronaan sairastunut tehohoidossa Savon Sanomat. Viitattu 17.3.2020.
  110. ↑ Vain hätäjarru ja onni pelastavat muun Euroopan Italian kohtalolta, sanoo saksalaisvirologi Helsingin Sanomat. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  111. ↑ Suomessa THL:n mukaan nyt noin 400 tartuntaa – HS kerää yhteen reaaliaikaiset tiedot taudin etenemisestä Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  112. ↑ Suomessa THL:n mukaan nyt noin 400 tartuntaa – HS kerää yhteen reaaliaikaiset tiedot taudin etenemisestä Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  113. ↑ Nuorin Husissa tehohoidossa koronaviruksen takia oleva potilas on alle 40-vuotias Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  114. ↑ Vihavainen, Suvi – Airola, Laura: Viisi suomalaista on tehohoidossa koronaviruksen takia, Husissa nuorin tehohoidossa oleva potilas on alle 40-vuotias Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  115. ↑ Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa noin 450 varmistettua tartuntaa, 1–3-luokkalaiset pääsevät lähiopetukseen, hallitus kertoi jättimäisestä tukipaketista web.archive.org. 20.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  116. ↑ Ensimmäinen koronavirustartunnan aiheuttama kuolema Suomessa - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 21.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  117. ↑ HUSin alueella todettiin 53 uutta koronatartuntaa, osa tartuntaketjuista epäselviä – infektiolääkäri: Tauti leviää yhteisössä aiempaa enemmän Yle Uutiset. Viitattu 21.3.2020.
  118. ↑ Marin: Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  119. ↑ HS: THL: Suomessa 626 koronavirustartuntaa, 12 ihmistä tehohoidossa Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  120. ↑ Andelin, Jan-Erik: När viruset kom till byn – så slog sorgen Sibbo. Hufvudstadsbladet, 5.4.2020, s. 4–6. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 5.4.2020.
  121. ↑ Kaksi henkilöä kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, yksi Kanta-Hämeessä ja yksi HUSin alueella Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  122. ↑ THL:n ennuste: Yli 11 000 ihmistä tulee tarvitsemaan sairaalahoitoa koronaviruksen takia – tällä hetkellä tehohoidossa on 22 ihmistä Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  123. ↑ THL:n uudet tiedot: Suomessa on 1 025 varmennettua koronavirustartuntaa, 32 ihmistä on tehohoidossa ja kaikkiaan 7 ihmistä on kuollut Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  124. ↑ Päivittyvä seuranta | THL: Suomessa 1 313 vahvistettua koronavirustartuntaa, 13 kuollut – Hallituksella tänään ylimääräinen istunto Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 30.3.2020.
  125. ↑ Päivittyvä seuranta | Jo yli 300 000 suomalaista yt-neuvottelujen piirissä – Espanjassa yli 9 000 uutta tartuntaa Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 31.3.2020.
  126. ↑ STT: Koronakuolemien määrä kasvoi neljällä, tehohoidossa yli viisikymmentä potilasta Savon Sanomat. Viitattu 31.3.2020.
  127. ↑ Suomen uudet koronatartunnat ovat neljättä päivää laskussa – tästä syystä tunnelin päässä ei kuitenkaan ole vielä valoa Ilta-Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 31.3.2020.
  128. ↑ Päivittyvä seuranta | THL:n tuoreet tiedot: Suomessa kuolonuhreja 17, tehohoidossa tällä hetkellä 62 Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  129. ↑ Päivittyvä seuranta | Espanjassa jo yli 10 000 koronaviruskuolemaa, vuorokauden aikana kuoli 950 ihmistä Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 2.4.2020.
  130. ↑ Päivittyvä seuranta | THL: Suomessa koronavirukseen kuolleiden mediaani-ikä 84, nuorin kuolleista 56-vuotias – New Yorkin osavaltion kuvernöörin tiedotustilaisuus koronatilanteesta suorana läheyksenä juuri nyt Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 3.4.2020.
  131. ↑ a b Päivittyvä seuranta | THL: Koronavirukseen kuolleiden määrä kasvoi kolmella Suomessa, yhteensä kuolleita on 28 Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 5.4.2020.
  132. ↑ STT: Koronavirukseen kuollut 34 ihmistä Suomessa – määrä kasvoi seitsemällä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 7.4.2020.
  133. ↑ THL: Suomessa kuollut jo 40 ihmistä koronaan – katso tiedot tehohoidossa olevista alueittain Ilta Sanomat. 8.4.2020. Viitattu 8.4.2020.
  134. ↑ a b c Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  135. ↑ a b c Arvio koronaepidemiasta muuttui vakavammaksi – THL:n ennuste: Noin 11 300 ihmistä tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  136. ↑ a b THL ennustaa: Koulujen sulkeminen hidastaa koronan leviämistä – tehohoito riittää paremmin ja se pelastaa työikäisiä Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  137. ↑ Italiassa korona­virukseen on kuollut nyt enemmän ihmisiä kuin Kiinassa – Nuorin Husissa teho­hoidossa oleva potilas on alle 40-vuotias hs.fi. 19.3.2020. web.archive.org. Viitattu 19.3.2020.
  138. ↑ Tuoreet laskelmat Kiinasta laittoivat kuolinennusteet uusiksi – näin korona kohtelee eri ikäisiä Ilta Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 1.4.2020.
  139. ↑ Aalto-yliopiston tutkija näkee Suomen koronaluvuissa käänteen parempaan: ”Tämä on valtavan hyvä asia” Ilta Sanomat. 5.4.2020. Viitattu 5.4.2020.
  140. ↑ Professori epäilee THL:n koronaennustetta HS:ssa: Jos olemme väärässä, hinta voi olla tosi iso Ilta Sanomat. 28.3.2020. Viitattu 28.3.2020.
  141. ↑ Uusi laskelma Aalto-yliopiston tutkijoilta: Husin tehohoitopaikat voivat täyttyä jo lähiviikkoina, jos ihmiset eivät noudata rajoituksia Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  142. ↑ a b c d Yksi epidemologi ja viisi matemaatikkoa tuottavat nyt Suomen tärkeintä tietoa – “Olemme saaneet risuja, että ennusteemme ovat liian ruusuisia” Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  143. ↑ Elisa Hyvärinen: Ylilääkärin ennuste: Koronaan voi kuolla 70000 suomalaista verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 8.4.2020.
  144. ↑ Honkamaa, Antti: 150 ihmistä Suomessa määrätty kotikaranteeniin – näin käy, jos ei tottele Kauppalehti. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  145. ↑ a b c Miksi emme saa tavata toisiamme? Grafiikat kertovat, kuinka tehokkaasti sosiaalinen eristäytyminen estää viruksen leviämistä HS.fi. Viitattu 17.3.2020.
  146. ↑ a b c These simulations show how to flatten the coronavirus growth curve Washington Post. Viitattu 17.3.2020.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koronaviruspandemia_Suomessa&oldid=18850239”