Yleisötilaisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan erilaisia messuja, markkinoita, juhlia, seremonioita, kilpailuja, konsertteja ja muita tilaisuuksia, joihin muillakin kuin erikseen kutsutuilla on pääsy maksua vastaan tai ilman. Tapahtumia järjestävät niin yksityiset henkilöt kuin yritykset ja yhdistykset. Ne kokoavat ihmisiä yhteen jotain tarkoitusta tai merkitystä varten tiettyyn aikaan ja paikkaan.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suurin säännöllisesti järjestettävä yleisötapahtuma on vanhoillislestadiolaisten Suviseurat, joka pidetään joka kesä kesä-heinäkuun vaihteessa. Sinne kokoontuu yleensä noin 60 000-85 000 ihmistä.

Suomen lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa yleisötilaisuuksia koskee nykyisin vuonna 1999 annettu kokoontumislaki (530/1999) [1]. Se koskee toisaalta mielenosoituksia ja muita niihin verrattavia yleisiä kokouksia, toisaalta erilaisia yleisötilaisuuksia kuten erilaisia julkisia huvitilaisuuksia, näyttelyjä ja kilpailuja. Laki ei koske julkisyhteisöjen järjestämiä virallisia tilaisuuksia eikä uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia.

Yleisötilaisuuden järjestämisestä on eräin poikkeuksin ilmoitettava poliisille viimeistään viisi vuorokautta etukäteen. Poliisi voi kieltää tilaisuuden järjestämisen, jos on ilmeistä, että siinä ei kyetä ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta tai jos sen järjestäminen muutoin voi aiheuttaa huomattavaa vahinkoa tai häiriötä. Poliisi voi myös tällaista tilaisuutta varten myös antaa sitovia ohjeita järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja sivullisille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi taikka määrätä tilaisuuden keskeytettäväksi. Tilaisuuden järjestäjä voi asettaa järjestystä ylläpitämään järjestyksenvalvojia. Yleisötilaisuuteen ei saa tuoda ampuma- tai teräasetta, räjähdysainetta tai muuta niihin verrattavaa vaarallista esinettä.

Aikaisemman lain mukaan julkisten huvitilaisuuksien järjestäminen on eräin poikkeuksin edellyttänyt viranomaisten lupaa. Laissa oli säädettynä rajoituksia sellaisten järjestämiselle pyhäpäivinä oli säädetty rajoituksia, jotka koskivat etenkin jouluna ja pääsiäisenä sekä hallituksen määrääminä rukouspäivinä.[2]. Lääninhallituksella oli kuitenkin valta myöntää näistä kielloista poikkeuslupia.

Muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerran 12 vuoden jaksossa pidetään Allahabadissa Intiassa hindujen Maha Kumbh Mela, johon osallistuu kymmeniä miljoonia ihmisiä, tehden siitä maailman suurimman joukkojen kokoontumisen. Hieman pienempi Kumbh Mela (Devanagari: कुम्भ मेला) on kolme kuukautta kestävä hindujen pyhiinvaellusjuhla. Tapahtuma järjestetään kolmen vuoden välein joko Allahabadin, Haridwarin, Ujjainin tai Nashikin kaupungissa.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kokoontumislaki 530/1999 Kokoontumislaki, Finlex
  2. Laki julkisista huveista (492/1968) 5 § (ei enää voimassa, mutta löytyy yhä Finlex-tietokannan "säädökset alkuperäisinä"-sivustosta
  3. Miljoonat kylpivät Gangesissa hindujuhlassa 14.4.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.4.2010. (Archive.org)
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.