Ero sivun ”Paimio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Väestönkehitys: Lisätty vuoden 2015 väkiluku
Mangouste (keskustelu | muokkaukset)
249 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 120: Rivi 120:


== Kuuluisia paimiolaisia ==
== Kuuluisia paimiolaisia ==
* [[Hugo Backmansson]], kuvataiteilija
⚫
* [[Vieno Johannes Sukselainen]], poliitikko
* [[Juha Hurme]], teatteriohjaaja ja kirjailija
⚫
* [[Veeti Kallio]], laulaja, näyttelijä
* [[Jarno Koskiranta]], jääkiekkoilija
* [[Jarno Koskiranta]], jääkiekkoilija
* [[Tero Koskiranta]], jääkiekkoilija
* [[Tero Koskiranta]], jääkiekkoilija
* [[Tuomo Melasuo]], rauhantutkija
* [[Mika Ojala]], jalkapalloilija
* [[Mika Ojala]], jalkapalloilija
⚫
* [[Veeti Kallio]], laulaja, näyttelijä
* Jussi Ranta, urheilutoimittaja, tuottaja
* Jussi Ranta, urheilutoimittaja, tuottaja
⚫
* [[Vieno Johannes Sukselainen]], poliitikko


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 23. syyskuuta 2017 kello 19.00

Paimio
Pemar

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°27′25″N, 022°41′10″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 577
Perustettu 1325[1][2]
(kaupungiksi 1997)
Pinta-ala ilman merialueita 240,04 km²
250:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 242,27 km²
271:nneksi suurin 2022 [3]
– maa 238,51 km²
– sisävesi 1,53 km²
– meri 2,23 km²
Väkiluku 11 238
87:nneksi suurin 31.12.2023 [4]
– väestötiheys 47,12 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [5]
– 0–14-v. 19,1 %
– 15–64-v. 58,6 %
– yli 64-v. 22,3 %
Äidinkieli 2022 [6]
– suomenkielisiä 95,5 %
– ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 8,20 %
238:nneksi suurin 2024 [7]
Työttömyysaste 6,5 % (2013) [8]
Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[9]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
 • Ps.
9
8
8
4
3
2
1
www.paimio.fi
Paimion maaseutua talvella kuvattuna Varasvuoren suurimman hyppyrimäen tornista.

Paimio (ruots. Pemar) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä Valtatie 1:n varrella. Kaupunkinimityksen Paimio otti käyttöönsä 1997. Paimion naapurikunnat ovat Lieto, Kaarina, Marttila, Salo ja Sauvo.

Luonto

Paimion läpi virtaavaa Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1088 km²) että virtaamaltaan. Joki laskee Paimionlahteen, joka on kapea, pitkä ja syvälle sisämaahan ulottuva merenlahti.[10] Lahden perukka eli pohjoisosa johon Paimionjoki laskee on Natura 2000 -aluetta 221 hehtaarin laajuudelta ja se kuuluu siihen lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena. Valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelmassa Paimionlahti on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.[11] Paimionlahti on ruovikoitunut, mutta umpeenkasvavia rantaniittyjä löytyy vielä. Lahtea ympäröivät metsäsaarekkeet ja laajat pellot. Lahdella on runsas pesimälinnusto ja se on tärkeä muuttoaikainen levähdysalue.[10]

Paimionjoen alaosan varrella Paimion keskustan pohjoispuolella sijaitsee Paimionjokilaakso, joka on lounaisen viljelyseudun jokilaakso. Paimionjokilaakso on 156 hehtaarin natura 2000 -alue ja se muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.[12] Jokilaakso on noin seitsemän kilometriä pitkä ja siihen kuuluu myös Askalan vesivoimalaitos eli Askalankoski.[13] Laaksossa on edustavia rinneniittyjä, joista tärkeimmät sijaitsevat Askalan voimalaitoksen kohdalla kummallakin puolella jokea. Paimionjokilaakso otettiin aikoinaan viljelyskäyttöön ja kasvillisuuteen onkin vaikuttanut suuresti pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen ansiosta esimerkiksi kuusi ei ole päässyt leviämään, vaan maisema on pysynyt avoimena. Laidunnus alueella loppui kuitenkin 1950-luvulla jolloin alue alkoi kasvamaan umpeen. 1990-luvun alussa alueella aloitettiin hoitotoimenpiteet. Paimionjokilaakson viljelysmaisema on suomen vanhimpia kulttuurimaisemia.[12][13]

Nähtävyydet

Paimiossa on vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen Paimion sairaala, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi[14] ja on nimetty myös Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Paimiossa ovat Paimion kirkko ja vanha pappila, Paimion rautatieasema, Suuri Rantatie sekä Wiksbergin kartano.[15]

Paimiossa on kaksi kirkkoa, Pyhän Mikaelin kirkko keskustassa ja Pyhän Jaakobin kirkko Paimionlahden rannalla Hevonpäässä.

Paimion alueella on kaksi toimivaa vesivoimalaitosta, Juntolan ja Askalan voimalaitokset.[14] Askalankoski on ympäristöyhdistyksen ylläpitämä kulttuuri- ja luontokohde perinnemaisemineen. Paimiossa toimivat myös elokuvateatterit Paimion Kino, Bio Stara, Paimion Sähkömuseo ja Käsityömuseo Miila.[16]

Kalevalla, Paimiossa on myös Livian maaseutuopisto, jossa opetuslajeina ovat eläinala ja metsätalous.lähde?

Tapahtumia

Viva Vista oli koko perheen kaupunkitapahtuma Paimiossa, joka järjestettiin vuosina 2008-2014. Paimion entisessä sahanrannassa järjestetään vuosittain leikkimielinen Kahden sillan soutu -tapahtuma

Muuta

Paimioon avattiin vastaanottokeskus marraskuussa 2009, mutta se suljettiin vuonna 2012[17]

Entisessä Hotelli valtatie 1:n majoitusrakennuksessa on kuvattu pätkä Reijo Mäen romaaniin perustuvasta elokuvasta Vares – yksityisetsivä (2004).

Historia

Paimiosta tunnetaan suuri määrä pronssi- ja rautakauden muinaisjäännöksiä. Vuonna 2009 uutisoitiin maanlaajuisesti Paimiosta löydetystä 3 500 vuotta vanhasta pronssikirveestä, jota säilytetään Paimion kotiseutumuseossa.[18]

Keskiajalla alueella vaikuttivat muun muassa Pora (Spore)-suku, jonka oletettu napakairaa esittävä sukuvaakuna on antanut aiheen Paimion kaupungin vaakunalle, ja Jägerhorn af Spurila -suku. Paimiossa oli jo keskiajalla monta kartanoa, muun muassa Hevonpään (nykyään Viksberg) ja Spurilan kartanot.

Askalankoskella on ollut 1930-luvulta asti vesivoimala. Sähkö on myös yksi Paimion suurista teollisuudenaloista ja paikkakunnalla on ollut sähköalan jakelu-, tehdas- ja asennuslaitoksia. Turun ja Helsingin väliset junat ovat aiemmin pysähtyneet Paimiossa.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Paimion väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 366
1985
  
 9 020
1990
  
 9 614
1995
  
 9 832
2000
  
 9 815
2005
  
 9 876
2010
  
 10 402
2015
  
 10 623
Lähde: Tilastokeskus.[19][20]

Uskonnolliset yhteisöt

Paimiossa toimii evankelisluterilainen Paimion seurakunta[21]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[22].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Suomen Helluntaikirkon jäsenseurakunta Paimion Asemaseurakunta. Paimiossa on myös Jehovan todistajien valtakunnansali.[23]

Vapaa-aika

Liikuntamahdollisuuksia Paimiossa tarjoavat muiden muassa seuraavat kohteet:

  • Varasvuoren hyppyrimäet (K-58, K-29, K-15 sekä K-8)
  • Paimion Urheilupuisto (400m juoksurata + nurmikenttä, KHT Soikka tekonurmi, tenniskentät, jäähalli OP-Areena, valaistut hiihtoladut/pururadat)
  • Action Sport Center
  • Uimahalli Solina
  • KuntoPeimari -kuntosali
  • Ankkalampi
  • Hiekkahelmi
  • Kartingrata
  • Motocrossrata
  • Pesäpallokenttä

Urheiluseuroja

Ystävyyskaupungit

Kuuluisia paimiolaisia

Lähteet

  1. ↑ Pemar (Uppslagsverket Finland)
  2. ↑ Paimio (Pemar) (Biografiakeskus)
  3. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  4. ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  5. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  7. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  8. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  9. ↑ Kuntavaalit 2017, Paimio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  10. ↑ a b Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: ”Luku 4. Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa: Paimionlahti”, Suomen 100: Lintukohteet, s. 51. Karttakeskus Oy, 2011. ISBN 978-951-593-438-3.
  11. ↑ VELHO: Paimionlahti ymparisto.fi. 27.1.2012. Varsinais-Suomen ELY. Viitattu 10.3.2012.
  12. ↑ a b Natura 2000 -alueet: Paimionjokilaakso ymparisto.fi. 14.8.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.1.2014.
  13. ↑ a b VELHO: Paimionjokilaakso ymparisto.fi. 18.10.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.1.2014. (suomeksi) (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Paimion kaupunki
  15. ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009. Museovirasto. Viitattu 31.1.2010.
  16. ↑ Paimion sähkömuseo Paimion kaupunki. Viitattu 7.2.2010.
  17. ↑ Paimion vastaanottokeskus avautui, Kunnallislehti, 17.11.2009
  18. ↑ Paimiosta löytyi 3 000 vuotta vanha pronssikirves
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  20. ↑ Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2010 - 2016 30.6.2017. Tilastokeskus. Viitattu 31.7.2017.
  21. ↑ Paimion seurakunta Paimion seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  22. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  23. ↑ AsemaSeurakunta AsemaSeurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  24. ↑ http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Paimio/
  25. ↑ http://213.138.147.170/netcomm/mainframes.asp?article=949&language=FI

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paimio&oldid=16784365”