Ero sivun ”Fortum” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 82: Rivi 82:
Fortum ei omista ydinvoimaa Venäjällä. Marraskuussa 2010 uutisoitiin Fortumin ja [[Rosatom]]in solmineen aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/fortum-ja-rosatom-ydinvoimayhteistyohon/2083740 | Nimeke = Fortum ja Rosatom ydinvoimayhteistyöhön | Tekijä = | Ajankohta = 30.11.2010 | Julkaisija = Mtv | Viitattu = 14.3.2014 }}</ref>
Fortum ei omista ydinvoimaa Venäjällä. Marraskuussa 2010 uutisoitiin Fortumin ja [[Rosatom]]in solmineen aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/fortum-ja-rosatom-ydinvoimayhteistyohon/2083740 | Nimeke = Fortum ja Rosatom ydinvoimayhteistyöhön | Tekijä = | Ajankohta = 30.11.2010 | Julkaisija = Mtv | Viitattu = 14.3.2014 }}</ref>


Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella [[Fennovoima|Fennovoiman]] ydinvoimahankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa 1200 MW ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8203845 | Nimeke =Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen | Tekijä = Yle uutiset | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 5.8.2015| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.2.2018 | Kieli = }}</ref>
Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella [[Fennovoima|Fennovoiman]] ydinvoimahankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa 1200 MW ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8203845 | Nimeke =Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 5.8.2015| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle uutiset | Viitattu = 25.2.2018 | Kieli = }}</ref>


=== Vesivoima ===
=== Vesivoima ===

Versio 25. helmikuuta 2018 kello 16.02

Fortum Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FORTUM
Markkina-arvo Nousua 12 944 milj. € (31.12.2016)[1]
ISIN FI0009007132
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark
Puheenjohtaja Sari Baldauf
Kotipaikka Espoo, Suomi
Toimiala energia
Tuotteet sähkö, lämpö, höyry, energia-alan asiantuntijapalvelut, kierrätys- ja jäteratkaisut
Liikevaihto Nousua 4 520 milj. € (2017)[2]
Liikevoitto Nousua 1 156 milj. € (2017)[2]
Tilikauden tulos Nousua 882 milj. € (2017)[2]
Henkilöstö Nousua 8 108 (31.12.2016)[1]
Tytäryhtiöt Fortum Markets AB, Fortum Service AB, Fortum Service Öst AB, Fortum Värme, Fortum Distribution, Fortum Generation, Fortum Power & Heat AB
Omistaja Valtioneuvoston kanslia (50,76 %)[3]
Kotisivu www.fortum.com

Fortum Oyj on suomalainen energiayhtiö, jonka toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan, Baltian maihin ja Intiaan. Yhtiön liiketoimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut, sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Yhtiön päätuotteita ovat sähkö, lämpö ja höyry. Lisäksi Fortum tarjoaa kierrätys- ja jätepalveluita, kuten ympäristöalan asiantuntijapalveluita ja vaarallisten jätteiden käsittelyä.[4] Fortum on luopunut merkittävissä määrin sähkönsiirtoverkkojen omistamisesta.

Fortumin liikevaihto vuonna 2017 oli noin 4,5 miljardia euroa. Fortum perustettiin ja listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1998. Syyskuusta 2015 alkaen Fortumin toimitusjohtajana on toiminut Pekka Lundmark.[5]

Historia

Pääartikkelit: Imatran Voima ja Neste (yritys)

Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana. Imatran Voima oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, joka oli perustettu vuonna 1932 hallinnoimaan ja käyttämään Imatrankosken vesivoimalaitosta. Yhtiön omistukseen tuli myöhemmin joukko muita voimalaitoksia, joista suurimpia ovat Oulujoen voimalaitokset, Inkoon ja Naantalin voimalaitos hiilivoimalaitokset ja Loviisan ydinvoimalaitos.

Neste Oy perustettiin 9. tammikuuta 1948 valtion öljynjalostamoksi, jotta maahan saataisiin enemmän verotuloja öljystä. Yhtiö oli perustamistaan seuranneina vuosikymmeninä yksi maan suurimmista veronmaksajista.

Fortum jakautui 1. toukokuuta 2004 kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Neste Oil kuului koko vuoden 2004 Fortum-konserniin ja irtaantui siitä vasta keväällä 2005. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Mikael Lilius vuosina 2001–2009.

Vuonna 2016 Fortum osti pohjoismaisen kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n.[6] Entinen Ekokem muodostaa Fortumin Recycling and Waste Solutions -yksikön, joka tarjoaa ympäristöasioiden hallintaan ja materiaalitehokkuuteen liittyviä palveluita Pohjoismaissa.

Tammikuussa 2018 Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen Uniperin osakkeista – kaupan arvo 3,76 miljardia. Tarjouksen mukaan Fortum saa lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.[7]

Katso myös: Uniper

Suomen markkinat

Tammikuussa 2006 Fortumin tytäryhtiö Fortum Power and Heat osti Espoon kaupungilta sen osuuden E.ON Finland Oystä. Kaupan ansiosta Fortumin kritisoitiin saaneen siirtokapasiteetin niukkuuden vuoksi ainakin osan ajasta määräävän markkina-aseman Suomen markkinoilla. Kilpailuvirasto hyväksyi kaupan kesäkuussa, mutta asetti kaupan ehdoksi sähköntuotannon vuokraamista kilpailijoille: Fortumin tuli vuokrata 1 TWh niin sanottua virtuaalikapasiteettia 31.3.2011 asti, ja Meri-Porin hiilivoimalaitoksen osuus tuotannosta 30.6.2010 asti. Lisäksi Haapaveden turvelauhdevoimala ja Hämeenlinnan yhteistuotanto- sekä kaasuturbiinivoimalaitos tuli myydä.[8] Fortum valitti päätöksestä, ja Markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen maaliskuussa 2008. Ratkaisussaan se katsoi Kilpailuviraston päätöksestä poiketen, ettei Fortum ollut määräävässä markkina-asemassa ennen kyseistä yrityskauppaa eikä sen jälkeenkään.[9] Kilpailuvirasto valitti päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin piti voimassa markkinaoikeuden antaman ratkaisun. [10]

Helsingin Sanomien mukaan Fortumille Espoon Sähkön osto E.ON:lta oli hyvä liiketoimi, espoolaisten maksamat hinnat kaukolämmöstä paransivat lehden mukaan selvästi Fortumin tulosta. Lisäksi kaukolämmön myynti on aina alueellinen monopoli, eikä sen hinnan osalta suoriteta viranomaisvalvontaa, kuten tehdään sähkön siirtomaksujen osalta.[11]

Suomessa Matti Purasjoki syyskuussa 2006 teki Kauppa- ja teollisuusministeriölle selvityksen, jossa hän ehdotti Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajaamista. Hän ehdotti uutta valtionyhtiötä ja suurten voimaloiden yhteisomistuksen kieltämistä.[12][13]

Vuonna 2012 Fortum myi tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n Pohjois-Euroopassa toimivalle sijoitusyhtiölle, EQT Infrastructure Fundille. Yrityskaupan myötä nämä kaksi yritystä yhdistyivät Adven Oy:ksi.[14]

Fortum on vastustanut windfall-veroa ja on tehnyt siitä kantelun Euroopan komissiolle. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen windfall-verosta loppuvuodesta 2013.[15]

Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Tapio Kuula erosi sairauden vuoksi helmikuussa 2015. Fortumin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön talousjohtajana toiminut Timo Karttinen.[16] [17]

Toiminta Venäjällä

Fortumin voimalaitos Njaganissa.

Kesällä 2007 Fortum myi osuuteensa Luoteis-Venäjällä toimivasta Lenenergo-sähkönjakeluyhtiöstä. Ostajina olivat RAO UES, VTB pankki ja I.D.E. Electricity Distribution Investments 1.[18] Viimeksi mainitun nimen takana seisoo Integrated Energy Systems.[19] Sitä ennen myös Pietarin kaupunki oli ilmaissut mielenkiintonsa ostaa osuus.[20]

Fortumin vuonna 2008 käynnistämä mittava investointiohjelma valmistui vuonna 2016, jonka aikana se rakensi yli kaksi gigawattia uutta tuotantokapasiteettia Venäjälle.[21] Fortum osti maaliskuussa 2008 venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä TGK-10 29 prosentin osuuden Tšeljabinskin alueella. Myyjä oli RAO UES. Yrityksen liikevaihto on 590 miljoonaa euroa ja henkilöstö 6100 työntekijää.[22] Talouselämä-lehden mukaan Fortumin yritysostohanke oli Suomen historian suurimpia investointeja ulkomaille ja suurin investointi Venäjälle. Kauppa maksoi 2,7 miljardia euroa. Fortum nosti edelleen omistusosuuteensa 93 prosenttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Fortumin kannattavuuslaskenta perustui sähkön hinnan vapauttamiseen vuonna 2011, jolloin analyytikkojen mukaan sähkön hinta Venäjällä saattaa kaksinkertaistua. Ostetun yrityksen voimaloiden alueella asuu neljä miljoonaa ihmistä.[23] Yhtiön nimeksi muutettiin OAO Fortum keväällä 2009. Investointiohjelmaan kuului kahdeksan voimalaitosta, joista suurin on Nyagan GRES. Sen ensimmäinen ja toinen yksikkö vihittiin käyttöön vuonna 2013 ja kolmas yksikkö valmistui 2014.[24] Njaganin kaupungissa, Pohjois-Uralilla sijaitseva voimalaitos tuottaa sähköä Hanti-Mansian öljy- ja kaasuteollisuudelle.[25]

Sähkönsiirtoverkkojen myynti

Fortum ilmoitti 12. joulukuuta 2013 luopuvansa sähkönsiirrosta Suomessa ja myyvänsä liiketoimintonsa Suomi Power Networksille, jonka suurimpina osakkaina on kansainväliset sijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure Management ja muina osakkaina Keva ja LähiTapiola. Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.[26] Kauppa saatiin päätökseen maaliskuussa 2014, ja uusi sähkönsiirtoyhtiö aloitti toimintansa nimellä Caruna Oy.[27]

Vuonna 2015 Fortum myi Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla.[28]

Liiketoiminta

Fortumin pääkonttori Espoon Keilaniemessä kesällä 2017.

Pohjoismaiden ja Itämeren alueen lisäksi Fortum toimii myös Länsi-Siperiassa Venäjällä, josta se osti vuonna 2008 paikallisen energiayhtiö TGK-10:n (nykyinen OAO Fortum). Fortumin 9 500 työntekijästä 4 200 toimii Venäjällä.

Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä. Vuonna 1976 Nesteen käyttöön valmistunut 84 metriä korkea pääkonttori on Suomen korkein toimistorakennus ja pääkaupunkiseudun neljänneksi korkein rakennus. Sen lisärakennus valmistui vuonna 1994.

Ydinvoima

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja 26,6  Teollisuuden Voimasta, joka omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen.

Ruotsissa Fortum omistaa 45,5  Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta ja 22  Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta.[29]

Fortum ei omista ydinvoimaa Venäjällä. Marraskuussa 2010 uutisoitiin Fortumin ja Rosatomin solmineen aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä.[30]

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa 1200 MW ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle.[31]

Vesivoima

Fortum omistaa 159 vesivoimalaitosta kokonaan tai osittain Ruotsissa ja Suomessa. Yhtiön tuottamasta sähköstä noin kolmasosa on vesivoimaa.[32]

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

Fortumilla on toimintamaissaan 26 sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (CHP) ja satoja lämpölaitoksia. Vuonna 2012 yhtiö ilmoitti investoivansa 20 miljoonaa euroa uuteen bioöljyn tuotantolaitokseen Joensuussa. Laitos integroitiin Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen, ja sen tuotantotoiminta käynnistyi marraskuussa 2013.[33] Laitos on Fortumin mukaan ensimmäinen laatuaan maailmassa.[34] Bioöljy korvaa fossiilisia polttoaineita lämmöntuotannossa ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä.

Geoterminen energia

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Voimalaitoksen tilanne?

Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että St1 ja Fortum alkavat rakentaa Espooseen Suomen ensimmäistä geotermisellä energialla toimivaa teollisen mittakaavan lämpölaitosta. Tuotantolaitoksen suunnittelee St1 Deep Heat Oy ja se tulee sijaitsemaan Fortumin lämpölaitoksen alueella Otaniemessä. Voimalan on suunniteltu olevan tuotannossa vuonna 2017.[35]

Sähkön myynti

Fortum myy sähköenergiaa sekä erilaisia sähkötuotteita ja palveluja Pohjoismaissa noin 1,2 miljoonalle yksityis- ja yritysasiakkaalle. Vuonna 2013 sähköä myytiin 12,1 terawattituntia.[32] Kaikki myytävä sähkö hankitaan pohjoismaisesta Nord Pool -sähköpörssistä.

Kierrätys- ja jäteratkaisut

Ekokemin oston myötä 2016, Fortum ja Ekokem yhdistyivät Fortumin brändin alle 4. huhtikuuta 2017. Recycling and Waste Solutions -yksikkö tarjoaa kierrätys-, uudelleenkäyttö- ja loppusijoitusratkaisuja sekä maaperän kunnostus- ja ympäristörakennuspalveluita.[36] Fortumin Kiertotalouskylä-hanke sai Vuoden ilmastoteko 2017 -tunnustuksen Energiateollisuus ry:n kestävän kehityksen foorumilta keväällä 2017.[37]

Yhteiskuntavastuu

Klaipėdan voimalaitos Liettuassa

Vertailu muihin yhtiöihin

Vuonna 2013 yritysten suoriutumista ilmastoasioissa tarkasteleva Carbon Disclosure Project (CDP) arvioi Fortumin Pohjoismaiden parhaaksi perushyödykkeitä tarjoavaksi yhtiöksi. CDP:n pohjoismaiseen ilmastoindeksiin kuuluu 27 yritystä, jotka ovat kunnostautuneet kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.[38] Saksalainen oekom research AG on myöntänyt Fortumille Prime Status B -luokituksen. Fortum on mukana myös STOXX Global ESG Leaders -indekseissä, joihin on listattuna maailman johtavia yrityksiä ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja vastuullisen hallintotavan kriteereillä mitattuna, sekä NASDAQ OMX:n ja GES Investment Servicen OMX GES Sustainability Finland -indeksissä, joka vertailee NASDAQ OMX Helsingin pörssiin listautuneita johtavia yrityksiä ja niiden vastuullisuutta.[39]

Ympäristömerkinnät

Kaiken Fortumin myymän sähkön alkuperä on todennettu eurooppalaisen Guarantee of Origin -järjestelmän mukaisella alkuperätakuulla,[40] suomalaisella Ekoenergia-merkillä, Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen myöntämällä Bra Miljöval -merkillä[41] tai Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin myöntämällä GO-merkillä. Sähkön alkuperätakuut ovat sertifikaatteja, joiden avulla varmennetaan, että sähkö on tuotettu uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla. Suomessa alkuperätakuut myöntää kantaverkkoyhtiö Fingrid.[40]

Hiilidioksidipäästöt

Vuonna 2016 Fortumin koko sähköntuotannon hiilidioksidiominaispäästöt olivat 173 g/kWh. Hiilidioksidipäästöttömän energian osuus sähköntuotannosta oli 62 prosenttia, ja 30 prosenttia energiasta tuotettiin uusiutuvilla hiilidioksidipäästöttömillä energialähteillä.[42] Näin Fortum on yksi vähäpäästöisimmistä suurista sähköyhtiöistä Euroopassa.[43]

Omistus

Fortumin osake on noteerattu Helsingin pörssissä ja yhtiöllä oli noin 130 000 osakkeenomistajaa vuoden 2013 lopussa. Fortum on valtionyhtiö, sillä Suomen valtion omistusosuus on noin 50,8 % (30.11.2017).[3] Yhtiön osakekannan markkina-arvo vuoden 2014 lopussa oli 16,0 miljardia euroa[1] (vuonna 2013 14,8 miljardia euroa[44]).

Kritiikkiä

Fortumin johdon optiot saivat Suomessa paljon kielteistä julkisuutta 2000-luvulla ja monet pitivät niitä kohtuuttomina.[45] Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen tuomitsi lokakuussa 2007 Fortumin optiot. Hänestä on kohtuutonta, että palkitsemisjärjestelmä on oligopolistisessa järjestelmässä optiopohjainen.[46]

New York Times -lehti keräsi keväällä 2005 listan 200 ison pörssiyhtiön toimitusjohtajien palkka-, bonus- ja optiotuloista. Fortumin Mikael Lilius olisi 14,4 miljoonan dollarin optiotuloillaan päässyt listan 23. sijalle.[47] Häkämiehen mielestä valtiolla ei ollut mitään mahdollisuuksia Fortumin palkkioiden kohtuullistamiseen.selvennä[48]

Optiot 2006 (€)[49]
# Nimi Asema Optiot Ansiotulot
1 Mikael Lilius toimitusjohtaja 9 130 000 10 100 000
2 Tapio Kuula johtaja 5 298 000 5 600 000
3 Juha Laaksonen talousjohtaja 4 578 000 4 900 000
4 Mikael Frisk henkilöstöjohtaja 4 193 000 4 500 000
5 Timo Karttinen Fortum Espoo tj. 3 417 000 3 700 000
6 Carola Teir-Lehtinen viestintäjohtaja 3 275 780 3 350 000
7 Christian Lundberg johtaja 3 179 750 3 335 000
8 Risto Rinne Neste Oil tj. 2 380 250 3 100 000
9 Erkki Kari-Koskinen vähittäismyynnin johtaja 1 530 500 1 600 000
10 Kim Kronstedt turvallisuusjohtaja 1 577 500 1 600 000
11 Lars Grefberg sähköjakelun johtaja 1 116 000 1 200 000
12 Per Langer lämmöntuotannon johtaja 1 153 200 1 200 000
Ansiotulot sisältää optiot

Lähteet

  1. ↑ a b c Fortum Taloudelliset tiedot 2016 (PDF) 16.2.2017. Fortum Oyj. Viitattu 19.6.2017.
  2. ↑ a b c Tilinpäätösstiedote_2017_esitys.pdf
  3. ↑ a b Suurimmat osakkeenomistajat fortum.com. 30.11.2017. Fortum. Viitattu 10.12.2017.
  4. ↑ Kestäviä kiertotalouden palveluita Fortum Waste Solutions. Viitattu 2.6.2017.
  5. ↑ Fortumin uudeksi toimitusjohtajaksi Pekka Lundmark 2.4.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 2.4.2015.
  6. ↑ Fortum saattoi päätökseen Ekokem-yritysoston | Fortum www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  7. ↑ Yle uutiset: Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen Uniperin osakkeista – kaupan arvo 3,76 miljardia yle.fi. 8.1.2018. Viitattu 25.2.2018.
  8. ↑ Kilpailuviraston vuosikirja 2007, s. 25. Kilpailuvirasto, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.3.2014).
  9. ↑ Markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen Kilpailuviraston päätöksestä E.ON Finland Oyj:n yrityskauppavalvonta-asiassa (Markkinaoikeuden päätös Fortumin valituksesta, diaarinumero 209/06/KR) 14.3.2008. Markkinaoikeus. Viitattu 17.3.2014.
  10. ↑ KHO piti voimassa markkinaoikeuden Fortum-asiassa antaman ratkaisun (Kilpailuviraston tiedote Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä) 27.8.2010. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 17.3.2014.
  11. ↑ Espoolaiset lihottivat Fortumin alkuvuoden liikevoittoa. Helsingin Sanomat 19.10.2007, s. B 8. HS Arkisto, maksullinen
  12. ↑ Pohjolan sähkömarkkinoille jälleen huonot arvosanat. Helsingin Sanomat 6.1.2007.
  13. ↑ Purasjoki rajoittaisi Fortumin asemaa. Helsingin Sanomat 4.10.2006, s. B6.
  14. ↑ Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n myynti saatu päätökseen fortum.com. 1.2.2012. Viitattu 1.6.2012.
  15. ↑ http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eduskunta-hyvaksyi-fortumin-vastustaman-windfall-veron/BuGhabRk
  16. ↑ Nieminen, Iiro-Matti: Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula jää sairaslomalle yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2014.
  17. ↑ Luotola, Janne: Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula eroaa Tekniikka & Talous. 22.1.2015. Viitattu 7.3.2015.
  18. ↑ Fortum myy Lenenergo-pottinsa 17.8.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.8.2007.
  19. ↑ KES Grabbed a Portion of Fortum’s Share 20.8.2007. Kommersant. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
  20. ↑ Pietari kiinnostunut Fortumin osuudesta Lenenergossa 15.6.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.3.2010.
  21. ↑ Venäjä | Fortum www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  22. ↑ Talouselämä, viikon yrityskaupat 7.3.2008 s.15.
  23. ↑ Fortumin Lilius vie miljardit Siperiaan, Talouselämä, 7.3.2008 s.10.
  24. ↑ Fortumin Nyaganin voimalaitoksen kolmosyksikön rakennustyöt päätökseen Venäjällä | Fortum www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  25. ↑ Fortumilla kallis voimalaitosurakka Siperiassa yle 21.7.2009
  26. ↑ Salokorpi, Jussi & Länkinen, Tiina: Fortum myy sähköverkot 2,55 miljardilla 12.12.2013. Yle. Viitattu 21.12.2013.
  27. ↑ Räikkönen, Alexandra: Fortumin myydystä sähkönsiirtoliiketoiminnasta tuli Caruna 25.3.2014. Arvopaperi. Viitattu 1.4.2014.
  28. ↑ http://yle.fi/uutiset/fortum_teki_todennakoisesti_suomen_historian_suurimman_yrityskaupan__ei_tule_mieleen_toista_nain_isoa/7867379
  29. ↑ Ägarstrukturen på elmarknaden. Vem äger vad på den svenska elmarknad, s. 9–10. Internet Archivessa, tallennettu 27.10.2007. Energimarknadsinspektionen, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 14.3.2014). (ruotsiksi)
  30. ↑ Fortum ja Rosatom ydinvoimayhteistyöhön 30.11.2010. Mtv. Viitattu 14.3.2014.
  31. ↑ Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle uutiset. Viitattu 25.2.2018.
  32. ↑ a b Vuosikertomus 2013 19.2.2014. Fortum Oyj. Viitattu 27.2.2014.
  33. ↑ Lehtiniemi, Keimo: Joensuusta tuli öljykaupunki – Fortum käynnisti bioöljylaitoksen 29.11.2013. Mtv. Viitattu 27.2.2014.
  34. ↑ Fortum aloitti bioöljyn tuotannon Joensuussa - laitos on ensimmäinen laatuaan maailmassa 29.11.2013. Fortum Oyj. Viitattu 27.2.2014.
  35. ↑ Geotermisen lämpövoimalan poraukset alkavat Espoossa – tavoitteena tuottaa kymmenen prosenttia kaupungin lämmöstä 05.08.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.6.2015.
  36. ↑ Ekokem on nyt Fortum - EKOKEM Ekokem.com. Viitattu 19.6.2017.
  37. ↑ Vuoden ilmastoteko www.vuodenilmastoteko.fi. Viitattu 19.6.2017.
  38. ↑ | Nimeke = CDP Nordic 260 Climate Change Report 2012 | Julkaisija = Carbon Disclosure Project | Viitattu = 27.2.2014
  39. ↑ Fortumin kestävän kehityksen raportti 2012 27.3.2013. Fortum Oyj. Viitattu 27.2.2014.
  40. ↑ a b Sähkön alkuperätakuu, Energiaviraston kotisivut Energiavirasto. Viitattu 14.3.2014.
  41. ↑ Bra Miljövalin kotisivut Svenska Natusyddsföreningen. Viitattu 14.3.2014.
  42. ↑ Fortum Kestävä kehitys 2016 Fortum. Viitattu 19.6.2017.
  43. ↑ Markkina-asema annualreport2013.fortum.com. Viitattu 17.3.2014.
  44. ↑ Tilinpäätöstiedote 2013 4.2.2014. Fortum Oyj. Viitattu 6.3.2014.
  45. ↑ mm. Fortumin optiot jaksavat yhä raivostuttaa lukijoita, hakukone ja kirjoitukset tuloista ja veroista poikivat 300 viestiä, HS 13.11.2007 A7
  46. ↑ Ministeri: Fortumin optiot korneja, Helsingin Sanomat 4.10.2007, B6
  47. ↑ Lilius sijoittuisi hyvin USA:n optiolistoilla, Helsingin Sanomat 28.9.2005
  48. ↑ Huhtamäki, Jaakko: Eduskunta vaatii poliittista vastuuta Fortumista, Häkämies: Palkkioiden kohtuullistaminen ei ole mahdollista HS 3.4.2009 A5
  49. ↑ Fortumin johtajat valloittivat tänään tulolistojen kärkipaikat, Optiot nostivat Mikael Liliuksen palkkatulot 10 miljoonaan 2006, Sähköyhtiön kakkossarjakin ansaitsi suuryhtiöiden pomoja enemmän, Helsingin Sanomat, 1.11.2007 B10

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fortum.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fortum&oldid=17111958”