Keskustelu:Fortum

Tornitalot epäsuosittuja Espoossa

Käyttäjä:ML ja Käyttäjä:Riisipuuro poistitte tekstini: Fortumin pääkonttori on pääkaupunkiseudun neljänneksi korkein. Se on 84 metriä korkea ja merkittävästi korkeampi kuin Helsingin stadionin torni (72 metriä). Torni on meren rannalla ja ensivaikutelma saavuttaessa Espooseen, Tapiolaan ja Otaniemeen. 68 % pääkaupunkiseudun ja Espoon asukkaista vastustaa korkeita rakennuksia pääkaupunkiseudulla.

Laitoin viitteen lähteeseen, josta selviää että tutkimus oli tornitaloista ja pilvenpiirtäjistä yleensä. Poistoperuste ei ole riittävä. Puolueettomuus ja Wikipedia:Neutraali näkökulma edellyttävät tiedon palautusta. Tieto on tarkistettavissa ja siitä mainitaan kenen mielipiteestä on kyse. Koska kyseessä on neljänneksi korkein torni, maininta pääkaupunkiseudun ja Espoon enemmistön mielipiteestä on artikkelissa merkittävä tieto. Watti 30. tammikuuta 2008 kello 18.54 (UTC)

Tutkimuksessa kyseltiin uusien tornitalojen rakentamisesta. Fortumin pääkonttori valmistui vuonna 1978, kysely ei siis liity millään muotoa tähän artikkeliin. -- Piisamson 30. tammikuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Gallup liittyi asuntorakentamiseen, ei millään tavalla Fortumin torniin. Gallupissa 6/2007 esitetty kysymys kuului "Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousevat vuodesta toiseen kovaan tahtiin, koska ei ole tarpeeksi tontteja eikä voida rakentaa riittävästi. Pitäisikö pääkaupunkiseudulle rakentaa nykyistä korkeampia taloja, jopa pilvenpiirtäjiä?" [1] Idea on ollut tehdä juttu korkeista asuinrakennuksista: gallupin alakertajuttu on iso juttu 26-kerroksisesta Cirrus-asuintalosta[2]. Antamassasi juttulinkissä[3] ei mainita yhtäkään toimistorakennusta: esimerkkeinä käytetään ainoastaan asuinrakennuksia. Sitä paitsi: kuten huomaat, kysymys kuului "nykyistä korkeampia". Fortumin tornikin on niitä nykyisiä. (HS Arkiston linkit ovat maksullisia, löytyvät myös 16.7.2007 paperihesarista sivu A 10). --Riisipuuro 30. tammikuuta 2008 kello 19.52 (UTC)--

Lähteen teksti alkaa: Enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista vastustaa tornitalojen tai pilvenpiirtäjien rakentamista. Nykyistä korkeammalle kohoavaa kaupunkisiluettia kaipaa alle kolmannes. Gallupkysymys ei mielestäni rajannut käyttötarkoitusta: Pitäisikö pääkaupunkiseudulle rakentaa nykyistä korkeampia taloja, jopa pilvenpiirtäjiä? Kysymyksen johdanto oli toteamus, johon vastaaja ei voi ottaa kantaa. Asunto- ja toimistorakennusten merkitys kaupunkikuvaan on mielestäni sama, siten että henkilöt jotka eivät halua asuntotorneja tuskin haluavat toimistotornejakaan. Artikkelin mukaan Keilaniemessä Koneen pääkonttori on kuudenneksi korkein 73 m.

Keilaniemeen suunniteltu K9 on 96 m. Lisäksi SRV Yhtiöt on hakenut rakennusoikeutta Tapiolan ja Keilaniemen väliin neljälle 27-28-kerroksiselle pilvenpiirtäjälle Koneen ja Fortumin tornien taakse Karhusaarentien ja Keilaniementien väliin. Talojen pysäköintilaitos suunnitellaan talojen alle. Rakentaminen voisi alkaa 2012. Tämän perusteella tieto on hyvin ajankohtainen. Mielipidetiedustelu osoitti, että asialla on laajaa yleistä mielenkiintoa.Watti 28. maaliskuuta 2008 kello 12.47 (UTC)

Aihe tornitaloista yleensä pääkaupunkiseudull voi liittyä kenties johonkin kaavoitusta koskevaan artikkeeliin. Mutta assosiaatio yritykseen on sangen etäinen. --Aulis Eskola 28. maaliskuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

Korjattava/painotus -malline

Peltimikko, lisäsit Korjaus mallinteen artikkeliin lisäämieni tietojen jälkeen.[4] . Perustelusi olivat + Korjattava/painotus | viimeaikaiset tapahtumat, popularisointi ja mielipidekyselyt hallitsevina ja Asiallinen sisältö yrityksestä vähäistä suhteessa viime aikojen tapahtumiin. "Ilmoitustaulu" -ilmiö. Pyydän tarkemmat perustelut mallinteelle. Koen että lisäykseni korjasivat joitain aukkoja artikkelissa: Omistukset Suomi, Ruotsi, Venäjä, EON-kauppa, kilpailuvirastonpäätös, keskittyminen: [5][6]. Tämä tieto on mielestäni merkittävää, eikä ole popularisointia. Mielestäni malline oli tarpeeton, koska: korjattava painotus –mallinteen voisi näillä kriteereillä laittaa miltei jokaiseen aloitettuun yritysartikkeliin. Se ei ole tarkoituksenmukaista. Tynkämalline olisi soveltuvampi. Galluptietoja oli vain yksi, lyhyt ja sekin merkittävä. Mielestäni artikkeli ei ole popularisoitu. Pyydän perustelemaan mallinteen lisäyksen. Watti 28. maaliskuuta 2008 kello 12.25 (UTC)

WP:n kirjoittamisen perusidea olisi se, että artikkelieta ei koosteta hetkellisestä lööppimateriaalista, vaan katsotaan painottuneesti suuria kokonaisuuksia ja koko toimintahistoriaa. Jos jostakin muusta yritysartikkelista löytyy painotus vain joihinkin yksittäisiin viimeaikaisiin tapauksiin, niihinkin on syytä merkitä toive artikkelin laaja-alaistamisesta. Muuten suurimpien yritysten (sanotaan vaikka Suomen top 50) lyhyisiin (vain ruudunmittaisiin) artikkeleihin sopii tynkä-malline. --Aulis Eskola 28. maaliskuuta 2008 kello 15.05 (UTC)

Maksullinen linkki

Artikkelissa viitataan Helsingin Sanomien maksullisiin palveluihin. WP:EI: Wikipedia ei ole mainospaikka. Siksi maksullinen linkki lehden arkistoversioon pitäisi mielestäni poistaa. Helsingin Sanomien artikkeleita voi tarkistaa ilmaiseksi ainakin joissakin kirjastoissa lehtinä, atk-versioina ja/tai mikrofilmattuna. Watti 28. maaliskuuta 2008 kello 12.34 (UTC)

Asiasta on keskusteltu ainakin puolisen vuotta sitten Kahvihuoneessa. Keskustelussa syntyi ilmeinen konsensus siitä, että ko. maksulliset linkit ovat lähteenä hyväksyttäviä. Olisikin outoa rajoittaa lukijan nopeaa tiedon tarkistusmahdollisuutta, olkoonkin että se on maksullinen (kuten lähteet yleensä ovat). Lisäkeskustelua voinee kukin halutessaan herätellä Kahvihuoneessa. Terv. --Riisipuuro 28. maaliskuuta 2008 kello 13.03 (UTC)--

Lähteeksi voinee pistää molemmat (maksullinen ja lehden ilmainen arkistoversio), jos vaan on tiedossa lähteet. --Aulis Eskola 28. maaliskuuta 2008 kello 14.58 (UTC)

Hyvä, että aiheesta on keskustelu aiemminkin. Jos yhteisö on antanut Helsingin Sanomille mainosoikeudet, siitä pitäisi mielestäni tehdä taloudellinen sopimus. Mielestäni asia olisi syytä myös reilusti mainita: Mainostaminen on kielletty, jollei yrityksellä ole mainossopimusta. Tällä hetkellä mainossopimus on seuraavilla yrityksillä: X, Y ja Z (luettelo). Muutkin nettisivut keräävät rahaa mainoksista, joten mielestäni ilmaisille mainosoikeuksille ei ole perusteita. Jimmy Wales:n kanssa voisi neuvotella siitä, peritäänkö maksu per mainoslinkki&aika vai per todennettu asiakasmäärä. Koska mainosoikeuksien myöntäminen tekisi mielestäni Wikipediasta kaupallisen tuotteen, vapaaehtoisten kirjoittajien määrä mielestäni todennäköisesti vähenisi. Siksi mielestäni olisi tärkeää, että Helsingin Sanomille mielestäni salaa myönnetty mainoslupa peruttaisiin. Maksulliset tuotteet ovat mielestäni saatavissa, vaikkei niitä Wikipediassa mainostettaisikaan. Mielestäni mielipiteeni ei hyökkää yrityksiä vastaan, sillä se on Wikipedian käytäntöihin ja etuihin perustuva mielipide. Nykyisten käytäntöjen mukaan mainostaminen on kiellettyä. Mikäli käytäntöä ei muuteta, mainos on mielestäni poistettava.Watti 14. huhtikuuta 2008 kello 15.53 (UTC)

Keskustelu laajemmin tästä aiheesta kuuluu esim. kahvihuoneelle (käytäntöosioon). Yksittäisenä mainintana jonkin artikkelin kohdalla tällainen ei aiheuta mitään toimenpiteitä eikä keskustelu asiasta itse asiassa edes kuulu tänne. --Aulis Eskola 14. huhtikuuta 2008 kello 16.08 (UTC)

Keskustelua käyty yleisesti täällä: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto26#Maksullinen arkisto lähteenä --Aulis Eskola 22. toukokuuta 2008 kello 11.53 (UTC)

Kun lähteenä on Helsingin Sanomat, kannattaa käyttää {{Lehtiviite}}-mallinetta, johon voi lisäparametriksi laittaa maksullisen nettiversion linkin. Fyysiset Hesarit löytynevät ilmaiseksi lähes jokaisesta kirjastosta. -- Piisamson 14. huhtikuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

Yhteisö ei ole antanut Hesarille mainosoikeuksia. Pyytäisin Wattia käymään läpi yllä annetun linkin keskustelun. --Riisipuuro 14. huhtikuuta 2008 kello 17.24 (UTC)--

Perusteluja artikkelin karsimiselle

Yksityiskohtaisempia perusteluka tekemälleni karsinnalle:

• Posketon hinta kaasutoiminnasta: artikkeliin oli valittu lehtijutun sisältö vain "soveltuvin osin" ja samalla oli unohtunut, että liiketoiminta sisältää aina riskejä. Myös toistoa.
• Njaganin voimalaitoksen pääurakoitsija: liian yksityiskohtaista.
• Keskittyminen: pohjoismaiden energiantuotannon keskittyminen yleisellä tasolla ei kuulu tähän artikkeliin.
• Hintapolitiikka: yksittäiset muutokset eivät ole hintapolitiikka eivätkä yksittäiset hinnanmuutokset kuulu artikkeleihin. Osa tiedoista oli lähteettömiä ja toistoa. Toisin kuin muualla artikkelissa, tässä kohtaa oli ohitettu se, että viranomaiset valvovat siirtohinnoittelua.
• Fortumin pääkonttori: aiheesta oli jo johdannossa oikeastaan kaikki. Siirretty linkiksi katso myös -osioon.
• Kappaleiden järjestystä muutettu.
• Jaa muuta pienempää samassa hengessä.

Karsintojen myötä muutin myös otsikoita. Samulili 22. heinäkuuta 2009 kello 21.10 (EEST)

Käyttäjä:Samulili ja Käyttäjä: Aulis Eskola, mielestäni kaikkien yksityiskohtaisten tietojen poisto ei paranna artikkelia. Perustelen merkittävyyttä asiakohtaisesti. --Watti 23. heinäkuuta 2009 kello 17.35 (EEST)

Toiminta Venäjällä

• Njaganin voimalaitos: Pääurakoitsija on venäläinen insinööritoimisto E4 Group 300 miljoonalla eurolla.

Mielestäni tieto on merkittävä, koska se kertoo sidonnaisuuksista Venäjällä.

• Talouselämän analyysin mukaan Fortum maksaa poskettomasti venäläisestä kaasuvoimasta. lehti kirjoittaa: Toivottavasti kysymys on hullunrohkeudesta eikä sinisilmäisyydestä. Mikael Liliuksella on lisäselityksen paikka. Onko kalliin riskin ottaminen Venäjällä oikeasti osakkeenomistajien edun mukaista? TGK-10 tekee 600 milj. € liikevaihdolla 26 milj. € voittoa. Investoinnin takaisinmaksu edellyttää voiton suurta kasvua. Kauppaan sisältyy poliittinen ja taloudellinen riski. Voimalan polttoaine on maakaasu, jota toimittaa Gazprom. Venäjän valtio eli pääministeri Vladimir Putin ja presidentti Dmitri Medvedev, Gazpromin hallituksen ex-puheenjohtaja, päättävät sähkön ja lämmön kaupan vapaudesta Venäjällä. Yritysten sähkömarkkinoiden odotetaan vapautuvan vuonna 2011. ref. Siperian karhu vielä nylkemättä, Fortum analyysi Talouselämä Matti Kankare 11/2008 s, 32
  

Mielestäni tieto on merkittävä, koska se analysoi yrityksen suurta 2,7 mrd. € investointia ja sisältää talouslehden kritiikkiä kaupasta. Tieto on tarkistettavissa ja se on tietosanakirjamainen. Samassa lehdessä: Risto Malinin mukaan Fortum muuttui osinkokoneesta riskiyhtiöksi. Sijoittajan kannalta osinkokone muuttui Venäjän-pokeria pelaavaksi kasvu- ja riskiyhtiöksi. ref. Pidä hatustasi kiinni, Venäjä-vivuttaja, Talouselämä 11/2008, s.50-51 Mielestäni artikkelin neutraalius paranee kritiikistä. Kritiikki perustuu toimittajien arvioon sijoituksen pitkästä, noin 20 vuoden, takaisinmaksuajasta, poliittisista riskistä ja yrityksen Venäjä-sidonnaisuuden kasvusta. --Watti 23. heinäkuuta 2009 kello 17.44 (EEST)

Tarkistettavuus ei tee tiedosta kirjoittamisen arvoista - ainoastaan päinvastainen pitää usein paikkansa eli sellainen ei kuulu Wikipediaan, mitä ei voi tarkistaa. WP:n yritysartikkelit ei ole myös ensisijaisesti yksittäisiä sijoitusanalyysejä varten, vaan yritysartikkeleihin on tarkoitus kirjata tietosanakirjamaisesti perustiedot yrityksen toiminnasta ja tarkoituksesta kautta historian. WP-artikkelien keittämisyritykset viimeaikaisista uutisista eivät ole kovin toivottavia. --Aulis Eskola 23. heinäkuuta 2009 kello 19.56 (EEST)

Njaganin voimalaitoksesta: artikkelissa kerrotaan jo, että Fortum rakentaa Venäjälle. Pääurakoitsija ei ole oleellinen tieto. Samulili 24. heinäkuuta 2009 kello 10.57 (EEST)

E.ON kauppa

E.ON kauppa ansaitsee mielestäni artikkelissa maininnan, koska kauppa:

1. oli kiistanalainen
2. johti oikeusvalituksiin
3. mielestäni merkittävästi vähensi Espoon kaupungin tuloja ja lisäsi asukkaiden energiamenoja
4. antoi Fortumille Espoossa monopolin kaukolämpöön, jota ei voi kilpailuttaa
5. antoi Fortumille oikeuden uuteen fossiiliseen energiantuotantoon Suomenojan rannikolla
6. sitoutti Espoon lämmityksessä Fortumin fossiiliseen energiaan, joka lisää uusiutuvaan energiaan verrattuna Espoon kasvihuonepäästöjä ainakin 30 vuoden ajan
7. saattaa mielestäni olla esimerkki Espoon kaupunginvaltuutettujen poliittisesta korruptiosta, sillä vaikkei yhteyttä päättäjien taloudellisten tai muiden etujen ja tehdyn kaupan välillä voitaisi suoraan vahvistaa, kauppa oli mielestäni toteutetulla tavalla jo toteutusvaiheessaan selvästi kaupungin asukkaiden taloudellisten ja yhteisöllisten etujen vastainen
8. uskon, että aihe kiinnostaa suurta määrää lukijoita --Watti 29. heinäkuuta 2009 kello 18.58 (EEST)

Minkälaista mainintaa olet ajatellut? Tev. --Riisipuuro 29. heinäkuuta 2009 kello 23.01 (EEST)--

E.ON:n kauppa mainitaan artikkelissa aivan niin kuin aikaisemmassakin versiossa. Sillä ei vain ole omaa otsikkoa, koska minä pyrin artikkeleihin, jotka muodostavat toimivia kokonaisuuksia. Samulili 30. heinäkuuta 2009 kello 10.13 (EEST)

No niinpäs tosiaan; kauppahan on kuvailtu varsin hyvin, eli Watin pyyntö on jo toteutettu. Terv. --Riisipuuro 30. heinäkuuta 2009 kello 11.14 (EEST)--

Pääkonttori

Fortumin vuonna 1978 valmistunut pääkonttori on pääkaupunkiseudun neljänneksi korkein. Se on 84 metriä korkea. Torni on meren rannalla ja ensivaikutelma saavuttaessa Espooseen, Tapiolaan ja Otaniemeen. Mielestäni poisto ansaitsee artikkelissa paikkansa, koska aiheesta on tehty erillinen artikkeli ja koska mielestäni Fortumin pääkonttorirakennus on yksi vihatuimpia Uolevi Raaden aikaansaannoksia ja aina nähtävissä muistomerkkinä tuhosta. Rakennus on malliesimerkki siitä, ettei Suomen rantojensuojelulaki koske kaupunkeja. Miksi lainsäätäjien mielestä kaupunkilaisten elinympäristön ja rannat saa tuhota? Jopa Tapiolan ja Otaniemen! Mielestäni se on perusteetonta, koska kaupunkilainenkin on ihminen. Kaupunkiluonto tarvitsisi mielestäni ennemminkin maaseutua enemmän lakisääteistä suojelua, koska se ei markkinavoimilla pelastu. Tällä rannalla Tapiolan ja Otaniemen suojelu on mielestäni huono vitsi. Fortumin pääkonttorille on annettu haukkumanimi: Raaden hammas. Monet asukkaat ovat aina olleet siitä hyvin katkeria. Näiden syiden perusteella aihetta kannattaisi mielestäni poiston sijaan laajentaa. --Watti 29. heinäkuuta 2009 kello 19.06 (EEST)

Kannatan yllä esitetyn ensimmäisen ja toisen lauseen tiedon lisäystä, ja linkkiä ko. artikkeliin. Kh-muokkaus on vielä paikallaan. Kolmas lause on sisällöltään kyseenalainen, enkä kannata sen lisäystä.

Poliittiset mielipiteet rantojensuojelulaista, demokraattisesta päätöksenteosta, kunnallisesta kaavoitusprosessista, kaupunkisuunnittelusta tai kaupunkiluonnosta eivät kuulu enempää tähän artikkeliin kuin asianmukaisiin keskustelunaiheisiinkaan yrityksestä kertovassa artikkelissa. Terv. --Riisipuuro 29. heinäkuuta 2009 kello 23.00 (EEST)--

Lisäsin mainittuja tietoja artikkeliin, jossa jo mainittiin Fortumin pääkonttori ja sen sijaintipaikka. Itse rakennuksesta kertovaan artikkeliin on linkki nyt sekä johdannossa, yhdessä kuvatekstissä että katso myös -osiossa. Omaa otsikkoa ei tällekään aiheelle tule varata, jotta artikkeli ei olisi pirstonainen. Samulili 30. heinäkuuta 2009 kello 10.20 (EEST)

Äh, tämäkin tieto löytyi jo artikkelista (Watin kommentin perusteella kuvittelin sen poistetun - pitäisi näemmä aina tarkistaa). Samulilin lisäysten kanssa asia on kyllä vähintäänkin riittävästi esillä. terv. --Riisipuuro 30. heinäkuuta 2009 kello 11.20 (EEST)--

Poistettu optioihin liittyvä taulukko

Mielestäni tämä alla oleva taulukko saa suhteettoman suuren huomin artikkelissa. Taulukkoa ei löydy enää edes Helsingin Sanomien omilta sivuilta, joten ei pääse tarkistamaan, miten taulukko oli alun perin tehty. Poistin myös tämän kohdan: "Kun vuoden 2006 verotiedot tulivat julki, muun muassa Helsingin Sanomien lukijat kommentoivat hyvätuloisten ansioita ja veroja ja Fortumin johtajienkin palkkioita arvosteltiin.(Ref: www.hs.fi/kotimaa/art-2000004526012.html?share=cf07b7672930cd9578a57e5abd498f98|nimeke=TULOT JA VEROT 2006: Fortumin optiot jaksavat yhä raivostuttaa lukijoita)".Jjanhone (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 15.03 (EEST)

Optiot 2006 (€) (Ref: Fortumin johtajat valloittivat tänään tulolistojen kärkipaikat, Optiot nostivat Mikael Liliuksen palkkatulot 10 miljoonaan 2006, Sähköyhtiön kakkossarjakin ansaitsi suuryhtiöiden pomoja enemmän, Helsingin Sanomat, 1.11.2007 B10)
#	Nimi	Asema	Optiot	Ansiotulot
1	Mikael Lilius	toimitusjohtaja	9 130 000	10 100 000
2	Tapio Kuula	johtaja	5 298 000	5 600 000
3	Juha Laaksonen	talousjohtaja	4 578 000	4 900 000
4	Mikael Frisk	henkilöstöjohtaja	4 193 000	4 500 000
5	Timo Karttinen	Fortum Espoo tj.	3 417 000	3 700 000
6	Carola Teir-Lehtinen	viestintäjohtaja	3 275 780	3 350 000
7	Christian Lundberg	johtaja	3 179 750	3 335 000
8	Risto Rinne	Neste Oil tj.	2 380 250	3 100 000
9	Erkki Kari-Koskinen	vähittäismyynnin johtaja	1 530 500	1 600 000
10	Kim Kronstedt	turvallisuusjohtaja	1 577 500	1 600 000
11	Lars Grefberg	sähköjakelun johtaja	1 116 000	1 200 000
12	Per Langer	lämmöntuotannon johtaja	1 153 200	1 200 000
Ansiotulot sisältää optiot

Kritiikki -osio tälle artikkelille?

Artikkeliin on tehty muokkauksia kritiikkiin liittyen, mutta ne ovat hieman epäilyttävästi poistettu tai redusoitu. Ehdotan siis, että artikkeliin luodaan oma kohta kritiikille, samaan tapaan kuin muilla organisaatioilla tai yrityksillä on.

Tähän osioon listattaisiin kaikki ympäristöjärjestöjen sekä eri medioiden kritiikit ja niiden taustat sekä kohut.'

Pyrtoi (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 16.25 (EEST)

Mun mielestä ihan hyvä idea. Fortum on sen verran iso yritys, että tuolle on väistämättä paikkansa. Sellainen huomio, että ympäristöjärjestöt julkaisevat juttunsa tietystä näkökulmasta käsin, niin neutraalin näkökulman säilyttämiseksi itse käyttäisin lähteinä esimerkiksi lehtijuttuja kuin ympäristöjestöjen julkaisemaa tiedotusmateriaalia suoraan. Toinen mitä käyttäisin on, että kerrotaan kenen mukaan asia on tavalla X. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 18.22 (EEST)

Joo, kritiikki olisi hyvä esittää muodossa "järjestö/järjestöt x ja y kritisoivat..", jotta tulee esille kritiikin esittäjä ja näkökulma. Lehtijuttujakin löytyy, joissa kritiikistä uutisoidaan. Kuitenkin sen verran nyt näitä tapauksia tullut ja ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä debaatteja, että ne olisi hyvä myös tänne koota. Pyrtoi (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 18.55 (EEST)

Tämä artikkeli olisi Word-dokumenttina luultavasti lähemmäs 15-sivuinen, joten siksi kritiikistä kannattaisi mielestäni kertoa siinä kohtaa, kun aiheesta puhutaan muutenkin. "Vuonna n Fortumia kritisoitiin asiasta y". Jos kritiikki on vuodesta toiseen jatkuvaa, eikä sille ole historiaosiossa selvää paikkaa, silloin siitä voisi kertoa kritiikki-otsikon alla.Jjanhone (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 20.44 (EEST)

Se ei kait estä kirjoittamasta myös kriittisesti.Lisäsin mallinteen jonka voi poistaa vasta sitten kun se täyttää Wikipdiassa noudatettavia käytäntöjä. Jukka Wallin (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 22.11 (EEST)

Poistin mainosmainen-mallineen. Artikkelissa on nyt kritiikkiä ja jos sitä haluaa lisää sitä sopii lisätä artikkeliin. Ongelmana näyttää oleva kritiikin lähteistys riippumattomilla lähteillä.--Htm (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 03.35 (EEST)

Edelleen artikkelissa on ongelmia,vaikka siinä on osio "kirtiikkiä ..." Se mallinteen poisto ei ole perusteltua.Jukka Wallin (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 07.40 (EEST)

Artikkelissa on nyt yhtenä lähteenä tutkimus, jonka päätoteuttaja on Greenpeacelta. Ei varsinaisesti "aiheesta riippumaton lähde", kun ottaa huomioon että Twitterissä Greenpeace syytti Fortumia artikkelin peukaloinnista ja faktojen poistosta. Sinänsä on outoa, että Wikipedia-artikkelin asiallisuudesta käydään keskustelua jossain Twitterissä tai Facebookissa. Vähän niinkuin vastustettaessa arktista öljynporausta ei vallatakaan jäänmurtajaa vaan kiivetään Prinsessa Armaadaan.--93.106.223.233 10. kesäkuuta 2020 kello 08.36 (EEST)

Käsittääkseni Suomi projektissa ei olla otttu virallisesti kantaa mikä on "luotettava lähde"? Silloin tästäkin artikelista pitäisi poistaa kaikki Fortumin itse tuottamat tutkimukset ja estettävä maksettu muokkaaja? Jukka Wallin (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 13.18 (EEST)

Huvittavaa tässä sekoilussa on se, että muissa artikkeleissa sallitaan mitä sekopäisimpiä salaliittoteorioita suoltavien yhteisöjen "totuuksia", mutta tässä artikkelissa Greenpeace:n käyttämiä tutkimustuloksia kritisoidaan? esimerkkinä BUK-ilmatorjuntajärjestelmäJukka Wallin (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 14.27 (EEST)

Artikkelin palkattu muokkauttaminen Fortumin toimesta nousi tänään uutisaiheeksi. Nyt viimeistään kritiikin asiallinen lisääminen, täsmentäminen ja koostaminen yhteen selkeään osioon lienee paikallaan. 178.75.169.73 10. kesäkuuta 2020 kello 21.03 (EEST)

Korjasin typon edeltävän kirjoittajan linkissä, nyt linkki Ylen uutiseen pellittää. --Paju-apu (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 23.42 (EEST)

Kritiikki-osio lisätty. WWF:n aloitetta on nyt käsitelty kahdessa paikassa, sekä Yhteiskuntavastuussa että Kritiikissä. En ole varma haittaako se. -- Lalalariza 28.elokuuta 2021 kello 20:08 (EEST)

Aiemmat liiketoiminnat

Tässä artikkelissa on nyt esim. otsikko "Geoterminen lämmöntuotanto", vrt Otaniemen syväreiät. Mitä mieltä olette, pitäisikö aiemmat liiketoiminnat a) siirtää historiaosioon siihen kohtaan, joissa niistä puhutaan b) poistaa liiketoimintaosion alta c) siirtää uuden otsikon alle, esim. "Aiemmat liiketoiminnat". Nyt kun Uniper myydään, niin artikkeliin voi tulla muitakin osioita aiemmista liiketoimista. Jjanhone (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 14.33 (EEST)

Uniper?

Fortumin toimeksiannosta aiemmin tätä artikkelia muokannut käyttäjä on poistanut Uniperin Fortumin tytäryhtiöluettelosta. Fortumin aiemman tiedotteen mukaan järjestely on tarkoitus toteuttaa vuoden loppuun mennessä ja edellyttää mm. osapuolten lopullista sopimusta, viranomaishyväksyntöjä, Euroopan komission lupaa ja Uniperin ylimääräistä yhtiökokousta. Näitä en ole huomannut uutisoidun. Onko myös tämä poistomuokkaus Fortumin toimeksianto?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 15.05 (EEST)

Puhut siis lähteettömästä kohdasta, jossa lukee näin: "Fortumin tytäryhtiöitä ovat muun muassa: Fortum Power and Heat, Fortum Waste Solutions ja OAO Fortum Venäjällä". Fortum ei ole pyytänyt minua poistamaan Uniperiä, vaan poistin sen oman harkintani mukaan, sillä artikkelissa puhutaan Uniperin myynnistä Saksalle. Palautan Uniperin listaan, joka ei ole tietääkseni kattava listaus *kaikista* Fortumin tytäryhtiöistä.Jjanhone (keskustelu) 27. syyskuuta 2022 kello 14.52 (EEST)

Ps. Olisiko mahdollista tägätä minut keskusteluihin, jotka liittyvät tekemiini muokkauksiin? Jjanhone (keskustelu) 27. syyskuuta 2022 kello 14.55 (EEST)

Mahdollinen nykyinen tai ainakin aiempi toimeksiantajasi Fortum (en saanut edellisestä selvää maksaako Fortum edelleen sivunsa muokkaamisesta vai ei) ilmeisesti omistaa Uniperin edelleen. En ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että tytäryhtiölistaus ei tietääksesi ole kattava. Uniper-omistus on ollut kohtalaisesti julkisuudessa ja Fortumin kannalta epäilemättä merkittäväkin. Jos joku tytäryritys siinä listassa pitää olla, niin mitä pitäisit merkittävimpänä? Viitteettömyydestä sen verran, että tieto siitä, että Uniper on Fortumin tytäryhtiö, löytyy vaikkapa johdannosta viitteestä, jonka olet itse siihen lisännyt. Tunnistat viitteen omaksesi ainakin siitä, että lähdeviittauksesta puuttuu artikkelin kirjoittajien nimet. Olet myös muokannut tytäryhtiötietoa muokkausyhteenvedolla (→‎Tytäryhtiöt) 27.5.2021 poistamalla vuosiluvun. Jos taas ihan aidosti et tiedä, mitkä ovat Fortumin tytäryritykset, löydät kattavan tiedon tytäryrityksistä vaikkapa dokumentista Taloudelliset tiedot 2021, johon olet viitannut artikkelissa eilen. Ja jos viittaaminen alkaa kiinnostaa, niin huomasin, että olit eilen mennyt myös muokkaamaan aikamuodon imperfektiin Kivenlahtea koskevassa kohdassa. On outoa käyttää vuonna 2018 julkaistua ja viittauspäivän mukaan vuonna 2019 luettua lähdettä kertomaan tapahtumasta, joka seuraavan virkkeen perusteella olisi toteutunut vasta vuonna 2020. Pitäisi katsoa uudemmasta lähteestä, toteutuiko hanke niin kuin ennakoitiin ja viitata sitten siihen uuteen lähteeseen. Sen seuraavan virkkeen lähteeksi olet lähdeluetteloon antanut hieman kryptisen tekstin: ”Tervetuloa Kivenlahden uudelle biolämpölaitokselle!”. Kyllä vähän täsmällisempi viite voisi olla. Esimerkiksi voisi kertoa, missä tämä tervetulotoivotus on julkaistu. Itse käytän ns. visuaalista muokkainta, mikä tarkoittaa, että lähdeviite pitää jälkikäteen tarkistaa, että se menee oikein. Toisinaan esimerkiksi kirjoittajat joutuu lisäämään viitteeseen erikseen. Lisäksi pitää tsekata, missä muodossa kirjoittajatieto lähdeluetteloon tulee. Esimerkiksi muokkain on näyttänyt yhdessä kohdassa tuottaneen kirjoittajatiedoksi kirjoittajan sähköpostiosoitteen. Sekin pitäisi muokkaajan osata korjata. En tiedä, miten sinä muokkaat ja mistä tuo sotku tulee, mutta löytänet jelppiä jostain. Olet myös muokannut kohtaa Fortumin wikipedia-artikkelin muokkauksesta kertomalla, että Greenpeace on muokannut artikkelia myös. Et ole kuitenkaan muuttanut viittauspäivää. Sähköiseen lähteeseen viitattaessa viittauspäivä on syytä ilmoittaa, koska viitatun tekstin sisältö voi muuttua. Lähdeluetteloon voisi muutenkin osoittaa kiinnostusta. Viittausvirheet näkyvät luettelossa punaisella. Ne pitäisi jaksaa korjata edes omista muokkauksista eikä olettaa, että joku muu tekee.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. syyskuuta 2022 kello 16.20 (EEST)

Kivenlahti ei liity Uniperiin, mutta vastaan tämän otsikon alla. Artikkelissa luki aiemmin "Vuonna 2018 Fortum alkoi rakentaa Espoon Kivenlahteen 58 megawatin biolämpölaitosta. Noin 21 000 omakotitalon lämmönkulutusta vastaavalla tuotannolla korvataan osa Fortumin hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2020." Artikkelissa lukee nyt "Vuonna 2018 Fortum alkoi rakentaa Espoon Kivenlahteen 58 megawatin biolämpölaitosta. Noin 21 000 omakotitalon lämmönkulutusta vastaavalla tuotannolla oli tarkoitus korvata osa Fortumin hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Tuotanto alkoi vuonna 2020." En löytänyt Kivenlahden käyttöönotosta muuta lähdettä kuin Fortumin YouTube-kanavan videon. Pidän sitä kuitenkin luotettavana lähteenä. Viittaus-työkalu haki YouTube-videolle jaksoviitemallinteen, jota YouTube-videoilla ilmeisesti Wikipediassa käytetään. Lisäsin otsikkoon lisää tietoa. Voisikohan mallinetta korjata, koska se ei tuo kaikkia tietoja lähdeluetteloon?Jjanhone (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 10.50 (EEST)

En osaa neuvoa mallineen korjaamisessa. Pointti on, että erilaisilla mallineilla tms. työkaluilla tuotetut lähdeviitteet pitää käydä vielä itse ihan lähdeluettelosta vaikkapa esikatselulla katsomassa, tuliko viittausvirhe, onko viittaus sen näköinen kuin kuuluukin, onko kirjoittajan nimi mennyt oikein vai onko se peräti tipahtanut kokonaan pois. Ne voi sinne sitten käsin lisätä. Löydät varmaan ohjeen jostain. Perusasia viittaamisessa on, että lähdeviite ei saa olla aikaisemmalta ajalta kuin lähteistetty asia on. Jos haluat kertoa, että tuotanto vastaa 21 000 omakotitalon lämmönkulutusta, niin kerro toki yrityksen viestinnälle, että heidän kannattaisi tuutata ulos tällainen tieto, niin sitten voisit viitata siihen. Jos toteutuneesta tuotannon suuruudesta ei ole viittauskelpoista tietoa, niin voi kysyä itseltään, että onkohan tämä tieto tietosanakirjamerkittävä ollenkaan.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 13.00 (EEST)

Olen muokannut tätä artikkelia Fortumin toimeksiannosta, mutta en ole saanut yksityiskohtaista listaa muokattavista asioista. Muokkaan artikkelia siis oman harkintani mukaan. Jos asiakkaani tuntisivat Wikipedia-käytännöt niin hyvin, että osaisivat pyytää yksityiskohtaisesti, he luultavasti muokkaisivat artikkelejaan itse.Jjanhone (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 10.50 (EEST)

En ottaisi kantaa Fortumin viestinnän ammattitaitoon. Voihan sillä olla muitakin syitä ulkoistaa tehtävä kuin se, etteivät osaa.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 13.00 (EEST)

"En ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että tytäryhtiölistaus ei tietääksesi ole kattava." Tarkoitin sitä, että listalla on vain 4 yritystä, kun tytäryhtiöitä on yli 200, ks. seuraava keskustelu tällä sivulla.Jjanhone (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 10.50 (EEST)

Listaisin ainakin ne yritykset, joihin satsaus on ollut miljardeja. Mitä sinä listaisit, jos kyseessä ei olisi rahasta tehty muokkaus?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 13.00 (EEST)

Eiköhän tuo piikittely jo ala riittää? Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 14.20 (EEST)

Tytäryhtiöt

Ylläolevaan ketjuun viitaten kysyn, mitä tytäryhtiöt-kappaleeseen toivotaan laitettavan. Viime vuoden toimintakertomuksesta [7], s. 127. löytyy oheinen lista tytäryhtiöistä. Tuskin niitä kaikkia kannattaa Wikipedia-artikkeliin laittaa? Jjanhone (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 10.34 (EEST)

Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, %

1. Böle Vindkraft Ab/Oy Suomi G 60,0
2. Brändskogen Vindkraft Ab Oy Suomi G 100,0
3. CrisolteQ Oy Suomi C 100,0
4. Ekopartnerit Turku Oy Suomi C 51,0
5. Fincumet Oy Suomi C 100,0
6. Fortum Alku Oy Suomi O 100,0
7. Fortum Asiakaspalvelu Oy Suomi CS 100,0
8. Fortum Assets Oy Suomi O 100,0
9. Fortum Clean Oy Suomi O 100,01)
10. Fortum CS Oy Suomi CS 100,0
11. Fortum Growth Oy Suomi C, G, R 100,0
12. Fortum Heat and Gas Oy Suomi C, O 100,01)
13. Fortum Markets Oy Suomi CS 100,0
14. Fortum Norm Oy Suomi O 100,01)
15. Fortum Oyj Suomi O 100,0
16. Fortum Power and Heat Holding Oy Suomi G 100,0
17. Fortum Power and Heat Oy Suomi C, CS, G, O, R 100,01)
18. Fortum Real Estate Oy Suomi O 100,01)
19. Fortum RES Oy Suomi O 100,0
20. Fortum Waste Solutions Oy Suomi C 100,01)
21. Katajamäen Tuulivoima Oy Suomi G 100,0
22. Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy Suomi G 100,0
23. Kotimaan Energia Oy Suomi CS 100,0
24. Kristinestad-Tjöck Vindpark Ab Suomi G 60,0
25. Molpe Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0
26. Närpes Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0
27. Oy Pauken Ab Suomi O 100,0 Oy
28. Tersil Ab Suomi O 100,0
29. Oy Tertrade Ab Suomi O 100,0
30. Penkkisuon Tuulivoima Oy Suomi G 100,0
31. Pjelax Vindkraft Ab/Oy Suomi G 60,0
32. Poikel Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0
33. E.ON Benelux Geothermie B.V. (in liquidation) Alankomaat U 78,0 2)
34. Fortum 2 B.V. Alankomaat O 100,0
35. Fortum 3 B.V. Alankomaat C 100,0
36. Fortum Finance B.V. Alankomaat O
37. 100,0 Fortum H&C B.V. Alankomaat C 100,0
38. Fortum Holding B.V. Alankomaat C, CS, G, O 100,01)
39. Fortum Hydro B.V. Alankomaat O 100,0
40. Fortum Power Holding B.V. Alankomaat O 100,0
41. Fortum Russia B.V. Alankomaat R 100,0
42. Fortum SAR B.V. Alankomaat C 100,0
43. Fortum Star B.V. Alankomaat O 100,0
44. Plugsurfing B.V Alankomaat O 100,0
45. PolarSolar B.V. Alankomaat C 100,0
46. Uniper Benelux Holding B.V.
47. Alankomaat U 78,0 Uniper Benelux N.V. Alankomaat U 78,0
48. Uniper Energy Trading NL Staff Company B.V. Alankomaat U 78,0 2)
49. Uniper Gas Transportation and Finance B.V. Alankomaat U 78,0
50. Uniper Hydrogen Netherlands B.V. Alankomaat U 78,0
51. Uniper Infrastructure Asset Management B.V. Alankomaat U 78,0
52. Uniper Ruhrgas BBL B.V. Alankomaat U 78,0
53. Uniper Technologies B.V. Alankomaat U 78,0 2)
54. Utilities Center Maasvlakte Leftbank b.v. Alankomaat U 78,0
55. Escandinava de Electricidad S.L.U Espanja CS 100,0
56. Uniper Energy Southern Africa (Pty) Ltd. Etelä-Afrikka U 78,0 2)
57. Fortum Insurance Ltd Guernsey O 100,0
58. PT Fortum Energy Solution Indonesia C 95,0
59. Fortum Charge & Drive India Private Limited Intia O 73,1
60. Fortum India Private Limited Intia C 100,01)
61. Solar One Energy Private Limited Intia C 100,0
62. SolarXL Alpha Energy Private Limited Intia C 100,0
63. SolarXL Beta Energy Private Limited Intia C 100,0
64. SolarXL Gamma Energy Private Limited Intia C 100,0
65. Uniper India Private Ltd. Intia U 78,0 2)
66. Fortum eNext Ireland Ltd Irlanti C 100,0
67. Fortum Finance Ireland Designated Activity Company Irlanti O, C, G 100,01)
68. Fortum Global Finance Designated Activity Company Irlanti O 100,0
69. Fortum P&H Ireland Limited Irlanti O 100,0
70. Fortum Participation Ltd Irlanti O, C 100,0
71. Fortum Carlisle Limited Iso-Britannia C 100,0
72. Fortum Energy Ltd Iso-Britannia O 100,0
73. Fortum Glasgow Limited Iso-Britannia C 100,0
74. Fortum O&M(UK) Limited Iso-Britannia C 100,0
75. Holford Gas Storage Limited Iso-Britannia U 78,0
76. IVO Energy Limited Iso-Britannia G, C 100,0
77. South Clyde Energy Recovery Holdings Ltd Iso-Britannia C 100,0
78. Uniper Energy Limited Iso-Britannia U 78,0 2)
79. Uniper Energy Trading UK Staff Company Limited Iso-Britannia U 78,0
80. Uniper Global Commodities London Ltd. Iso-Britannia U 78,0
81. Uniper Global Commodities UK Limited Iso-Britannia U 78,0
82. Uniper Holdings Limited Iso-Britannia U 78,0 2)
83. Uniper Hydrogen UK Limited Iso-Britannia U 78,0
84. Uniper Technologies Limited Iso-Britannia U 78,0
85. Uniper UK Corby Limited Iso-Britannia U 78,0
86. Uniper UK Cottam Limited Iso-Britannia U 78,0 2)
87. Uniper UK Gas Limited Iso-Britannia U 78,0
88. Uniper UK Ironbridge Limited Iso-Britannia U 78,0
89. Uniper UK Limited Iso-Britannia U 78,0
90. Uniper UK Trustees Limited Iso-Britannia U 78,0 2)
91. Uniper Renewables Italy S.r.l. Italia U 78,0 2)
92. Uniper Global Commodities Canada Inc. Kanada U 78,0 2)
93. Uniper Trading Canada Ltd. Kanada U 78,0
94. UPT Global Alternatives S.C.S. SICAV-SIF Luxemburg U 74,3
95. Ergon Holdings Ltd Malta U 78,0
96. Ergon Insurance Ltd Malta U 78,0
97. E.ON Ruhrgas Nigeria Limited Nigeria U 78,0 2)
98. Fortum Consumer Solutions AS Norja CS 100,0
99. Fortum Fiber AS Norja C 30,0
100. Fortum Forvaltning AS Norja CS, G, O 100,0
101. Fortum Hedging AS Norja G 100,0
102. Fortum Kundesenter AS Norja CS 100,0
103. Fortum Markets AS Norja CS 100,0
104. Fortum Oslo Varme AS Norja C 50,0
105. Fortum Plastics Recycling Norway AS Norja C 100,0
106. Fortum Strøm AS Norja CS 100,0
107. Fortum Tellier AS Norja CS 100,0
108. Fortum Waste Solutions Norway AS Norja C 100,0
109. Hallingkraft AS Norja CS 100,0
110. NorgesEnergi AS Norja CS 100,0
111. Fortum Marketing and Sales Polska S.A. Puola CS 100,0
112. Fortum Network Częstochowa Sp. z o.o. Puola C 100,0
113. Fortum Network Płock Sp. z o.o. Puola C 100,0
114. Fortum Network Wrocław Sp. z o.o. Puola C 100,0
115. Fortum Power and Heat Polska Sp. z o.o. Puola C, O 100,0
116. Fortum Service Poland Sp. z o.o. Puola O 100,0
117. Fortum Silesia SA Puola C 100,0
118. Fortum Sprzedaż Sp. z o.o. Puola CS 100,0
119. Uniper Renewables Poland sp. z o.o. Puola U 78,0 2)
120. Barry France SAS Ranska O 100,0
121. Fortum France S.A.S Ranska G 100,0
122. Liqvis France SASU Ranska U 78,0 2)
123. HQ Services Limited Ruanda C 49,0
124. Barsebäck Kraft AB Ruotsi U 78,0 2)
125. Blåsjön Kraft AB Ruotsi G, U 89,0
126. Blåsjön Nät AB Ruotsi G, U 89,0
127. Blybergs Kraftaktiebolag Ruotsi G 66,7
128. Brännälven Kraft AB Ruotsi G, U 81,9
129. Bullerforsens Kraft Aktiebolag Ruotsi G 88,0
130. Energikundservice Sverige AB Ruotsi CS 100,0
131. Fortum 1 AB Ruotsi R 100,0
132. Fortum Energy AB Ruotsi CS 100,0
133. Fortum Fastigheter AB Ruotsi O 100,0
134. Fortum Markets AB Ruotsi CS 100,0
135. Fortum Produktionsnät AB Ruotsi G 100,0
136. Fortum Ren AB Ruotsi O 100,0 Fortum Skott AB Ruotsi O 100,0
137. Fortum Sverige AB Ruotsi C, G, O 100,0
138. Fortum Sweden AB Ruotsi O 100,01)
139. Fortum Vindkraft Sverige 1 AB Ruotsi G 100,0
140. Fortum Vindkraft Sverige 2 AB Ruotsi G 100,0
141. Fortum Vindkraft Sverige 3 AB Ruotsi G 100,0
142. Fortum Waste Solutions AB Ruotsi C 100,0
143. Fortum Waste Solutions Holding AB Ruotsi C Göta Energi AB Ruotsi CS 100,0
144. Kolbäckens Kraft KB Ruotsi U 78,0
145. Mellansvensk Kraftgrupp Aktiebolag Ruotsi G, U 91,1
146. Nordgroup Waste Management AB Ruotsi C 100,0
147. OKG Aktiebolag Ruotsi G, U 85,9
148. Oreälvens Kraftaktiebolag Ruotsi G 65,0
149. Sävar Vindkraft AB Ruotsi G 100,0
150. Stensjön Kraft AB Ruotsi G, U 89,0
151. Sydkraft AB Ruotsi U 78,0
152. Sydkraft Försäkring AB Ruotsi U 78,0
153. Sydkraft Hydropower AB Ruotsi U 78,0
154. Sydkraft Nuclear Power AB Ruotsi U 78,0
155. Sydkraft Nuclear Services AB Ruotsi U 78,0 2)
156. Sydkraft Thermal Power AB Ruotsi U 78,0
157. Uddeholm Kraft Aktiebolag Ruotsi G 100,0
158. Värmlandskraft-OKG-delägarna Aktiebolag Ruotsi G 73,3
159. BauMineral GmbH Saksa U 78,0
160. Deutsche Flüssigerdgas Terminal beschränkt haftende oHG Saksa U 70,2 2)
161. DFTG-Deutsche Flüssigerdgas Terminal Gesellschaft mit beschränkter Haftung Saksa U 70,2 2)
162. Donau-Wasserkraft Aktiengesellschaft Saksa U 60,5
163. Fortum Deutschland SE Saksa O 100,0
164. Fortum Service Deutschland GmbH Saksa C, G 100,0
165. Freya Bunde-Etzel GmbH & Co. KG Saksa U 46,8
166. Freya Bunde-Etzel Verwaltungsgesellschaft mbH Saksa U 46,8 3)
167. Gemeinschaftskraftwerk Irsching GmbH Saksa U 39,1
168. Hydropower Evolutions GmbH Saksa U 78,0 2)
169. Induboden GmbH & Co. Industriewerte OHG Saksa U 78,0 2)
170. Kokereigasnetz Ruhr GmbH Saksa U 78,0
171. Liqvis GmbH Saksa U 78,0 2)
172. Lubmin-Brandov Gastransport GmbH Saksa U 78,0
173. Mainkraftwerk Schweinfurt Gesellschaft mit beschränkter Haftung Saksa U 45,3 2)
174. METHA-Methanhandel GmbH Saksa U 78,0
175. Mittlere Donau Kraftwerke Aktiengesellschaft Saksa U 36,3 2)
176. Obere Donau Kraftwerke Aktiengesellschaft Saksa U 36,3 2)
177. Plugsurfing GmbH Saksa O 100,0
178. RGE Holding GmbH Saksa U 78,0
179. Rhein-Main-Donau GmbH Saksa U 60,4
180. Rheinsee 875. V V GmbH Saksa U 78,0 2)
181. RMD-Consult GmbH Wasserbau und Energie Saksa U 78,0
182. RuhrEnergie GmbH, EVR Saksa U 78,0
183. traconn GmbH Saksa U 78,0 2)
184. Uniper Anlagenservice GmbH Saksa U 78,0
185. Uniper Beteiligungs GmbH Saksa U 78,0
186. Uniper BioMethan GmbH Saksa U 78,0
187. Uniper Energy Sales GmbH Saksa U 78,0
188. Uniper Energy Storage GmbH Saksa U 78,0
189. Uniper Exploration & Production GmbH Saksa U 78,0
190. Uniper Financial Services GmbH Saksa U 78,0
191. Uniper Global Commodities SE Saksa U 78,0
192. Uniper Holding GmbH Saksa U 78,0
193. Uniper HR Services Hannover GmbH Saksa U 78,0
194. Uniper Hydrogen GmbH Saksa U 78,0
195. Uniper International Holding GmbH Saksa U 78,0
196. Uniper IT GmbH Saksa U 78,0
197. Uniper Kraftwerke GmbH Saksa U 78,0
198. Uniper Market Solutions GmbH Saksa U 78,0 2)
199. Uniper Renewables GmbH Saksa U 78,0 2)
200. Uniper Risk Consulting GmbH Saksa U 78,0
201. Uniper Ruhrgas International GmbH Saksa U 78,0
202. Uniper SE Saksa O, U 78,0
203. Uniper Solar 1 WHV GmbH Saksa U 78,0 2)
204. Uniper Systemstabilität GmbH Saksa U 78,0
205. Uniper Technologies GmbH Saksa U 78,0
206. Uniper Wärme GmbH Saksa U 78,0
207. Untere Iller GmbH Saksa U 46,8 2)
208. Uniper Energy Asia Pacific Pte. Ltd. Singapore U 78,0 2)
209. Barry Danmark ApS Tanska O 100,0
210. Fortum Waste Solutions A/S Tanska C 100,0
211. Uniper Hungary Energetikai Kft. Unkari U 78,0
212. Fortum-New G 3 Limited Liability Company Venäjä R 100,0
213. Fortum-New G 5 Limited Liability Company Venäjä R 98,2
214. Joint Stock Company Chelyabenergoremont Venäjä R 100,0
215. LLC Bugulchanskaya Solar power station Venäjä R 98,2
216. OOO Agro-industrial Park «Siberia» Venäjä U 65,3 2)
217. OOO Unipro Engineering Venäjä U 65,3 2)
218. PAO Fortum Venäjä R 98,2
219. PAO Unipro Venäjä U 65,3
220. Uniper NefteGaz LLC Venäjä U 65,3 2)
221. Ural Heat Networks Company Joint Stock Company V Fortum CFS Eesti OU Viro O 100,0
222. Uniper Energy DMCC Yhdistyneet arabiemiirikunnat U 78,0
223. Uniper Energy Fujairah FZE Yhdistyneet arabiemiirikunnat U 78,0 2)
224. Uniper Energy Services MENA DMCC Yhdistyneet arabiemiirikunnat U 78,0 2)
225. Uniper Global Commodities North America LLC Yhdysvallat U 78,0
226. Valo Ventures I LP Fund Yhdysvallat O 99,0