St1 Deep Heat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
St1 Deep Heat Oy
St1 Logo.png
Yritysmuoto yksityinen osakeyhtiö
Perustettu 2014 [1]
Toimitusjohtaja Jari Suominen[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala Lämpö-ja sähköenergian tuottaminen sekä energian tuottamiseen liittyvien laitteiden, kiinteistöjen, osakkeiden ja menetelmien omistaminen, valmistaminen ja myyminen.[1]
Emoyhtiö St1 Nordic

St1 Deep Heat oli suomalainen ener­gia­yh­tiö, joka oli osa St1 Nordic-konsernia. Se fuusioitiin sisaryhtiöönsä St1 Oy:hyn 31. joulukuuta 2018.[2] Yhtiö on poraamassa Espooseen kahta geotermistä energiaa hyödyntävää reikää yhteistyössä Fortumin kanssa. Hanke on toteutuessaan Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva teollisen mittakaavan lämpölaitos.

Laitoksen kahdesta porattavasta reiästä toinen on porattu, ja jälkimmäisen on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppupuolella.[3]

Voimalan tarkoitus on valmistuessaan tuottaa lämpöä Fortumin kaukolämpöverkkoon. Jos pilottiprojekti onnistuu, vastaavaa tekniikkaa voidaan hyödyntää muuallakin Suomessa.[4][5] Valmistuttuaan geoterminen lämpölaitos ei juuri näy, sillä sen maanpäällinen yksikkö mahtuu tontilla jo olevan lämpökeskuksen sisälle.[6]

Tähän asti Fortumin kaukolämpövoimala on käyttänyt energialähteenään venäläistä maakaasua. Kaukolämpöverkkoja on käytössä eri puolella Suomea, Pohjoismaissa sekä muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jos prosessista saadaan taloudellisesti kannattavaa, reikiä porataan paljon lisää. Pilottihankkeelle Suomi on hyvä paikka, sillä Suomen kallioperä on niin kova ja kivinen, että jos poraus onnistuu Suomessa, se onnistuu todennäköisesti muuallakin.[6]

Otaniemen kalliolämpövoimala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Otaniemen syväreiät

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että St1 alkaa rakentaa Espooseen Suomen ensimmäistä geotermisellä energialla toimivaa teollisen mittakaavan lämpölaitosta. Tuotantolaitokselle haettiin paikkaa Fortumin lämpölaitoksen alueelta Otaniemestä tai Kivenlahdesta. Toukokuussa 2015 kerrottiin, että poraukset alkavat Otaniemessä. Uutisen mukaan voimalan suunniteltiin olevan tuotannossa helmikuussa 2017.[7][8] Kaivojen porauksesta vastasi Strada Energy.[8]

Reikien tarvittavan syvyyden arvioitiin olevan jotakin kuuden ja kahdeksan kilometrin väliltä, mikä teki laitoksen toteutuksesta haastavan, sillä yhtä syviä reikiä ei vielä maailmasta löytynyt. Työn edetessä paljastui, että 6,4 kilometriä riittää. Pohjalla 121-asteinen vesi on maan pinnalle nostettuna 110-asteista, mikä riittää kaukolämpöverkon tarpeisiin.[6]

Otaniemen hankkeen rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanke on koko paitsi koko St1 Nordic -konsernin suurin investointi[9] myös yksi Suomen uusiutuvan energian kärkihankkeita, jolle Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea 9,6 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä. Tekes taas on antanut 0,9 miljoonaa euroa hankkeeseen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen, jonka avulla kehitetään alaan liittyvää osaamista Suomessa.[8] Geolämpövoimaloita on käytössä jo esimerkiksi Ranskassa ja Yhdysvalloissa.[4][5] Hanke maksaa 70 miljoonaa euroa ja St1:n tavoitteena on kehittää siitä päästötön syvälämpövoimalan konsepti, jota voidaan viedä ulkomaille.[6]

St1 Deep Heatin toimitusjohtaja Jari Suominen totesi keväällä 2018, ettei hankkeesta tule koskaan taloudellisesti kannattavaa, vaan sen on tarkoitus olla tuotekehityshanke. Hankkeen avulla saadaan kuitenkin kokemusta ja osaamista, jota voi viedä ulkomaille: kiteisen kallioperän poraamista, vesiporaustekniikkaa ja veden virtauksen tutkimista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d St1 Deep Heat Oy | Osakeyhtiö | Kauppalehti.fi www.kauppalehti.fi. Viitattu 11.6.2018.
  2. St1 Nordic Oy: Tilinpäätös content.st1.fi. 2018. Viitattu 12.5.2019.
  3. St1 Geolämpö www.st1.fi. Viitattu 18.12.2018.
  4. a b Pariisin ilmastosopimus allekirjoitetaan, ja se voi kirittää Eurooppaa uuden energian kilvassa 22.04.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.7.2016.
  5. a b St1 Deep Heat St1. Viitattu 4.7.2016.
  6. a b c d e 70 miljoonan euron reikä Talentum Summa. Viitattu 5.6.2018.
  7. Geotermisen lämpövoimalan poraukset alkavat Espoossa – tavoitteena tuottaa kymmenen prosenttia kaupungin lämmöstä 05.08.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.6.2015.
  8. a b c St1 aloittaa geotermisten syvälämpökaivojen porauksen Espoon Otaniemessä 26.4.2016. St1. Viitattu 1.8.2016.
  9. Mika Anttonen rakensi ST1-yhtiönsä valtavalla velkavivulla – TE-arvosana: 9½ Talentum Summa. Viitattu 5.6.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]