Skaala-areena

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. huhtikuuta 2012 kello 13.26 käyttäjän Pyhajumbo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skaala-areena
[[Tiedosto:Skaala-areenan logo.
Skaala-areena.|250px|]]
Rakennuksen tiedot
Sijainti Kauppatie, 60510 Hyllykallio
Nurmo/Seinäjoki
Koordinaatit 62.797677°N, 22.888416°E
Remontoitu 1998, 2004, 2006
Omistaja Seinäjoen kaupunki
Kenttä hiekkatekonurmi
Kustannukset 300 000 mk (1998)
Aiemmat nimet Värimiehet Areena
Käyttäjät

Nurmon Jymy 1981–

Katsojakapasiteetti

2 000

Kentän mitat

102 x 47 metriä[1]

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Skaala-areena (entinen Värimiehet Areena) on Seinäjoen Hyllykalliolla entisen Nurmon kunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pesäpallostadion. Stadionilla pelaa kotiottelunsa Superpesiksessä pelaava Nurmon Jymy. Stadion nimettiin uudelleen kaudeksi 2008, jolloin Skaala ryhtyi Jymyn pääsponsoriksi. Alun perin kenttä tunnettiin vain Hyllykallion urheilukenttänä. Kentän katsomokapasiteetti on 2 000, mutta esimerkiksi vuoden 2005 ratkaisuotteluihin kentälle tuotiin runsaasti lisäkatsomoita. Tuolloin syntyi myös kentän yleisöennätys, kun Nurmon ja Kiteen välistä loppuottelua seurasi 4 290 katsojaa.

Sijainti ja kulkuyhteydet

Skaala-areena sijaitsee Kauppatiellä Hyllykallion asuinalueella kerrostalolähiön ja Hyllykallion koulun vieressä[2][3]. Kenttä sijaitsi aiemmin Nurmon kunnan alueella, mutta vuoden 2009 kuntaliitoksen seurauksena se kuuluu nykyisin Seinäjoen kaupunkiin. Skaala-areenalta on matkaa Nurmon keskustaan noin viisi kilometriä ja Seinäjoen keskustaan noin kolme kilometriä[4]. Skaala-areenalle pääsee paikallisliikenteen linja-autolla sekä Nurmon, että Seinäjoen keskustan kautta linjoilla 4 ja 4B[5].

Yleistiedot ja ominaispiirteet

Kolmospuolen aidan alta mennyt pallo tietää lähes varmaa kunnaria

Skaala-areenan pelialustana on hiekkatekonurmi[6]. Kentän pituus on 102 metriä ja leveys 47 metriä. Kattamaton katsomorakennus valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 2006. Pääkatsomon lisäksi Skaala-areenalla on käytetty vaihtelevasti myös pieniä lisäkatsomoita kokonaiskapasiteetin ollessa 2 000[1].[7] Kentän vieressä on huoltorakennus, jossa sijaitsevat pesäpallokentän puku- ja pesutilat, varastotilat, kioski sekä yleisön saniteettitilat. Lisäksi siellä on myös toimistotiloja. Rakennuksen pinta-ala on 186 neliömetriä. Skaala-areenan huollosta vastaa kenttämestari.[8] Skaala-areenan vieressä tenniskenttiä ja talvisin kaksi jääkiekkokaukaloa. Itse hiekkatekonurmialue on pääasiassa pesäpallokäytössä, mutta siinä harjoitellaan myös jalkapalloa. Lisäksi kentän vieressä on ollut vielä 2000-luvullakin joitain yleisurheilun suorituspaikkoja, kuten sadan metrin mittainen juoksusuora.[9]

Nurmossa kenttä on kakkospuolelta hyvin avara, mutta kolmospuolella vastassa on verkkoaita. Aidan alta mennessään pallo voi pyöriä viereisen Hyllykallion koulun pihaan.[2] Kentän takana valli ja sen yläpuolella olevat mainosaidat voivat estää pallon kulun[10]. Nurmon kotiyleisö tunnetaan siitä, että se on yleensä melko hiljainen eikä näin ollen luo hirveästi tunnelmaa. Yleisöä on kuvattu persoonattomaksi ja koko miesten Superpesiksen hiljaisimmaksi[3].[11] Nurmossa sarjakauden avausottelussa on Nurmon Veteraanikööri perinteisesti laulanut Maamme-laulun[12].

Historia

Haalilta Hyllykalliolle

Areenan logo ennen nimenvaihdosta

Nurmon Jymyn miesten pesäpallotoiminta siirtyi kaudeksi 1981 Hyllykalliolle sen edelliseltä kotikentältä Haalilta[13]. Siitä lähtien Hyllykallion urheilukenttä on toiminut Jymyn kotikenttänä. Nurmon naisjoukkue jatkoi kuitenkin edelleen pelejään Haalilla[14]. Jymyn uudella kotikentällä myös pukuhuone- ja huoltorakennus tulivat tarpeelliseksi. Kentän huoltorakennus valmistuikin vuonna 1982.[8] Siirtyessään uudelle kentälle Jymy pelasi vielä Suomen toiseksi korkeimmalla sarjastasolla eli Ykkössarjassa. Hyllykallion kentän ensimmäinen virallinen miesten ottelu pelattiin 3. toukokuuta. Siinä Jymy voitti Oulun Lipon 10–9, ja ottelua oli seuraamassa 867 katsojaa.[15] 1980-luvulla kenttä oli vielä hiekkapohjainen ja siellä oli myös yleisurheilun suorituspaikkoja. Kenttä oli myös eri päin nykyiseen verrattuna, eli tuolloin lyötiin nykyisen takarajan päädystä kohti nykyistä kotipesää.[16] Ensimmäisen kerran Hyllykalliolla nähtiin aikuisten pääsarjaotteluja kaudella 1984, jolloin Hyllykalliolle pelaamaan siirtyneet Jymyn naiset tekivät vuoden visiitin mestaruussarjaan. Stadionin ensimmäinen pääsarjaottelu pelattiin 12. toukokuuta Hyvinkään Tahkon haettua vierasvoiton Nurmon naisista.[17] Miehet pelasivat pääsarjaa seuraavalla kaudella, ja kotiavaus 2. toukokuuta Kiteen Urheilijoita vastaan oli historian ensimmäinen Hyllykalliolla pelattu miesten pääsarjaottelu. Jymy pelasi Miesten pääsarjassa myös kaudella 1987.[18]

Kun kenttä 1990-luvulla käännettiin, vanha kuuluttamo siirrettiin samalla uuteen katsomoon toiseen päähän[19]. Hiekkatekonurmen kenttä sai kesken kauden 1998 Jymyn pelatessa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Uusi pelialusta vihittiin käyttöön juhlallisin menoin 2. elokuuta. Tuolloin Jymy voitti ensimmäisessä hiekkatekonurmella pelatussa kotiottelussaan Vihdin Pallon.[6] Hiekkatekonurmi maksoi 300 000 markkaa, ja Värimiehet Oy:llä oli merkittävä rooli sen hankkimisessa[20]. Värimiehet toimi Nurmon Jymyn sponsorina vuodesta 1980 ja seuran pääsponsorina 1990-luvun lopulta asti, jolloin kenttä nimettiin Värimiehet Areenaksi[21]. Kaudella 2002 myös Maakuntasarjaan noussut Kouran Louhi pelasi puolet otteluistaan Värimiehet Areenalla[22].

Superpesisajan tapahtumat

Kun Nurmon Jymy nousi Superpesikseen kaudeksi 2004, stadionin kakkos- ja kolmospuolelle rakennettiin uudet katsomot, mutta vanha erillinen pääkatsomo jäi näiden väliin kotipesän taakse[19]. Kaudella 2005 Nurmon Jymy selvisi Superpesiksen loppuotteluihin. Niinpä Skaala-areenalla pelattiinkin 8. syyskuuta 2005 kentän toistaiseksi ainoa SM-loppuottelu. Antero Mertarannan juontamaan toiseen loppuotteluun kentälle tuotiin myös runsaasti lisäkatsomoita, joista suurimpana kakkospuolelle tullut 1 500 hengen katsomo[23]. Vuoden 2005 lisäksi Skaala-areenalla on pelattu miesten mitaliotteluja vuosina 2007 ja 2008.[18] Ennen kauden 2006 alkua vanhan pääkatsomon tilalle rakennettiin uusi katsomo, joka yhdisti pari vuotta aiemmin rakennetut katsomonosat ja näin areenasta tuli yhtenäinen. Vanha kuuluttamo siirrettiin tällöin kolmospuolelle.[7]

Stadionin nimi muuttui vuoden 2008 alussa, kun Värimiehet vetäytyi pääsponsorin paikalta keskittääkseen varansa Kertunlaakson asuinaluetta sivuavan ohikulkutien vastustamiseen[21]. Uudeksi pääsponsoriksi ryhtyi Skaala Ikkunat ja Ovet Oy, jonka mukaan pesäpallostadion nimettiin Skaala-areenaksi. Samalla kentälle muodostettiin slogan Skaala-areena – Ikkuna kotiseuraan. Kaudella 2009 eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kävi Skaala-areenalla lyömässä ottelun avauslyönnin Nurmon Jymyn ja Sotkamon Jymyn välisessä Superpesisottelussa[24]. Kaudella 2010 myös Jymyn farmiseurana toiminut Ylistaron Kilpa-Veljet pelasi neljä Ykköspesiksen otteluaan Skaala-areenalla[25]. Kaudella 2011 Skaala-areenalla tehtiin historiaa, kun Jymyn pelaajista Paavo Pelto hyppäsi laskuvarjolla suoraan otteluun tiettävästi ensimmäisenä avauskokoonpanon pelaajana maailmassa[26][27].

Yleisömäärät

Skaala-areenan korkeimmat yleisömäärät
Pvm Ottelu Yleisöä
8.9.2005 Nurmo–Kitee 4 290
26.7.1987 Nurmo–Seinäjoki 3 020
28.8.2005 Nurmo–Sotkamo 2 821
5.6.1985 Nurmo–Seinäjoki 2 700
31.8.2008 Nurmo–Sotkamo 2 537
Etelä-Pohjanmaan paikallispelit keräävät yleensä paljon yleisöä

Miesten pääsarjapelejä Hyllykallion pesäpallokentällä pelattiin ensimmäisen kerran miesten toimesta vuonna 1985. Tuolloin Jymyn katsojakeskiarvo oli 1 152.[28] Vuonna 1987 kentän katsojakeskiarvo Nurmon Jymyn pääsarjan runkosarjaotteluissa oli 1 562. Tämä on edelleen stadionin katsojakeskiarvoennätys yhdeltä kaudelta. Kauden päättäneissä alemmissa pudotuspeleissä katsojakeskiarvo jäi 610 katsojaan.[29] Kaudella 1987 syntyi myös Hyllykallion kentän pitkäaikainen yleisöennätys, kun Nurmon ja Seinäjoen Maila-Jussien välistä paikallisottelua seurasi 3 020 katsojaa[18]. 1980-luvun lopulla alkaneilla Jymyn alasarjakausilla yleisömäärät jäivät vaatimattomiksi. Pääsarjakauden jälkeen yksittäisessä ottelussa rikottiin 500 katsojan raja vasta vuonna 1996. Ykköspesiskausien pohjanoteerauksena kaudella 1993 Hongikon Nuorisoseuran Urheilijoiden vierailua runkosarjassa oli seuraamassa vain 27 katsojaa.[15]

Nurmo nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi 2004, jolloin Värimiehet Areenan runkosarjan katsojakeskiarvo 818 ja jatkosarjassa 1 085[30]. Seuraavalla kaudella runkosarjassa kentän yleisökeskiarvo oli runkosarjassa runsas tuhat. Jymyn hyvä menestys kuitenkin toi jatkosarjassa hyviä yleisömääriä.[31] Nurmon Jymyn selviydyttyä finaaliin rikkoutui lopulta myös 1980-luvulla syntynyt kentän yleisöennätys, kun 8. syyskuuta 2005 toista finaaliottelua Nurmon ja Kiteen Pallon välillä oli seuraamassa 4 290 katsojaa. Tuo on myös Skaala-areenan nykyinen yleisöennätys.[18]

Kaudella 2006 Värimiehet Areenan katsojakeskiarvo oli runkosarjassa 1 204 ja jatkosarjassa koko Superpesiksen paras eli 1 738.[32] Seuraavalla kaudella Nurmon yleiskeskiarvo oli runkosarjassa joukkueista kolmanneksi heikoin, mutta jatkosarjassa se oli jo 1 715 katsojaa per peli. Pudotuspeleissä Värimiehet Areenan katsojakeskiarvo oli 1 506.[33] Kaudella 2008 Skaala-areenalla kävi runkosarjassa keskimäärin 1 194 katsojaa, mutta jatkosarjassa keskiarvo jäi alle tuhannen[34]. Skaala-areenan runkosarjan katsojakeskiarvo oli kaudella 2009 1 056 ja kaudella 2010 1 187. Nämä eivät ole suoraan Jymyn katsojakeskiarvoja, sillä joukkue pelasi kumpanakin vuonna yhden ottelun Seinäjoella.[18] Molemmilla kausilla Nurmon Jymy joutui alempiin pudotuspeleihin, joissa katsojamäärät olivat matalia.[35][36] Kaudella 2011 Skaala-areenan katsojakeskiarvo oli koko miesten Superpesiksen heikoin ollen 867[37].

Skaala-areena televisiossa

Kausi TV-aika
2006 10 min 40 s [38]
2007 12 t 00 min 50 s [39]
2008 3 t 00 min 38 s* [40]
2009 2 t 23 min 16 s [41]
2010 4 t 31 min 07 s [42]
* ei sisällä Urheilukanavan uusintoja

Jymyn noustua pääsarjaan kaudeksi 2004, on Skaala-areenalta lähetetty televisiossa säännöllisesti Jymyn kotiotteluita. Kaudella 2005 Värimiehet Areenalta lähetettiin suorana YLE24:llä Nurmon ja Kiteen välinen toinen loppuottelu[43]. Seuraavana vuonna Värimiehet Areena sai näkyvyttä televisiossa 10 minuuttia ja 40 sekuntia[38], mutta kaudella 2007 aika oli reilut 12 tuntia[39]. Ero johtuu pääosin siitä, että vuonna 2007 runkosarjan televisio-otteluita alettiin esittää Finnair Stadiumin sijaan seurojen kotikentiltä. Tuolla kaudella Urheilukanava esittikin suorana Jymyn ja Vimpelin Vedon välisen runkosarjan ottelun[44] sekä Nurmon ja Hyvinkään välisen viidennen välieräottelun[45]. Kaudella 2008 Urheilukanava esitti suorana Skaala-areenalta ottelun Jymyn ja Seinäjoen Maila-Jussien välisen ottelun[46]. Vuonna 2009 Kentältä televisioitiin ottelu Nurmo–Sotkamo[47]. Kaudella 2010 Skaala-areena sai TV-aikaa noin neljä ja puoli tuntia[42] ja sieltä lähetettiin runkosarjan ottelu Nurmon Jymyn ja Jyväskylän Kirin väliltä Nelonen Sport Pro-kanavalla[48]. Vuonna 2011 kentältä ei TV-otteluita lähetetty, mutta kauden 2012 heinäkuussa pelattava Jymyn ja Joensuun Mailan välinen ottelu esitetään suorana 4 Prolla[49]. Ottelulähetysten lisäksi Hyllykallion pesäpallostadion on ollut televisiossa esillä muiden muassa Urheiluruuduissa ja muissa urheiluaiheisissa ohjelmissa. Esimerkiksi vuonna 2008 Elixirin ohjelmasarjassa vierailtiin Skaala-areenalla[50]. Lisäksi Skaala-areenalta on lähetetty joitain otteluita myös internetissä[51].

Lähteet

  1. ↑ a b Nuorisoleirin kentät Pesäpallolitto. Viitattu 1.1.2012.
  2. ↑ a b Nurmon Jymy nappasi pronssia Helsingin Sanomat. Viitattu 9.3.2012.
  3. ↑ a b Kotipesä Image. Viitattu 9.3.2012.
  4. ↑ Reittihaku Google. Viitattu 15.3.2012.
  5. ↑ Seinäjoen paikallisliikenteen reittiopas Matkahuolto. Viitattu 15.3.2012.
  6. ↑ a b Nurmo sai uuden pesiskentän Pesäpalloliitto. Viitattu 1.1.2012.
  7. ↑ a b Urheilukanavan uutisjuttu ottelussa Kitee–Nurmo 9.5.2006. Viitattu 1.1.2012
  8. ↑ a b Dahlbacka, Carol et al.: Kotiseutumme Lapua–Nurmo 1999–2000, s. 875–876. Oy Botnia Ab, 2000. ISBN 952-5176-08-8.
  9. ↑ Nurmon ulkoliikuntapaikat Seinäjoen liikuntatomi, Nurmo. Viitattu 9.3.2012.
  10. ↑ Nurmoo Mikä erottaa Lipon haavista?. Viitattu 9.3.2012.
  11. ↑ Tokkari, Antti: Tokkarin yleisövertailu. Urheilulehti, 31.8.2008, s. 88.
  12. ↑ Nurmon Jymy – Sotkamon Jymy 15.5.2011 Nurmon Jymy. Viitattu 9.3.2012.
  13. ↑ Dahlbacka, Carol et al.: Kotiseutumme Lapua–Nurmo 1999–2000, s. 875. Oy Botnia Ab, 2000. ISBN 952-5176-08-8.
  14. ↑ ViU:n historiaa 1981: Tuomari pudotti Nurmon tytöt Viinijärven Urheilijat. Viitattu 12.3.2012.
  15. ↑ a b Miesten ykkössarjan ottelut 1981–2010 Matti Rasilainen. Viitattu 27.12.2011.
  16. ↑ Urheiluruutu 10.5.1987. Viitattu 1.1.2012
  17. ↑ Naisten pääsarjaottelut 1931–2010 Matti Rasilainen. Viitattu 1.1.2012.
  18. ↑ a b c d e Miesten pääsarjaottelut 1922–2010 Matti Rasilainen. Viitattu 27.12.2011.
  19. ↑ a b YKV-pesiksen kotisivut 2004 Ylistaron Kilpa-Veljet. Viitattu 1.1.2012.
  20. ↑ Raimo Ryssy 1. loppuottelun televisiolähetyksessä vuonna 2005. Viitattu 1.1.2012
  21. ↑ a b Lehti: Nurmon Jymyn kausi vaarassa Karjalainen. Viitattu 1.1.2012.
  22. ↑ Jymy ja Kouran Louhi tekivät farmisopimuksen Ilkka. Viitattu 1.1.2012.
  23. ↑ Vauva-aika Danielan kotisivut. Viitattu 15.3.2012.
  24. ↑ Nurmon Jymyn vanhat kotisivut 26.5.2009: Sauli Niinistö toistamiseen Jymy-paitaan. Viitattu 15.3.2012.
  25. ↑ YKV-pesiksen kotisivut 2010, otteluohjelma Ylistaron Kilpa-Veljet. Viitattu 2.1.2012.
  26. ↑ Suomessa tehtiin urheiluhistoriaa Iltalehti. Viitattu 12.3.2012.
  27. ↑ Jymy – Koskenkorva-ottelussa tehtiin historiaa! Nurmon Jymy. Viitattu 12.3.2012.
  28. ↑ Tulokset 1985 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 27.12.2011.
  29. ↑ Tulokset 1987 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 27.12.2011.
  30. ↑ Tulokset 2004 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 27.12.2011.
  31. ↑ Tulokset 2005 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 29.12.2011.
  32. ↑ Tulokset 2006 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 29.12.2011.
  33. ↑ Tulokset 2007 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  34. ↑ Tulokset 2008 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  35. ↑ Tulokset 2009 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  36. ↑ Tulokset 2010 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  37. ↑ Tulokset 2011 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  38. ↑ a b TV 2006 areenoittain (PDF) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.
  39. ↑ a b TV 2007 areenoittain (PDF) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.
  40. ↑ Superpesis Mediaseuranta 2008 (PPT) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.
  41. ↑ Superpesis Mediaseuranta 2009 (PPT) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.
  42. ↑ a b Superpesis Mediaseuranta 2010 (PPT) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.
  43. ↑ Hiki päälle keskiviikkonan Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 12.3.2012.
  44. ↑ Pesiskausi avataan suorana Urheilukanavalla Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 12.3.2012.
  45. ↑ YLE Urheilu välittää pesiskauden ratkaisut kotisohville Pesäpalloliitto. Viitattu 12.3.2012.
  46. ↑ Urheilukanava 12.6.2008 Telvis. Viitattu 12.3.2012.
  47. ↑ Superpesiksellä vahva TV-näkyvyys - viisi naisten ottelua suorina lähetyksinä Pesäpalloliitto. Viitattu 9.3.2012.
  48. ↑ Nelonen Sport Pron heinäkuu avataan Itä-Lännellä ja kärkiottelulla Sotkamo-Kouvola Pesäpalloliitto. Viitattu 12.3.2012.
  49. ↑ Superpesiksen TV-kausi räväkästi käyntiin finaaliuusinnalla Sotkamo-Vimpeli Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 9.3.2012.
  50. ↑ TV-sarja Elixir tarjoaa odotetun pesäpallotarinan Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2011.
  51. ↑ VeikkausTV LIVE: Nurmo-Raahe, miesten Superpesistä Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 9.3.2012.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Skaala-areena&oldid=11454609”