Sääty
Wikipedia
Sääty on vanhan sääty-yhteiskunnan sosiaalinen luokka. Historialliset säädyt ovat: aatelisto, papisto, porvaristo sekä Suomessa ja Pohjoismaissa myös talonpojat. Suomessa yleisesti kahdesta ensin mainitusta luokasta käytettiin nimeä säätyläiset. Yläsäädyillä tarkoitetaan aatelistoa ja papistoa. Vastaavasti talonpojat ja porvarit muodostivat alasäädyt. Kullakin säädyllä oli Ruotsin valtakunnassa ja myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnassa omat edustajansa valtiopäivillä. Sanalla sääty voidaan tarkoittaa myös kunkin säädyn valtiopäiville kokoontuneita edustajia.
Säädyillä oli asemaansa liittyviä erioikeuksia, esim. aatelista tai pappia ei saanut tuomita tavallisessa oikeusistuimessa. Säätyjen välillä ei juuri ollut kiertoa, joten sääty määräytyi pääosin vanhempien syntyperän mukaan. Säätykiertoa kuitenkin tapahtui esim. avioliiton kautta. Ylöspäin suuntautuva kierto oli yleisempää miehillä, kun he avioituivat säätynsä yläpuolella olevan lesken kanssa. Esimerkiksi kauppa-apulainen saattoi avioitua kauppiaan lesken kanssa. Avioliittojen kautta syntyi sukulaisuussuhteita säätyjen välille, joka johti osittain säätyrajojen häviämiseen. Nousu oli myös mahdollista myös hengellisen säädyn kautta, johon esimerkiksi talonpoikien lapsilla oli mahdollisuus päästä talonpoikaispapeiksi.
Ranskassa kansalliskokous lopetti Ranskan kolmeen säätyyn perustuvan säätyjärjestelmän 4. elokuuta 1789.
Suomessa säätyvaltiopäivät lakkautettiin 1906, jolloin perustettiin yksikamarinen eduskunta. Eri säädyille kuuluneet erioikeudet oli suurelta osin lakkautettu jo ennen sitä, mutta jäljelle jääneiden kumoaminen tai muuttaminen edellytti, että asiasta oli säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Viimeiset vielä muodollisesti voimassa olleet säätyerioikeudet lakkautettiin vasta vuonna 1995 samalla, kun hallitusmuodossa olleet kansalaisten perusoikeuksia koskeneet säännökset uudistettiin.
