Viitasaari

Viitasaari
vaakuna	sijainti
Näkymä kaupungin keskustaan Keiteleeltä päin.
Sijainti	63°04′30″N, 025°51′35″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero	931
Hallinnollinen keskus	Viitasaaren keskustaajama
Perustettu	1635
– kaupungiksi	1996
Kokonaispinta-ala	1 589,12 km² 67:nneksi suurin 2022
– maa	1 248,54 km²
– sisävesi	340,58 km²
Väkiluku	5 768 156:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	4,62 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	11,6 %
– 15–64-v.	51,9 %
– yli 64-v.	36,5 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,2 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,6 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Helena Vuopionperä-Kovanen
Hallituksen puheenjohtaja	Pirjo Grönholm-Paananen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
– puheenjohtaja	Sisko Linna
2021–2025  • Kesk.  • SDP  • PS  • Kok.  • Muut  • KD  • Vas.	10 7 5 2 1 1 1
viitasaari.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Viitasaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Viitasaaren keskustaa ympäröi Keitelejärvi, ja sen läpi kulkevat myös valtatie 4 ja Sininen tie.

Viitasaaresta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1996. Naapurikunnat ovat Kannonkoski, Keitele, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Vesanto ja Äänekoski. Jyväskylään on matkaa 98, Kuopioon noin 140 ja Ouluun 243 kilometriä.

Maantiede ja luonto

Viitasaari on järvien ja koskien pitäjä. Siellä on 230 järveä, ja sen vesipinta-ala on 21,4 % kaupungin kokonaispinta-alasta. Vesistöjä on kaikkiaan 340,46 km². Suurimmat järvet ovat Keitele, Kolima, Muuruejärvi, Löytänä ja Suotajärvi.

Kalastuskoskia ovat Huopanankoski, Keihärinkoski, Kärnänkoski, Kymönkoski, Kellankoski ja Kyrönpuro.

Viitasaaren kylät

Viitasaaren näkötorni kunnostuksen jälkeen 1950-luvun lopulla. Näkötorni sijaitsee Haapaniemessä Savivuoren laella.

Viitasaaren kunnan määrittelyn mukaan kunnan keskustan ulkopuolella on 15 kylää: Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolkku, Kotvala-Valkeisjärvi, Kumpumäki, Kymönkoski, Löytänä, Mäntylä, Niinilahti, Pasala-Viitakangas, Soliskylä, Suovanlahti-Haarala ja Vuorilahti.

Viitasaaren maarekisterikylät ovat: Haapaniemi, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimoniemi ja Vuoskoski.

Viitasaaren asuinalueita

• Haapaniemi
• Työväentalonmäki
• Penttilä
• Kokkila
• Hitumäki
• Hepokangas
• Savivuori
• Savimäki
• Savilahti
• Kurkela
• Rauhaniemi
• Korteniemi
• Mustaniemi
• Haapasaari
• Isoaho
• Miekkarinne
• Sörkkä
• Hakkarila
• Tuhmalanniemi

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Viitasaarella oli 6 411 asukasta, joista 3 612 asui taajamassa, 2 730 haja-asutusalueilla ja 69:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Viitasaaren taajama-aste on 57,0 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Viitasaaren keskustaajama.

Ilmasto

Viitasaaren alueella suuret järvet Keitele ja Kolima vaikuttavat lämpötiloihin ympäri vuoden. Kesällä suuren järven vaikutus on viilentävä, mutta etenkin syksyllä ja alkutalvesta sula vesistö lämmittää voimakkaasti ranta-alueita. Viitasaaren eri alueiden ilmastoon vaikuttaa suuresti maaston suuret korkeuserot ja sijoittuminen suhteessa suuriin vesistöihin. Kunnan aluella systemmaattiset lämpötilaerot voivat olla suuriakin.

Viitasaaren Haapaniemen ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −4,7 −4,4 0,8 7,3 14,3 19,2 21,9 19,7 13,7 6,3 0,9 −2,4 ka. 7,7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,4 −10,9 −7,1 −1,6 4,3 10,0 13,1 11,7 7,2 1,8 −2,8 −7,1 ka. 0,7 Vrk:n keskilämpötila (°C) −7,5 −7,6 −3,2 2,7 9,2 14,4 17,3 15,3 10,1 3,9 −0,9 −4,6 ka. 4,1 Sademäärä (mm) 39 32 32 31 47 64 79 66 56 58 48 46 Σ 598 L ä m p ö t i l a −4,7 −10,4 −4,4 −10,9 0,8 −7,1 7,3 −1,6 14,3 4,3 19,2 10,0 21,9 13,1 19,7 11,7 13,7 7,2 6,3 1,8 0,9 −2,8 −2,4 −7,1 S a d a n t a 39 32 32 31 47 64 79 66 56 58 48 46 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020 [1]

Historia

Viitasaaren asutus on arkeologisten löytöjen perusteella vanhaa. Seudulla on asuttu jo kampakeraamisella kivikaudella. Lappalaisia saapui alueelle ennen kristillisen ajanlaskun alkua; heistä on asiakirjamerkintöjä vielä 1500-luvulta. 300-luvulle ajoitettu Keihärinkosken hautaraunio kertoo lännestä saapuneista eränkävijöistä. Hämäläisten eränkäynti alkoi Viitasaaren seudulla viimeistään 1000-luvulla. Hämäläiset eivät kuitenkaan juuri asuttaneet Suur-Viitasaaren seutuja pysyvästi. Heidän jäljiltään on kuitenkin säilynyt esinelöytöjä, rakenteita ja runsaasti hämäläisperäistä nimistöä.

Kustaa Vaasa antoi 1540-luvulla luvan erämaiden asuttamiseen. Vain muutama Hämeestä tullut asuttaja jäi Viitasaarelle; pysyvät asukkaat tulivat erityisesti Juvan, Pellosniemen ja Säämingin suunnalta Savosta.

Viitasaaren aiempi nimi on Viitasalo, keskustaajaman lähellä oleva saaren, nykyisen Vanhan Kirkkosaaren mukaan. Hallinnollisesti Viitasalo kuului aluksi 1560 perustettuun Rautalammin pitäjään. Asutuksen tihentyessä Viitasaaresta muodostettiin Rautalammin kappeliseurakunta vuoden 1628 tienoilla. Itsenäisen kirkkoherrakunnan aseman Viitasaari (Viitasalo) sai 1635 ja samalla siitä tuli hallintopitäjä. Kunta käsitti tällöin vielä Kivijärven, Pihtiputaan, Konginkankaan ja Kannonkosken.

Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan oli kotoisin Viitasaarelta. Vuonna 1882 Viitasaari sai ensimmäisenä Suomessa kunnanlääkärin viran.

Politiikka

Viitasaaren kaupungintalo.

Viitasaaren kaupunginjohtajana on kesäkuusta 2023 lähtien toiminut Helena Vuopionperä-Kovanen. Häntä edelsivät Janne Kinnunen (2013–2023) ja Jouko Räsänen (2003–2013).

Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025. Valtuuston puheenjohtajana toimii Sisko Linna. Kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Pirjo Grönholm-Paananen.

Alueellinen kuntayhteistyö

Viitasaaren kaupunki toimii isäntäkuntana Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimessa. Ympäristötoimi on itsenäinen yksikkö, joka vastaa ympäristöterveysvalvonnasta, eläinlääkinnästä, ympäristönsuojelusta ja rakennusvalvonnasta sekä eläinsuojelusta. Viitasaaren lisäksi mukana Ympäristötoimessa ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Saarijärvi. Saarijärvi ja Karstula toteuttavat ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tämän yhteisen elimen ulkopuolella.

Viitasaaren kaupunki teki kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa vuodesta 2005 vuoden 2023 loppuun nimellä Wiitaunioni. Sen organisaatiorakenne muodostui hallinnosta ja palvelutuotannosta. Viitasaari vastasi perusturvan, teknisen ja ympäristöpalvelujen toimialoista, Pihtipudas hallinnon tuesta, sivistystoimesta ja maataloudesta. Maakunta- ja soteuudistuksen johdosta perusturvan osalta yhteistyö päättyi jo vuoden 2022 lopussa. Perusturvan yhteistyössä mukana oli myös Kinnulan kunta.

Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula ja Kivijärvi omistivat yhdessä Kehittämisyhtiö Witas Oy:n, joka tuotti erilaisia palveluita alueen yrittäjille ja toteutti erilaisia hankkeita. Alueellinen yrityskehittämistoiminta päättyi vuoden 2022 lopussa, kun yhtiö keskittyi Viitasaarella toimintaan muiden kuntien irtaannuttua yhtiöstä.

Talous

Alueella työssäkäyviä on yhteensä 2 554 henkilöä. Heistä maa- ja metsätaloudessa työskentelee 314 (12,3 %), teollisuudessa 542 (21,2 %), kaupan alalla 332 (13,0 %) ja terveys- ja sosiaalipalveluissa 424 (16,6 %). Tammikuussa 2014 pysähtyi suuri teollinen työpaikka Fenestran ovitehdas emoyhtiön konkurssiin.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sisustustuotteiden valmistaja Pisla Oy, ilmastointilaitteita valmistava PKA-Invest Oy ja Kuljetus Villman Oy.

Väestönkehitys

Näkymä taajamassa olevan Savivuoren huipulta kohti pohjoista. Kuvassa näkyvät Viitasaaren viimeisimpinä rakennettuihin kuuluvat Naurispellon ja Laskettelijantien asuinalueet.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Viitasaaren väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			8 910
1985			8 997
1990			8 689
1995			8 347
2000			7 915
2005			7 458
2010			7 174
2015			6 666
2020			6 168
Lähde: Tilastokeskus.

Liikenne

Viitasaaren taajamasta etelään sijaitseva Hännilänsalmen silta.

Viitasaari sijaitsee valtatien 4 varrella. Kesäaikaan Keiteleen vesistöllä on sisävesiliikennettä. Nykyään liikenne on lähinnä yksityisten pienveneilyä. Aiemmin Keiteleellä liikennöi höyrylaiva S/S Ylä-Keitele (nyk. Ylli). Talvisin jääolosuhteet huomioiden avataan Viitasaaren keskustasta Keiteleen yli kaksi jäätietä. Toinen niistä suuntautuu Kymönkoskelle ja toinen Permosiin. Jääteiden pituus on yli kolme kilometriä. Painorajoitus jääteillä on ollut kaksi tonnia.

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla pääsee Viitasaarelta ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Ylivieskaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.

Viitasaarta lähin henkilöliikenteen rautatieasema sijaitsee 87 kilometrin päässä Pyhäjärven kunnan Pyhäsalmen junaseisakkeella.

Viitasaaren länsiosien läpi kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Viitasaaren alueella on sen vilkkain raakapuun kuormausasema, Keitelepohja. Myös entinen Kutemaisen liikennepaikka on Viitasaaren alueella. Valtionrautatiet lopetti rataosan henkilöliikenteen vuonna 1968.

Jyväskylän lentoasema sijaitsee 78 kilometrin päässä Viitasaarelta, ja Jyväskylän matkakeskukseen on etäisyyttä 104 kilometriä. Useat Viitasaari–Jyväskylä-linja-autovuorot ajetaan lentoaseman kautta.

Viitasaarella ilmestyy kerran viikossa paikallislehti Viitasaaren Seutu.

Seurakunnat

Viitasaaren Kristuksen kirkastumisen tsasouna Haapasaaressa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Viitasaarella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Viitasaaren seurakunta

Viitasaarella toimii lisäksi Viitasaaren helluntaiseurakunta ja Viitasaren vapaaseurakunta. Viitasaarella Haapasaaressa on Viitasaaren luterilaisen kirkon läheisyydessä myös Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan Kristuksen kirkastumisen tsasouna. Myös Jehovan todistajat -yhteisöllä on toimintaa Viitasaarella.

Muuta

Kunnassa toimii puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen Lääkintävarikon yksikkö Sotilasapteekki Hakovuoren luolastossa.

Näkymä Kolima-järvelle Viitasaaren kaupungin omistaman Koliman leirikeskuksen laiturilta.

Vapaa-aika ja kulttuuri

Museot

Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella vuonna 1912.

Viitasaarella voi tutustua historiaan eri alojen kehitystä kuvaavissa museokohteissa. Ne toteutetaan kaupungin, erilaisten yhdistysten ja yksityisten ihmisten yhteistyöllä. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Museokesä. Museokesä oli Keski-Suomen liiton neljän Keski-Suomi -palkintoehdokkaan joukossa vuonna 2016. Perinteen tallentaminen -teemalla kyseisenä vuonna käydyn kilpailun voittajaksi palkintoraati valitsi Palokan Pelimannitalon. Muut kolme finalistia Viitasaaren Museokesä, Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ja keuruulainen Kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura saivat kunniamaininnan.

Kalastushistoriallinen näyttely

Huopanankoskella on Hautomon kalastushistoriallinen näyttely, jossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teema. Vuonna 2016 teemana olivat perhot sekä Suomen Urheilukalastajain Liiton historiaa järjestön toiminnasta 97 vuoden aikana. Kosken rannalla kiertää noin kilometrin mittainen kulttuuripolku. Polun varrella on tauluja, joissa esitellään paikallista historiaa.

Metsätyömuseo

Viitasaaren taajama-alueella sijaitsevalla Savivuoren ulkoilualueella on Metsätyömuseo. Museon pääkohde on metsäkämppä. Metsähallituksen alun perin Seläntauksen metsäalueelle vuonna 1940 rakentama Väljänpökön metsäkämppä siirrettiin Savivuorelle vuonne 1964. Vanhempi, alkuperäinen kämpän miehistöhuone on säilytetty ennallaan. Lahti Oy:n omistukseen siirryttyä kämppään rakennettiin toinen miehistöhuone vuonna 1947. Tässä miehistöhuoneessa sijaitsee museon perusnäyttely, joka kunnostettiin vuonna 1997.

Metsätyömuseon hevostalli on siirretty Savivuorelle Mäntyjoen metsätyömaalta. Vuosien 1948 ja 1952 välillä kämppäaluetta käyttivät Metsähallitus, Oy Wilhelm Schauman Ab, Tampella ja Lahti Oy.

Savutupa on Vuoskosken kylän Laajan tilan torppa, joka siirrettiin Savivuorelle vuonna 1957. Varsinaisen metsätyömuseon lisäksi samalla alueella on vuonna 1641 rakennettu Kokkolan tilan aitta sekä Naistenjärveltä siirretty tuulimylly. Metsätyömuseon välittömässä läheisyydessä on Savivuoren näkötorni, joka on avoinna yleisölle kesäisin museon tapaan.

Kärnän sähkölaitosmuseo

Kärnänkoskeen rakennettuun sähkölaitokseen avattiin varsinaisen sähköntuotannon jälkeen sähkölaitosmuseo vuonna 1996. Kärnän sähkölaitosmuseossa esitellään sähköistymisen historian lisäksi maakunnallisen sähköyhtiön Keski-Suomen Valo Oy:n toimintaa. Nykyään sähkölaitosmuseo on yksityisessä omistuksessa.

Puistot

Torinranta

Viitasaaren keskustaan avattiin uusi puisto 30. syyskuuta 2016. Kaupunkilaiset pääsivät laajasti ideoimaan ja toteuttamaan aluetta.

Porthanin puisto

Henrik Gabriel Porthanille vuonna 1884 pystytetty muistokivi.

Porthanin puisto on nimetty Viitasaarella syntyneen Henrik Gabriel Porthanin mukaan. Porthan syntyi pappilassa, joka sijaitsi nykyisen puiston paikalla.

Alppiruusupuisto

Viitasaaren alppiruusupuisto perustettiin vuonna 2016.

Tanholiinin puisto

Keitelejärven rannalla sijaitseva puisto.

Miekkapuisto

Jurvansalon alueella sijaitseva puisto.

Myllärin puisto

Viitasaaren eteläosassa sijaitseva puisto, jonka alueella myös uimaranta.

Veteraanipuisto

Syyskuussa 2018 avattu puisto vanhan lukion läheisyyteen.

Tapahtumia

• Musiikin aika – uuden musiikin festivaali
• Traktorijatzit – populaarimusiikkitapahtuma Suovanlahdella
• Mid Finland Truckmeeting – Rekkojen kokoontumistapahtuma Viitasaaren keskustassa
• Wilma-markkinat – Kesätapahtuma Viitasaaren torilla
• Koti ja Puutarha -messut – Kaksipäiväinen kevättapahtuma Palloiluhalli Hurrikaanissa
• Arvon päivät – keskustelutapahtuma Ateljeetalo Tuulensuussa
• Joulutori – Viitasaaren keskustassa sijaitsevalla puulukiolla eli vanhalla yhteiskoululla järjestettävät joulumyyjäiset
• Keksintöjen Viikko – keksintömessutapahtuma Viitasaari Areenassa
• Heavy Metal Evening (ennen Heavy Metal Meeting)
• Valon Viitasaari - taidetapahtuma

H. G. Porthan -kunniapalkinto

Viitasaaren kaupunki myöntää vuosittain H. G. Porthan kunniapalkinnon kaupunkia tunnetuksi tekevälle henkilölle. Palkinnon saajasta päättää Viitasaaren kaupunginhallitus. Vuonna 2020 palkinnon sai kuvanveistäjä Jaana Bombin.

Ruokakulttuuri

Viitasaaren pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikkuhyvä ja nosterieska.

Viitasaaren vanhalla yhteiskoululla eli puulukiolla järjestetään tapahtumia ja yhdistystoimintaa lukion siirryttyä koulukampukselle.

Liikunta ja urheilu

Liikuntapaikkoja

Uimahalli Simmari

Viitasaaren kaupungin omistama Uimahalli Simmari sijaitsee koulukampuksella. Uimahallissa on 25 metrin kuntouintirata, kylmäallas, lasten allas, terapia-allas sekä lasten kahluuallas. Uimahallissa on myös liukumäki, joka käy myös varsinaisen rakennuksen ulkopuolella. Uimahallin alakerrassa on kuntosali.

Monitoimihalli Viitasaari Areena

Elokuussa 2010 käyttöön otettu monitoimihalli sijaitsee Uimahalli Simmarin yhteydessä Viitasaaren koulukampuksella. Kaupungin omistamassa hallissa on mahdollisuus pelata esimerkiksi salibandyä ja lentopalloa. Lisäksi Viitasaari Areenaa käytetään erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja juhlissa.

Savivuoren frisbeegolfrata

Savivuoren ulkoilualueella on 18-väyläinen frisbeegolfrata Savivuori DiscGolfPark. Radalla on runsaasti puustoa ja korkeuseroja. Rata on suunniteltu ja tehty kahdessa osassa. Radan pisin väylä on 243 metriä. Koko radan ihannetulos on 59 heittoa.

Wiitaring

Wiitaring on Vaarinvuoressa ulkona sijaitseva kartingrata. Se on rakennettu 2011 ja tarkoitettu harjoituskäyttöön. Radalla on lupa järjestää myös harjoituskilpailuja. Wiitaring on pituudeltaan 370 metriä ja kuusi metriä leveä, kun tavallisesti ulkona sijaitsevat kartingradat ovat 7–8 metriä leveitä ja Wiitaringiä tuplasti pidempiä.

Hurrikaanihalli

Hurrikaanihalli on Viitasaarella sijaitseva liikuntakeskus, jossa voidaan harrastaa jalkapalloa, pesäpalloa ja joitakin yleisurheilulajeja.

Ilmolahden ampumarata

Ilmolahden ampumaradalla on radat haulikolle (trap, skeet ja compak), kiväärille (300m/150m rata) ja pistoolille (25m). Lisäksi on villikarju- ja hirviradat.

Urheiluseurat ja liikuntayhteisöt

Viitasaaren Viesti

Viitasaaren Viesti (ViitVi) on vuonna 1915 perustettu paikkakunnan yleisseura, jossa toimi vuonna 2016 seitsemän jaostoa.

Viitasaaren Jalkapalloklubi

Viitasaaren Jalkapalloklubi (VJK) on vuonna 1978 perustettu jalkapalloseura.

Viitasaaren Urheiluautoilijat

Viitasaaren Urheiluautoilijat (ViiUA) on vuonna 1985 perustettu autourheiluseura.

Olympiaurheilijat

Viisi Viitasaarella syntynyttä urheilijaa on kilpaillut olympialaisissa. Painija Jussi Vesterinen sijoittui kuudenneksi Méxicon olympialaisissa vuonna 1968. Painija Ilpo Seppälä karsiutui kahden tappion jälkeen Los Angelesissa vuonna 1984. Maastohiihtäjä Jari Laukkanen kilpaili kahdessa henkilökohtaisessa kilpailussa ja viestijoukkueessa Calgaryn olympialaisissa 1988. Viestijoukkue oli kahdeksas ja Laukkasen paras sijoitus henkilökohtaisella matkalla oli 25. sija perinteisen 15 kilometrin hiihdossa. Jääkiekkoilija Tuomas Grönman pelasi puolustajana Leijonajoukkueessa neljä ottelua Naganon olympialaisissa 1998 ja voitti pronssia. Keihäänheittäjä Matti Närhi kilpaili Ateenan olympialaisissa 2004 ja oli keihäsfinaalin kymmenes. Näistä viidestä urheilijasta olympiaedustuksensa aikaan Viitasaaren Viestin värejä kantoivat Jussi Vesterinen, Jari Laukkanen ja Matti Närhi. Myös Ilpo Seppälä edusti Viitasaaren Viestiä lapsuudessaan ennen paikkakunnalta poismuuttoa. Jari Laukkanen asui Viitasaarella kuolemaansa saakka.

Kuuluisia viitasaarelaisia

Tuomas Grönman, jääkiekkoilija Dagmar Hagelberg-Raekallio, laulaja Teuvo Hakkarainen, kansanedustaja (PS) Samuli Häkkinen, kansanedustaja (SDP) Niilo Hämäläinen, SAK:n puheenjohtaja, kansanedustaja (SDP) Unto Hämäläinen, toimittaja Tauno Kalima, kirurgi, professori Arvo Kananen, pankinjohtaja, mesenaatti Risto Kaskilahti, näyttelijä Mika ”Micky” Kauppinen, laulaja Tarja Kautto, kansanedustaja (SDP) Jari Kokko, elokuvaohjaaja Anna-Mari Kähärä, muusikko William Lahtinen, Titanicin onnettomuudessa hukkunut saarnaaja Jari Laukkanen, maastohiihtäjä Siiri Lehmonen, kansanedustaja (SKDL), kunnallisneuvos Heikki Leivonen, maanviljelysneuvos Vilho Leivonen, maanviljelijä, kansanedustaja Kalervo Mörä, oikeusneuvos Matti Närhi, keihäänheittäjä

Erkki Paananen, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Emil Pasanen, Mannerheim-ristin ritari numero 14 Teemu Pasanen, Suomen maastohiihtomaajoukkueen päävalmentaja Sannamaija Pekkarinen, näyttelijä Max Perttula, parfymööri Kari Piironen, tangokuningas Henrik Gabriel Porthan, ”Suomen historian isä” Hannu Pulkkinen, Hausmyllyn perustaja, laulaja Kaisa Raatikainen, ministeri, kansanedustaja (SDP) Uuno Raatikainen, kansanedustaja (SDP) Jouni Raitio, tangokuningas Rebekka Räsänen, kirjailija Pertti Seppälä, sinologi Eino Tenhunen, kauppaneuvos Eino Uusitalo, Kemiran varapääjohtaja, teollisuusneuvos Matti Waskilampi, taidegraafikko, kuvataiteen opettaja Jarkko Vehniäinen, sarjakuvapiirtäjä Paula Vesala, laulaja Jussi Vesterinen, painija

Ystävyyskunnat

Viitasaaren ystävyyskunnat ovat:

• Nõo, Viro
• Rokietnica, Puola
• Schlangen, Saksa
• Staffanstorpin kunta, Ruotsi
• Storumanin kunta, Ruotsi
• Sør-Odal, Norja

Katso myös

• Luettelo Viitasaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Viitasaaren kirjasto

Kirjallisuutta

• Markkanen, Erkki: Vanhan Viitasaaren historia. Viitasaari: Viitasaaren kunta & Viitasaaren seurakunta, 1983. ISBN 951-678-891-2
• Manninen, Ari T. – Mäkelä, Petteri – Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7

Aiheesta muualla

• Viitasaaren kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Viitasaaren avainluvut
• Viitasaari-Seura ry
• Viitasaaren yritykset
• Kehittämisyhtiö Witas Oy
• Kymönkosken nuorisoseura
• Viitasaari: Väkiluvut osa-alueittain (Arkistoitu – Internet Archive) (kartta Viitasaaren osa-alueista asukaslukuineen)
• Viitasaari hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)