Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 2024” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19: Rivi 19:


<!-- Mika Aaltola -->
<!-- Mika Aaltola -->
| kuva1 = [[Kuva:Mika Aaltola, 2023, CMI.jpg|x160px|Mika Aaltola]]
| kuva1 = [[Kuva:Mika_Aaltola,_2023,_CMI_(cropped).jpg|x160px|Mika Aaltola]]
| ehdokas1 = [[Mika Aaltola]]
| ehdokas1 = [[Mika Aaltola]]
| puolue1 = valitsijayhdistys
| puolue1 = valitsijayhdistys

Versio 5. tammikuuta 2024 kello 18.31

 Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuman alkua.
Suomen presidentinvaali 2024
Suomi
2018 ←
 28. tammikuuta 2024 → 2030
  Mika Aaltola Li Andersson Sari Essayah
Ehdokas Mika Aaltola Li Andersson Sari Essayah
Puolue Valitsijayhdistys Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit
  Pekka Haavisto Jussi Halla-aho Harry Harkimo
Ehdokas Pekka Haavisto Jussi Halla-aho Hjallis Harkimo
Puolue Valitsijayhdistys (vihr.) Perussuomalaiset Liike Nyt
  Olli Rehn Alexander Stubb Jutta Urpilainen
Ehdokas Olli Rehn Alexander Stubb Jutta Urpilainen
Puolue Valitsijayhdistys (kesk.) Kokoomus Sosiaalidemokraatit
Nykyinen presidentti

Sauli Niinistö
Valitsijayhdistys



Suomen presidentinvaali 2024 järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen vaali 11. helmikuuta 2024.[1] Vaaleissa valitaan tasavallan presidentti toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei voi olla enää ehdolla, sillä perustuslain mukaan sama henkilö voidaan valita presidentin tehtävään enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.[2]

Äänioikeus vaaleissa on kaikilla Suomen kansalaisilla, jotka ovat vaalipäivään mennessä vähintään 18-vuotiaita. Asuinpaikka ei vaikuta äänioikeuteen.[3]

Ehdokkaat

Ehdokkaat vahvistettiin 21. joulukuuta 2023. Samalla ehdokkaille arvottiin vaalinumerot.[4]

2 Li Andersson

Kampanjan tunnus: ”Seuraava koko kansan presidentti” [5] Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Li Andersson.

3 Olli Rehn

Kampanjan tunnus: ”Vakaa kuin kallio”[5] Suomen Pankin pääjohtaja, keskustan Olli Rehn.

4 Harry Harkimo

Kampanjan tunnus: ”Johdan. En selitä.”[5]

Liike Nytin puheenjohtaja ja kansanedustaja Harry Harkimo.

5 Jussi Halla-aho

Kampanjan tunnus: ”Suomen pitää olla turvallinen tila”[5]

Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

6 Jutta Urpilainen

Kampanjan tunnus: ”Jotta ketään ei jätetä”[5]

Euroopan unionin komissaari, sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen.

7 Mika Aaltola

Kampanjan tunnus: ”Viisautta nähdä – rohkeutta toimia”[5]

Ulkopoliittisen instituutin johtaja, sitoutumaton Mika Aaltola.

8 Alexander Stubb

Kampanjan tunnus: ”Yhdistävä tekijä”[5]

Euroopan yliopistoinstituutin School of Transnational Governance -keskuksen johtaja kokoomuksen Alexander Stubb.

9 Sari Essayah

Kampanjan tunnus: ”Parasta Suomelle”[5]

Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien Sari Essayah.

10 Pekka Haavisto

Kampanjan tunnus: ”Yhteinen Suomi”[5]

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto.

Ehdokasasettelu

Spekulaatio ehdokkaista alkoi heti vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Alkuvuodesta 2020 Maaseudun Tulevaisuus spekuloi ajatuksella Sauli Niinistön toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla, ja haastateltu Raimo Ilaskivi piti sitä ”ainoana järkevänä ratkaisuna”.[6] Niinistö kuitenkin päätti spekulaation asiasta lyhyellä Twitter-viestillä.[7]

Kannattajakorttien keräämisen sai aloittaa 12.12.2022. Sekä puolueiden että valitsijayhdistysten ehdokashakemukset piti jättää viimeistään 12.12.2023 ennen kello 16. Helsingin vaalipiirilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun torstaina 21.12.2023.[1]

Keskusta

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla.[8] 15. syyskuuta Rehnin valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä tarvittavat 20 000 kannattajakorttia.[9] Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa.[10] Myös keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi Olli Rehnin keskustan presidenttiehdokkaaksi syyskuun lopussa.[11]

Kokoomus

Kokoomuksen puoluehallitus ilmoitti 14. elokuuta 2023, että kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi pyydetään Alexander Stubbia. Aiemmin presidenttiehdokkuutta harkinnut Antti Häkkänen kertoi samana päivänä tukevansa Alexander Stubbin ehdokkuutta.[12][13] 28. lokakuuta 2023 pidetyssä Kokoomuksen ylimääräisessä puoluekokouksessa vahvistettiin lopullisesti Stubbin ehdokkuus.[14]

Kristillisdemokraatit

Sari Essayah valittiin elokuussa 2023 Joensuussa Suomen Kristillisdemokraattien (KD) presidenttiehdokkaaksi.[15]

Liike Nyt

Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.

Perussuomalaiset

Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten (PS) presidenttiehdokkaaksi.[16] Perussuomalaiset äänestivät Halla-ahon presidenttiehdokkaakseen elokuun puoluekokouksessa 13. elokuuta 2023.[17]

RKP

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ilmoitti 7. syyskuuta, ettei se aio asettaa omaa ehdokastaan vaaleissa. Puoluehallitus teki asiasta päätöksen yksimielisesti. RKP ei myöskään aio asettua tukemaan mitään yksittäistä ehdokasta.[18]

Sosiaalidemokraatit

EU-komissaari Jutta Urpilainen vahvisti ehdokkuutensa 19. marraskuuta 2023.[19] 16. elokuuta 2023 Suomen Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) puheenjohtaja Sanna Marin kehotti häntä lähtemään ehdokkaaksi[20] ja SDP:n puoluekokous asettui kannattamaan ehdokkuutta 3. syyskuuta 2023.[21] Urpilainen ilmoitti ehdokkuudesta 19. marraskuuta 2023 ja Sdp asettui yksimielisesti hänen taakseen 2. joulukuuta 2023. [22]

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi 13. syyskuuta 2023 lähtevänsä ehdokkaaksi.[23] Vasemmistoliiton puoluevaltuusto nimitti Anderssonin presidenttiehdokkaaksi 15. lokakuuta 2023.[24]

Vihreät

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 8. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. 3. lokakuuta Haaviston valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä 48 000 kannattajakorttia.[25] Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Haavistoa.[26]

Sitoutumattomat

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla.[27] 10. lokakuuta Aaltolan valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä 25 000 kannattajakorttia.[28]

Tavoittelivat ehdokkuutta

Entinen kansanedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 12. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. Väyrynen ilmoitti, ettei voinut kannattaa mahdollista Olli Rehnin (kesk.) ehdokkuutta.[29] Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa alle 10 000. [30] Väyrynen julkaisi viimeisenä viikonloppuna kannattajakortit Helsingin Uutisissa, Vantaan Sanomissa ja Länsiväylässä ja teki Postin kanssa vastaus­lähetys­sopimuksen, eli että maksaisi lähetettyjen korttien postimaksun itse[31]. Väyrysen valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan mennessä joka oli 12. joulukuuta 2023[32]. Väyrysen kampanjasivustolla ilmoitettiin 12.12.2023 että kannattajakorttien keräys jatkuu ja "aikaa kerätä kannattajakortteja on 20.12. asti, jolloin Helsingin vaalipiirilautakunta kokoontuu lyömään lukkoon ehdokasasettelun"[33]. Lisäajasta huolimatta Väyrynen ei saanut kokoon vaadittavaa määrää kannattajakortteja.[34] Väyrynen oli kannatusmittauksissa nimettynä vaihtoehtona ja sai parhaimmillaan 2 % kannatuksen.

Luennoitsija Saara Huhtasaari (sit.)[35] ilmoitti 5. heinäkuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja valitsijayhdistyksen kautta. Huhtasaaren ehdokkuutta tuki Vapauden liitto -puolue.[36][37] Huhtasaaren vaaliasiamies Ossi Tiihonen arveli päivää ennen määräaikaa, että vaadittu määrä ei tule täyteen.[37] Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa noin 10 000[30]. Huhtasaaren valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan 12. joulukuuta 2023 mennessä.[38] Huhtasaari sai syksyn 2023 mittauksissa 0—1 % kannatuksen.

Entinen kansanedustaja Ano Turtiainen (vkk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. elokuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. Turtiainen ilmoitti, että hän saa todennäköisesti apua Venäjältä.[39] Turtiainen arveli 1. joulukuuta, että jo 300 kerättyä korttia olisi "kova juttu".[30] Turtiaisella oli parhaimmillaan 0,3 % kannatus marraskuussa 2023 mutta muissa mittauksissa tulos oli 0 %.

Totuuspuolueen puheenjohtaja Jaana Kavonius alkoi kerätä kannattajakortteja 2. toukokuuta 2023.[40] Kavonius sai marraskuun 2023 yhdessä mielipidemittauksessa 0,1 % kannatuksen ja muissa vaalisyksyn mittauksissa kannatukseksi ilmoitettiin 0 %.

Lisäksi ehdolle yrittivät entinen liikennelentäjä Kimmo Rantanen, bloggaaja Sami Parkkonen[41] ja yksityisyrittäjä Jouni Kuitunen, joille ei mittauksissa näkynyttä kannatusta tullut. Rantanen ilmoitti 6. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024.[42] Parkkosen vaaliasiamies kertoi ennen määräaikaa, että kortteja puuttui vielä paljon.[30] Kuitunen puolestaan aloitti ehdokkuuden tavoittelemisen keräämällä nimiä ruutuvihkoon hirvensalmelaisessa baarissa — virallisia kortteja ei silloin ollut kirjoitettavana.[43] Hän arvioi joulukuussa 2023, että kortteja oli kerättynä alle tuhat.[30][37]

Mielipidetiedustelut

Ensimmäinen kierros

Taulukossa on luetteloitu vahvistetut ehdokkaat. Sarakkeessa "Joku muu" on sekä kannatusmittausuutisessa nimettyjen muiden henkilöiden kannatus että vaihtoehdon "Joku muu" kannatus yhteensä.

Mielipidemittauksia julkistetaan kahdella tavalla.[44] YLEn käyttämä tapa on yhtenäinen puoluekannatusmittauksien tapaan, jossa kannatusten yhteismäärä on 100 % kuten tietysti vaalissakin. Uutissuomalainen käyttää tapaa, jossa kannatuksista tulee summaksi reilusti alle 100 % ja tuloksissa on mukana vaihtoehto "Ei osaa sanoa". Helsingin Sanomilla on lisäksi vaihtoehdot: "Ei kukaan edellä mainituista" ja "En äänestäisi presidentinvaalissa". Näistä syistä kannatukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia eri mittausten välillä.

Lähde Kyselyaika Otanta
Aaltola
 val.yhd. 		Andersson
VAS 		Essayah
KD 		Haavisto
 val.yhd.
(VIHR) 		Halla-aho
PS 		Harkimo
 Liik. 		Rehn
 val.yhd.
(KESK) 		Stubb
 KOK 		Urpilainen
SDP 		Joku muu En osaa sanoa / Ei kukaan / En äänestä
Verian / HS 20.–21.12.2023 1 398 4 % 7 % 2 % 22 % 13 % 1 % 9 % 24 % 5 % – 12 %[a]
Kantar TNS Agri / MT 15.–20.12.2023 1 047 3 % 6 % 2 % 23 % 12 % 1 % 10 % 23 % 6 % – 14 %[b]
Tietoykkönen/ Uutissuomalainen 5.–13.12.2023 1 000 4 % 8 % 1 % 22 % 11 % 1 % 9 % 23 % 6 % 2 % 13 %
Taloustutkimus/Yle 27.11.–7.12.2023 2 046 4 % 5 % 2 % 23 % 10 % 2 % 12 % 31 % 7 % 2 %[c] –
Tietoykkönen/ Uutissuomalainen[45] 14.–23.11.2023 1 000 5 % 6 % 1 % 24 % 10 % 1 % 9 % 21 % 4 % 2 % 17 %
Verian / HS 20.–21.11.2023 1 196 5 % 7 % 2 % 20 % 10 % 1 % 10 % 24 % 7 % 2 %[d] 11 %[e]
19.11.2023 Jutta Urpilainen asettui ehdolle, 3.9.2023 SDP asettui kannattamaan ja 2.12.2023 asetti hänet ehdolle
Kantar TNS Agri / MT 5.–10.11.2023 1 024 6,6 % 6,6 % 0,9 % 25,8 % 9,7 % 0,7 % 11,2 % 18,2 % 4,5 % 2,8 %[f] 13,0 %[g]
Taloustutkimus/Yle 30.10.–9.11.2023 1 368 9 % 7 % 2 % 26 % 8 % 2 % 14 % 28 % 4 % 2 %[h] –
Kantar Public/HS 6.–12.10.2023 1 017 8 % 6 % 2 % 28 % 9 % 0 % 10 % 17 % 3 % 3 %[i] 13 %[j]
Taloustutkimus/Yle 4.–9.10.2023 1 368 10 % 7 % 2 % 29 % 8 % 2 % 14 % 22 % 3 % 2 %[k] –
13.9.2023 Li Andersson asettui ehdolle, 15.10.2023 Vasemmistoliitto asetti hänet ehdolle
7.9.2023 RKP päätti, ettei aseta ehdokasta
Taloustutkimus/Yle 8.–11.9.2023 1 507 10 % 6 % 2 % 31 % 9 % 1 % 11 % 19 % 5 % 3 %[l] –
Tietoykkönen/ Uutissuomalainen 22.8.–3.9.2023 1 000 12 % 3 % 1 % 26 % 9 % 0 % 9 % 18 % 3 % 3 %[m] 16 %
27.8.2023 Sari Essayah asettui ehdolle, 27.8.2023 KD asetti hänet ehdolle
Taloustutkimus/IL 22.–23.8.2023 1 183 12 % 7 % 2 % 32 % 9 % 0 % 10 % 19 % 5 % 3 %[n] –

Taulukossa on luetteloitu mahdolliset ehdokkaat, jotka ovat saaneet yli viiden prosentin kannatuksen ainakin yhdessä kyselyssä.

Lähde Kyselyaika Otanta
Andersson
VAS 		Heinäluoma
SDP 		Marin
SDP 		Urpilainen
SDP 		Haavisto
 val.yhd.
(VIHR) 		Rehn
 val.yhd.
(KESK) 		Vanhanen
KESK 		Katainen
KOK 		Orpo
 KOK 		Risikko
 KOK 		Stubb
 KOK 		Vapaavuori
 KOK 		Halla-aho
PS 		Laura Huhtasaari
PS 		Aaltola
 val.yhd. 		Joku muu En osaa sanoa
16.8.2023 Alexander Stubb asettui ehdolle, 28.10.2023 Kokoomus asetti hänet ehdolle
Kantar TNS Agri / MT 4.–9.8.2023 1 101 3,9 % 0,7 % – 1,8 % 27,4 % 11,1 % – – – – 3,3 % 0,1 % 8,8 % – 15,6 % 10,2 %[o] 17,0 %
3.8.2023 Mika Aaltola asettui ehdolle
7.7.2023 Jussi Halla-aho asettui ehdolle, 13.8.2023 PS asetti hänet ehdolle
21.6.2023, Olli Rehn asettui ehdolle, 3.8.2023 Keskusta päätti tukea häntä
8.6.2023 Pekka Haavisto asettui ehdolle, 10.6.2023 Vihreä liitto päätti tukea häntä
Taloustutkimus/Yle toukokuu 2023 1 656 2 % 1 % 5 % 2 % 28 % 15 % 2 % 1 % 1 % 1 % 5 % – 6 % 1 % 13 % 17 %[p] –
Taloustutkimus/Yle joulukuu 2022 1 742 2 % 2 % 7 % 2 % 25 % 14 % – – – – 6 % – 7 % – 11 % 30 %[q] –
18.6.2022 Hjallis Harkimo asettui ehdolle; 18.6.2022 Liike Nyt asetti hänet ehdolle
Taloustutkimus/Yle maaliskuu 2022 1 826 3 % 2 % 9 % 3 % 16 % 20 % 4 % 2 % 3 % 1 % 4 % 4 % 7 % 1 % 4 % 27 %[r] –
Kantar TNS Agri/MT[1][46] joulukuu 2021 1 001 ? – 8,7 % – 14,3 % 19,9 % – – – – – ? 6,9 % – – 50,2 %[s]
Taloustutkimus/IL marraskuu 2021 1 145 3 % 3 % 8 % 5 % 17 % 17 % – – – 2 % – 4 % 6 % 2 % – 21 %[t] 15 %
Taloustutkimus/IS heinäkuu 2021 1 063 3 % 3 % 11 % 3 % 12 % 14 % 5 % – – – 5 % 4 % 7 % – – 10 %[u] –
Taloustutkimus/Yle tammikuu 2021 1 591 2 % 4 % 16 % 3 % 9 % 11 % 6 % 2 % 1 % 1 % 4 % 6 % 6 % 2 % – 25 %[v] –
Taloustutkimus/IL joulukuu 2020 1 134 3 % 4 % 16 % 3 % 9 % 8 % 6 % 1 % 1 % 3 % 5 % 5 % 5 % 2 % – 27 %[w] 3 %
TNS Kantar Agri / MT kesäkuu 2020 1 029 3,0 % 4,7 % 9,7 % – 12,4 % 11,0 % – – 2,4 % – – 5,7 % 6,2 % – – 5,4 %[x] 41,8 %
TNS Kantar Agri / MT helmikuu 2020 1 294 ? 6 % ? ? 18 % 11 % ? ? ? ? ? 6 % 9 % ? ? ? ?
Taloustutkimus/SK helmikuu 2020 1 332 4 % 4 % 4 % 4 % 22 % 8 % 4 % 3 % 2 % 2 % 4 % 5 % 8 % 2 % – 19 %[y] 4 %
Taloustutkimus/IS joulukuu 2019 1 004 7 % 4 % – 7 % 17 % 10 % – 5 % 6 % – – 4 % 6 % 3 % – 15 %[z] 16 %
Tietoykkönen/IL lokakuu 2019 1 500 8 % 7 % – 6 % 33 % 11 % – – – 5 % – 10 % 10 % 4 % – 5 %[aa] –
Taloustutkimus/IS tammikuu 2018 1 006 4 % 4 % – 4 % 27 % 7 % 4 % – – 2 % – 9 % – 7 % – 24 %[ab] 9 %

Osa kyselyistä oli sellaisia, joissa vastaajat saivat nimetä useampia ehdokkaita.

Lähde Kyselyaika Otanta
Andersson
VAS 		Heinäluoma
SDP 		Marin
SDP 		Urpilainen
SDP 		Haavisto
 val.yhd.
(VIHR) 		Rehn
 val.yhd.
(KESK) 		Vanhanen
KESK 		Katainen
KOK 		Orpo
 KOK 		Risikko
 KOK 		Stubb
 KOK 		Vapaavuori
 KOK 		Halla-aho
PS 		Laura Huhtasaari
PS 		Aaltola
 val.yhd. 		Joku muu En osaa sanoa
Kantar TNS / HS 16.–17.8.2023 1 237 15 % – – 16 % 43 % 32 % – – – – 41 % – 16 % – 33 % 14 %[ac] 6 %[ad]
Kantar TNS / HS helmikuu 2021 1 063 1 % 4 % 13 % 3 % 7 % 19 % 4 % 1 % – – 2 % 4 % 5 % – – 11 %[ae] (51 %)[af]

Toinen kierros

Taulukossa on kyseisestä mittauksesta ensimmäisen kierroksen kaksi eniten kannatusta saaneen toisen kierroksen kannatusluvut.

Lähde Kyselyaika Otanta Ehdokas 1 Ehdokas 2 En osaa sanoa
Verian / HS joulukuu 2023 1 398 Stubb
55 % 		Haavisto
43 % 		2 %
Taloustutkimus/Yle 27.11.–7.12.2023 2 046 Stubb
58 % 		Haavisto
42 % 		–
Verian/HS marraskuu 2023 1 196 Stubb
55 % 		Haavisto
42 % 		3 %
Taloustutkimus/Yle marraskuu 2023 1 368 Stubb
55 % 		Haavisto
45 % 		–
Taloustutkimus/Yle lokakuu 2023 1 368 Haavisto
51 % 		Stubb
49 % 		–
Kantar Public/HS 1 017 Haavisto
51 % 		Stubb
46 % 		3 %
Taloustutkimus/Yle syyskuu 2023 1 507 Haavisto
45 % 		Stubb
42 % 		13 %
Taloustutkimus/IL elokuu 2023 1 183 Haavisto
48 % 		Stubb
40 % 		12 %

Huomautukset

  1. ↑ En äänestäisi presidentinvaalissa 3 %; En osaa sanoa 9 %.
  2. ↑ En äänestäisi presidentinvaalissa 3 %; En osaa sanoa 11 %.
  3. ↑ Väyrynen (val.yhd.) 2 %; Saara Huhtasaari (val.yhd.) 0 %; Jaana Kavonius 0 %; Ano Turtiainen 0 %.
  4. ↑ Väyrynen (val.yhd.) 1 %; Saara Huhtasaari (val.yhd.) 0 %; Ano Turtiainen 0 %; Jaana Kavonius 0 %; joku muu 1 %.
  5. ↑ En ketään edellä mainituista 2 %; En äänestäisi presidentinvaalissa 2 %; En osaa sanoa 7 %.
  6. ↑ Väyrynen (val.yhd.) 1,3 %; Saara Huhtasaari (val.yhd.) 0,4 %; Ano Turtiainen 0,3 %; Jaana Kavonius 0,1 %; joku muu 0,7 %.
  7. ↑ Ei ketään edellä mainituista 0,7 %; En äänestäisi presidentinvaalissa 1,8 %; En osaa sanoa 10,5 %.
  8. ↑ Saara Huhtasaari (val.yhd.) 1 %; Väyrynen (val.yhd.) 1 %; Jaana Kavonius 0 %; Ano Turtiainen 0 %.
  9. ↑ Väyrynen (val.yhd.) 2 %; Saara Huhtasaari (val.yhd.) 1 %; Ano Turtiainen 0 %; Jaana Kavonius 0 %; joku muu 0 %;.
  10. ↑ En ketään edellä mainituista 2 %; En äänestäisi presidentinvaalissa 1 %; En osaa sanoa 10 %.
  11. ↑ Saara Huhtasaari (val.yhd.) 1 %; Väyrynen (val.yhd.) 1 %; Jaana Kavonius 0 %; Ano Turtiainen 0 %.
  12. ↑ Saara Huhtasaari (val.yhd.) 1 %; Väyrynen (val.yhd.) 1 %; joku muu 1 %; Jaana Kavonius 0 %; Ano Turtiainen 0 %.
  13. ↑ Anna-Maja Henriksson 0 %, Joku muu 3 %
  14. ↑ Henriksson (r.) 1 %; Väyrynen (sit.) 1 %; joku muu 1 %
  15. ↑ Essayah (kd.) 1,6 %; M. Hautala (sit.) 0,7 %; Valtonen (kok.) 0,5 %; Häkkänen (kok.) 2,3 %; Henriksson (r.) 2,1 %; Harkimo (liik.) 0,8 %;
  16. ↑ Essayah (kd.) 3 %; Kaikkonen (kesk.) 2 %; M. Hautala (sit.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Niinistö (vihr.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Liikanen (sd.) 1 %; Valtonen (kok.) 1 %; Hautala (vihr.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Räsänen (kd.) 1 %
  17. ↑ Essayah (kd.) 2 %; M. Hautala (sit.) 2 %; Kaikkonen (kesk.) 2 %; Muu vaihtoehto 26 %.
  18. ↑ Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Aho (kesk.) 1 %; Väyrynen (kesk.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Rinne (sd.) 1 %; H. Hautala (vihr.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Adlercreutz (r.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Soini (kd.) 1 %; M. Hautala (sit.) 1 %; Turtiainen (vkk.) 1 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Valtonen (kok.) 1 %; Tuomioja (sd.) 1 %; Saarikko (kesk.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Kyllönen (vas.) 0 %; Räsänen (kd.) 0 %; Saramo (vas.) 0 %; Kaikkonen (kesk.) 0 %; Ollikainen (sit.) 0 %.
  19. ↑ Li Andersson (vas), Eva Biaudet (rk), Jan Vapaavuori (kok), Harry Harkimo (nyt) tai EOS
  20. ↑ Aho (kesk.) 4 %; Häkkänen (kok.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Haukio (kok.) 2 %; Soini (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; joku muu 3 %.
  21. ↑ Essayah (kd.) 3 %; joku muu 7 %.
  22. ↑ Aho (kesk.) 3 %; Haukio (kok.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Hetemäki (sit.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Räsänen (kd.) 1 %; Essayah (kd.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 1 %; Hautala (vihr.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Paananen (sit.) 0 %; Siilasmaa (sit.) 0 %; Siimes (sit.) 0 %; Biaudet (r.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %.
  23. ↑ Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (kesk.) 3 %; Essayah (kd.) 2 %; Harkimo (liik.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Lindberg (sit.) 1 %; Ollila (sit.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; Sipilä (kesk.) 0 %; joku muu 5 %.
  24. ↑ Harkimo (liik.) 2,4 %; Räsänen (kd.) 1,8 %; Biaudet (r.) 1,2 %.
  25. ↑ Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (sit.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kulmuni (kesk.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; joku muu 4 %.
  26. ↑ Sipilä (kesk.) 4 %; joku muu 11 %.
  27. ↑ Ohisalo (vihr.) 1 %; joku muu 4 %.
  28. ↑ Sipilä (kesk.) 4 %; Väyrynen (kp.) 4 %; Soini (sin.) 1 %; joku muu 7 %; ei kukaan näistä 8 %.
  29. ↑ Essayah (kd) 8 %; Henriksson (rkp) 6 %.
  30. ↑ Ei ketään 6 %; Ei osaa sanoa 4 %.
  31. ↑ Aho (kesk.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; joku muu 7 %.
  32. ↑ Kannatusprosentti on kantansa ilmaisseista.

Lähteet

  1. ↑ a b Presidentinvaalin aikataulu Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosasto. Arkistoitu . Viitattu 12.12.2023. (suomeksi)
  2. ↑ 54 § Tasavallan presidentin valinta (Suomen perustuslaki 731/1999) Finlex. Edita. Viitattu 12.12.2023. (suomeksi)
  3. ↑ Äänioikeus Vaalit. 2023. Arkistoitu 21.11.2023. Viitattu 21.11.2023.
  4. ↑ Tässä ovat presidenttiehdokkaiden numerot Yle. 21.12.2023. Arkistoitu 24.12.2023. Viitattu 21.12.2023.
  5. ↑ a b c d e f g h i Presidenttiehdokkaiden iskulauseille tylyjä arvioita: ”Maskuliininen performanssi” Yle Uutiset. 28.12.2023. Arkistoitu 28.12.2023. Viitattu 28.12.2023.
  6. ↑ Vainio, Aimo: Raimo Ilaskivi: "Sauli Niinistön toimikauden jatkaminen on ainoa järkevä ratkaisu" Maaseudun Tulevaisuus. 5.2.2020. Arkistoitu 26.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
  7. ↑ Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö päätti spekulaatiot jatkokaudestaan Uusi Suomi. 27.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
  8. ↑ Olli Rehn pyrkii presidentiksi – Sama reitti kuin Haavistolla www.iltalehti.fi. Arkistoitu 7.10.2023. Viitattu 21.6.2023.
  9. ↑ Ahonen, Hannamari: Olli Rehn saanut kannattajakortit kerättyä Iltalehti. 15.9.2023. Arkistoitu 15.9.2023. Viitattu 15.9.2023.
  10. ↑ STT: Keskusta asettuu Olli Rehnin taakse presidentin­vaaleissa hs.fi. 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  11. ↑ Katariina Lankinen: Keskusta nimitti Olli Rehnin presidenttiehdokkaakseen Suomenmaa.fi. 23.9.2023. Arkistoitu 25.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
  12. ↑ Hara, Jyrki: Antti Häkkänen kokoomuksen presidenttiehdokasvalinnasta: ”Pulinat pois ja yhdessä eteenpäin” Yle Uutiset. 14.8.2023. Arkistoitu 14.8.2023.
  13. ↑ Sundman, Robert: Kokoomuksen Häkkänen presidentti­ehdokkuudesta: ”Vakavassa harkinnassa” Helsingin Sanomat. 3.8.2023.
  14. ↑ Kokoomuksen puoluehallitus kokoontui Helsingissä: nimeää presidenttiehdokkaan lokakuun lopulla ts.fi. 19.8.2023. Arkistoitu 19.11.2023. Viitattu 20.8.2023.
  15. ↑ Hara,Jyrki: Sari Essayah valittiin Joensuussa kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi Yle. 27.8.2023. Arkistoitu 27.8.2023.
  16. ↑ Paananen, Veera: Jussi Halla-aho lähtee presidenttikisaan Helsingin Sanomat. 7.7.2023. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
  17. ↑ Perussuomalaiset | Jussi Halla-aho valittiin odotetusti puolueen presidenttiehdokkaaksi Helsingin Sanomat. 13.8.2023. Arkistoitu 13.8.2023. Viitattu 20.8.2023.
  18. ↑ Wikström, Anders: RKP ei aseta omaa ehdokasta presidentinvaaleissa SFP-RKP. 7.9.2023. Arkistoitu 7.9.2023. Viitattu 7.9.2023.
  19. ↑ Presidentinvaalit | Jutta Urpilainen lähtee Sdp:n presidenttiehdokkaaksi – ”Olo on hyvin kiitollinen ja erittäin innostunut” Helsingin Sanomat. 19.11.2023. Arkistoitu 19.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  20. ↑ Jutta Urpilainen harkitsee vakavasti Sanna Marinin pyyntöä lähteä SDP:n presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 16.8.2023. Arkistoitu 16.8.2023. Viitattu 16.8.2023.
  21. ↑ Yle.fi 3.9.2023: SDP:n puoluekokous haluaa Urpilaisen presidenttiehdokkaaksi. Viitattu 6.12.2023.
  22. ↑ Yle.fi 2.12.2023: Jutta Urpilainen valittiin virallisesti SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Viitattu 5.12.2023.
  23. ↑ Presidentinvaalit | Li Andersson mukaan presidenttikilpaan: ”Kilpailussa on tilaa punavihreälle ehdokkaalle” Helsingin Sanomat. 13.9.2023. Viitattu 13.9.2023.
  24. ↑ Li Andersson on nimetty presidenttiehdokkaaksi mtvuutiset.fi. 15.10.2023. Arkistoitu 15.10.2023. Viitattu 15.10.2023.
  25. ↑ Pekka Haavisto sai kasaan 48 000 kannattajakorttia – nappasi presidenttikampanjansa johtoon yllätysnimen kokoomuksesta Ilta-Sanomat. 3.10.2023. Arkistoitu 4.10.2023. Viitattu 12.10.2023.
  26. ↑ Vihreät uusi puoluejohtonsa ja päätti tukea Haavistoa presidenttikisassa – Sofia Virran mielestä ilmastotavoitteista lipsuminen olisi "typeryyttä" Yle Uutiset. 10.6.2023. Arkistoitu 10.6.2023. Viitattu 12.6.2023.
  27. ↑ Bjurström, Eelis; Hanhinen, Hanna: Mika Aaltola pyrkii presidentiksi: ”Ajan Suomen etua, se on tärkeä erottava tekijä muihin ehdokkaisiin” – ei vastannut kritiikkiin panttaamisesta Yle Uutiset. 3.8.2023. Arkistoitu 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  28. ↑ Mika Aaltola sai tarvittavat kannattajakortit presidentinvaaleihin täyteen Yle Uutiset. 10.10.2023. Arkistoitu 12.10.2023. Viitattu 12.10.2023.
  29. ↑ Paavo Väyrynen pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana – "ei voi tukea" Olli Rehnin valintaa 12.6.2023. MTV Uutiset. Arkistoitu 12.6.2023. Viitattu 12.6.2023.
  30. ↑ a b c d e Antti Korhonen: USU selvitti: Seitsemän ehdokasta kerää yhä kannattajakortteja. Verkkouutiset.fi 1.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
  31. ↑ Mika Lehto: Aika käy vähiin – tältä näyttää Paavo Väyrysen kannattaja­korttien tilanne. Is.fi 11.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
  32. ↑ Väyrysen presidenttihaave tyssäsi – Ei saanut kannattajakortteja kasaan www.iltalehti.fi. Arkistoitu 12.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
  33. ↑ Paavo Väyrynen paavovayrynen.fi. Arkistoitu 12.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  34. ↑ Rytkönen, Eelis: Paavo Väyrynen ei pääse presidenttiehdokkaaksi lisäajasta huolimatta Yle.fi. Arkistoitu 20.12.2023. Viitattu 20.12.2023.
  35. ↑ Laura Huhtasaaren Saara-sisko pyrkii presidenttiehdokkaaksi pienen oikeistopuolueen tuella yle.fi. 5.7.2023. Yleisradio. Arkistoitu 23.9.2023.
  36. ↑ Aaltonen, Joona: Saara Huhtasaari pyrkii presidentiksi valitsija­yhdistyksen kautta HS. 5.7.2023. Viitattu 3.10.2023.
  37. ↑ a b c Anne Orjala, Elli Piirainen: Kannattajakorttien keruu kalkkiviivoilla – kysyimme presidenttiehdokkaiksi vielä mieliviltä, ovatko kortit kasassa. Yle.fi 11.12. Viitattu 12.12.2023
  38. ↑ Presidentinvaalit | Paavo Väyrynen ja Saara Huhtasaari eivät pääse presidenttiehdokkaiksi Helsingin Sanomat. 12.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
  39. ↑ Ex-kansanedustaja Ano Turtiainen aikoo presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 21.8.2023. Viitattu 12.10.2023.
  40. ↑ Totuuspuolue totuuspuolue.net. Viitattu 20.11.2023.
  41. ↑ Markus Mattlar: Ainakin seitsemän henkilöä pyrkii vielä presidenttiehdokkaaksi – Väyrysellä kortteja "alle puolet tarvittavasta määrästä". Ess.fi 1.12.2023. Viitattu 12.12.2023
  42. ↑ Harjunmaa, Arja: Kokemäkeläislähtöinen Kimmo Rantanen pohtii vakavissaan presidenttiehdokkuutta, koska demokratian rapautuminen huolestuttaa häntä: ”Välillä tuntuu siltä, että demokratian alamäki on alkanut” Satakunnan Kansa. 6.8.2023. Viitattu 19.11.2023.
  43. ↑ Nita Makkonen, Mikael Kaivanto: Hirvensalmelainen Jouni, 62, pyrkii presidentiksi. Iltalehti.fi 31.7.2023. Viitattu 12.12.2023.
  44. ↑ Jukka-Pekka Tikka: Taasko gallupeilla pelataan? Näin tehdään numerojekku. Verkkouutiset.fi 27.11.2023. Viitattu 6.12.2023.
  45. ↑ Karjalainen 1.12.2023: USU-gallup, s. 11.
  46. ↑ Maaseudun tulevaisuus 13.12.2021: Rehn on kokoomuslaistenkin ykkösehdokas presidentiksi, sivu 6.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_presidentinvaali_2024&oldid=22094147”