Kansankulttuuri (kustantamo)

Kansankulttuuri Oy
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1940/1944
Toimiala	kustantaminen
Omistaja	SNS / SKDL
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto Työväen Akatemia
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat

Kansankulttuurin ensimmäinen logo.

Kansankulttuuri oli suomalainen kirjankustantamo, jonka omistivat kansandemokraattiset järjestöt ja Suomi–Neuvostoliitto-Seura. Loppuvuodesta 1944 toimintansa aloittanut kustantamo julkaisi ennen kaikkea sosialistista ja marxilaista tieto- ja kaunokirjallisuutta. Keskeisellä sijalla yhtiön kustannuspolitiikassa oli neuvostoliittolaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekeminen.

Historia

Kansankulttuuri perustettiin ensimmäisen kerran 6. lokakuuta 1940. Perustajat olivat yksityisiä henkilöitä, mutta aloitteentekijänä oli Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, jolla oli vaikeuksia saada ääntään kuuluville välirauhan ilmapiirissä talvisodan jälkeen. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti Kansankulttuurin yhtiöjärjestyksen marraskuussa, mutta SNS:n lakkauttaminen vaikeutti toiminnan aloittamista ja alkuvuonna 1941 monet yhtiön johtokunnan jäsenistä pidätettiin. Yhtiö ei ehtinyt aloittaa kustannustoimintaa ennen jatkosodan alkua.

Kansankulttuurin toiminta alkoi uudelleen, kun äärivasemmisto vapautui vankiloista Moskovan välirauhansopimuksen jälkeen. Osake-enemmistö siirtyi tuolloin kansandemokraattisille järjestöille ja uudelle ystävyysseuralle. Yhtiö pyrki tuomaan markkinoille ensisijaisesti sieltä aiemmin puuttunutta radikaalia vasemmistolaista tutkimusta ja kirjallisuutta. Ideologinen aspekti oli mukana kaikissa Kansankulttuurin julkaisuissa. Vaikka yhtiö oli yleiskustantaja, sen tuotanto painottui ajan myötä tietokirjallisuuteen. Esimerkiksi kotimainen kaunokirjallisuus sai väistyä kannattamattomana tietokirjallisuuden tieltä.

Kirjankustantamisen lisäksi Kansankulttuuri julkaisi äänilevyjä, harjoitti kirja- ja paperikauppatoimintaa sekä toi maahan kirjallisuutta ja lehtiä lähinnä Neuvostoliitosta.

1980-luvulla yhtiön kannattavuus heikkeni, kun neuvostokirjallisuuden vetovoima väheni. Helsingin keskustassa sijainnut kirjakauppa lakkautettiin 1984, ja vuonna 1986 Kansankulttuurin kustannustoiminta siirrettiin Suomi–Neuvostoliitto-Seuralle, jonka SN-kirjat jatkoi Kansankulttuurin työtä.

Kustantamo toimi Koiton talossa Helsingin Simonkadulla.

Aiheesta muualla

• Kansankulttuuri Oy:n yhtiöesitys Pörssitiedon netissä