Kuvataiteen teemasivu

Tervetuloa kuvataiteiden teemasivulle!

Kuvataiteissa (myös visuaaliset taiteet) kuvataan, yhdistellään ja sommitellaan silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä. Kuvataiteen perinteisiä lajeja ovat maalaus, piirustus, taidegrafiikka ja valokuvataide. Kuvataiteisiin luetaan toisinaan myös arkkitehtuuri, mutta ei yleensä käyttöesineisiin kohdistuvaa muotoilua, joka yhdistetään taideteollisuuteen.

Kaksiulotteinen kuva ei ole kuvataiteen ainoa media, vaan myös kuvan kolmas ulottuvuus tila on mukana esimerkiksi kuvanveistossa ja ympäristötaiteessa. Myös neljäs ulottuvuus, aika on mukana muun muassa videotaiteen teoksissa.

*

Kun teet artikkelia suomalaisesta kuvataiteilijasta, tarkista onko hänestä tiedot Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkelissa. Jos on, linkitä tiedot artikkeliin mallineella Malline:Taiteilijamatrikkeli.

[muokkaa] Artikkelipoiminta

Signe Brander (1869–1942) oli tunnetuimpia vanhaa Helsinkiä ikuistaneita valokuvaajia. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Kokkolassa. Tullivirkailijaisän kuoltua 1891 perhe muutti Helsinkiin. Siellä Signe suoritti piirustuksenopettajan kurssin Taideteollisuuskoulussa. Opettajaa hänestä ei kuitenkaan tullut, kun kiinnostus valokuvaukseen vei nuoren naisen mennessään. Taitojaan hän täydensi ainakin työssä Daniel Nyblinin ateljeessa.

Vuonna 1906 nimitettiin Helsinkiin Muinaismuistolautakunta. Sen yksi tehtävä oli kiireellisesti muuttuvan kaupungin kuvauttaminen. Pääkaupungissa vuosisadan vaihteen tienoo oli kiihkeän muutoksen, rakentamisen ja purkamisen aikaa. Lautakunta teki rohkean päätöksen naisen, Signe Branderin, palkkaamisesta. Vaikka nainen valokuvaajana ei 1900-luvun alussa ollutkaan harvinaisuus, ei heitä liiemmin toiminut kaupunkikuvaajina.

[muokkaa] Tiesitkö, että...

Camera obscura (lat. pimeä huone) eli neulanreikäkamera oli nykyaikaisten valokuvauskoneiden esiaste.
Sanaa ”photography” (valokuvaus) käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1839 tarkoittamaan valokuvausta. Ensimmäisen valokuvan oli kuvannut vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce.
Piktorialismi oli laajalle levinnyt valokuvauksen suuntaus noin vuodesta 1885 1900-luvun alkuun. Piktorialistisissa valokuvissa jäljiteltiin kuvataiteellista vaikutelmaa ja sen muotokielelle oli ominaista pehmeäsävyisyys, hämyisyys ja epätarkkuus. Piktorialismi jäljitteli maalaustaidetta ja etsausta.
Henri Cartier-Bresson ei koskaan kuvannut salaman kanssa, sillä hän piti sitä epäkohteliaana ja sanoi, että se on ”... kuin tulisi konserttiin pistooli kädessä.”

Aikaisemmat knoppikysymykset