Väinö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee etunimeä. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivua Väinö.
Väinö
Nimipäivä  
– suomenkielinen 17. helmikuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Väinämö, Wäinö, Väiski
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä Väinämöinen

Väinö on suomalainen miehen etunimi. Nimipäivää Väinö on viettänyt 17. helmikuuta vuodesta 1908 alkaen.

Väinö ja sen rinnalla huomattavasti harvinaisempi Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä. Ne ovat Kalevalan pääsankarin, Väinämöisen nimen lyhentymiä. Sana väinä tarkoittaa joessa olevaa tyventä kohtaa.

Väinön kutsumanimenä arkikielessä esiintyy usein Väiski.

Nimiehdokkaana Väinö oli jo vuosina 1856 ja 1865, ja Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli vuosina 1882–1883selvennä. Vuoden 2015 loppuun mennessä nimi Väinö on annettu 51 416 miehelle, ennen vuotta 1920 muutamalle naisellekin. Lisäksi nimi on annettu 313 henkilölle kirjoituasussa Wäinö[1].

Väinö oli Suomessa suosittu nimi 1900-luvun alkukymmeninä. Vuosisadan loppupuolen Suomessa nimen suosio oli melko vähäinen, mutta uudella vuosituhannella Väinö on palannut suomalaisten nimisuosikkien joukkoon. Yhteensä 1960–1990-luvulla sen sai vain 2 612 henkilöä, mutta pelkästään 2010-luvulla 22.7.2019 mennessä 4 532. Nimi on äänne- ja kirjoitusasultaan nykyään Suomessa suosituksi etunimeksi poikkeuksellinen, sillä etunimiä valittaessa nykyisin vältetään ä:tä ja ö:tä sisältäviä nimiä[2].

Tunnettuja Väinöjä ja Wäinöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Väinöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 17.2.2016.
  2. https://yle.fi/uutiset/3-10111407