Väinö Kokkinen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Väinö Kokkinen | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten kreikkalais-roomalainen paini | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Amsterdam 1928 | 75 kg | |
| Kultaa |
Los Angeles 1932 | 79 kg | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Tukholma 1930 | 79 kg | |
 Hopeaa |
Milano 1925 | 79 kg | |
| Hopeaa |
Dortmund 1929 | 79 kg | |
| Hopeaa |
Praha 1931 | 79 kg | |
| Hopeaa |
Helsinki 1933 | 87 kg | |
Väinö Anselmi Kokkinen (25. marraskuuta 1899 Hollola – 27. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija ja kaksinkertainen olympiavoittaja.
Kokkinen oli huippuluokan painija jo Pariisin 1924 olympialaisten aikaan, mutta TUL:n miehenä hänellä ei ollut asiaa olympiakisoihin. Työläisolympialaisissa Frankfurt am Mainissa 1925 hän voitti kultaa keskisarjassa[1]. Sen jälkeen hän siirtyi Helsingin Jyrystä edustamaan SVUL-seura Helsingin Atleettiklubia.
Amsterdamin 1928 olympiakisoissa Kokkinen selätti keskisarjassa kaikki vastustajansa. Toisen olympiakultansa hän voitti Los Angelesin 1932 kisoissa, joissa keskisarjaan osallistui vain neljä painijaa. Tällä kertaa Kokkinen selätti vain kaksi vastustajaansa, mutta Saksan Jean Földeak onnistui pakoilemaan selätystä. Kolmannen kerran Kokkinen osallistui olympiakisoihin Berliinissä 1936, jossa hän jäi neljänneksi. Ainoan Euroopan mestaruutensa Kokkinen voitti vuonna 1930.
Suomen sisällissodassa 1918 Kokkinen taisteli punaisten puolella ja sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion, joka kuitenkin pian peruttiin.[2]
Väinö Kokkinen toimi viimeisinä vuosinaan Helsingissä liikemiehenä ja omisti muun muassa tanssiravintoloita, kuten Mikadon ja Lepakon.[3]
Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olympiakultaa Amsterdamissa 1928 (sarja 75 kg) ja Los Angelesissa 1932 (sarja 79 kg)
- Olympiakisoissa neljäs Berliinissä 1936 (sarja 79 kg)
- EM-kultaa 1930 (sarja 79 kg)
- EM-hopeaa 1925, 1929 ja 1931 (sarja 79 kg) sekä 1933 (sarja 87 kg)
- Työläisolympiakultaa Frankfurt am Mainissa 1925 (keskisarja)
- Suomen mestari 1926 ja 1929 (sarja 75 kg), 1930, 1931 ja 1932 (sarja 79 kg) sekä 1934 (sarja 87 kg)
- SM-hopeaa 1936 (sarja 79 kg)
- Työväen urheiluliiton mestaruuskilpailuiden toinen sija (sarja 75 kg) 1922
- Työväen urheiluliiton mestaruuskilpailuiden ensimmäinen sija (sarja 75 kg) 1924, 1925[4]
Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahden Taimi
- Orimattilan Jymy
- Helsingin Jyry
- Helsingin Atleettiklubi v. 1926
- Helsingin Kisa-Veikot v. 1929 - 1934
- Helsingin Paini-Miehet v. 1936[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 119. Otava, 1970.
- ↑ Vesa-Matti Peltola: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 10. Urheilutietäjän kesä, 2006, s. 41.
- ↑ Väinö Kokkinen, jakso radio-ohjelmasarjasta Kiveen hakatut, toim. Arto Teronen ja Jukka Vuolle. Kuunneltu Yle Radio 1:stä 16.8.2016.
- ↑ a b http://www.tulpaini.fi/kokkinenvaino.htm
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elämäkerta Helsingin Jyryn sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Juha Kanerva: Kokkinen, Väinö (1899–1967) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||
