Työläisolympialaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Työläisolympialaiset olivat Luzernissa 1920 perustetun Sosialistisen Työläisurheiluinternationaalin (SUI) (saks. Sozialistische Arbeiter-Sport-Internationale (SASI)) vuosina 1925, 1931 ja 1937 eri maiden työläisurheiluliittojen jäsenille järjestämät urheilukilpailut. Kilpaileva työläisurheilutapahtuma oli Moskovassa 1921 perustetun Punaisen Urheiluinternationaalin (PUI) (saks. Die Rote Sportinternationale (RSI)) vuonna 1928 järjestämät spartakiadit. Myöhempiä, pienempiä työläisurheilutapahtumia ovat olleet mm. vuonna 1936 Barcelonassa järjestetyt Kansanolympialaiset, jotka Espanjan sisällissota keskeytti, ja Yhdysvalloissa samana vuonna järjestetyt kaksipäiväiset Työläisten Maailmankarnevaalit.

Suomea työläisolympialaisissa edusti Työväen Urheiluliitto (TUL), jonka jäsenillä ei ollut pääsyä varsinaisiin olympiakisoihin. Suomi oli työläisolympialaisten menestynein maa ja Tšekkoslovakian ohella ainoa maa, joka osallistui kaikkiin kuusiin kisoihin. Suomi saavutti kisoissa yhteensä 106 voittoa, 98 kakkos- ja 72 kolmossijaa. Mitaleja kisoissa ei jaettu, vaan parhaat urheilijat palkittiin kunniakirjoin. Helsingille oli myönnetty vuoden 1943 työläisolympialaiset, jotka jäivät kuitenkin toisen maailmansodan takia pitämättä.[1][2]

Kisakaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvikisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilumuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvikisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia menestyjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Borg (voittaja 800:n, 1500:n ja 3000 metrin juoksussa 1925)
  • Karl-Emil Virta (voittaja 400 m ja kolmas 200 m juoksussa, viestikultaa 100 ja 400 metrillä 1925)
  • Gösta Brännäs (toinen nyrkkeilyn keskisarjassa 1925)
  • Emil Elo (voittaja 4 kilometrin estehiihdossa, 10 km murtomaahiihdossa ja kolmessa viestijuoksussa 1925)
  • Jalmari Etholén (voittaja 100:n ja 200 metrin juoksussa 1925)
  • Margit Hietamäki (toinen 100:n ja 200 metrin rintauinnissa sekä 3x100 metrin sekauintiviestissä 1937)
  • Kalle Flinck (kolmas 500:n, 1500:n ja 5000 metrin pikaluistelussa 1931)
  • Väinö Kokkinen (voittaja kreikkalais-roomalaisen painin keskisarjassa 1925)
  • Kalervo Kotivalo (voittaja kiventyönnössä, kuulantyönnössä ja viisiottelussa 1925)
  • Impi Lahtinen (voittaja 4:n ja 6 kilometrin hiihdossa 1931)
  • Mila Leskinen (voittaja 100:n ja 200 metrin vapaauinnissa 1937)
  • Väinö Leskinen (voittaja 200:n ja 400 metrin rintauinnissa sekä toinen 100 metrin rintauinnissa ja kahdessa viestiuinnissa 1937)
  • Aarre Paananen (voittaja 100:n, 200:n ja 400 metrin rintauinnissa 1931)
  • Valto Salmi (voittaja 5000 metrin juoksussa 1931)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jalkapalloilija Eino Rantanen oli ainoa urheilija, joka osallistui kaikkiin kolmiin kesäkisoihin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nygrén, Helge: Punainen olympia: TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930-luvuilla. Tammi, 1969.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]