Väinö Muinonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten yleisurheilu
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Pariisi 1938 maraton
Hopeaa Hopeaa Oslo 1946 maraton

Väinö Viktor Muinonen (30. joulukuuta 1898 Lauritsala[1]10. kesäkuuta 1978 Imatra) oli suomalainen kestävyysjuoksija, jonka päämatkana oli maraton. Hän edusti Vuoksenniskan Urheilijoita.[2]

Väinö Muinosen vanhemmat olivat työmies Viktor Muinonen ja Maria Nikulainen ja puoliso vuodesta 1923 Ida Sinkkonen. Kansakoulun käynyt Muinonen oli ammatiltaan työmies.[1]

Muinonen voitti maratonilla EM-kultaa vuonna 1938 tuloksella 2.37.28,8. Kaksi vuotta aiemmin hän oli sijoittunut Berliinin olympiamaratonilla viidenneksi. Sotien jälkeen vuonna 1946 47-vuotias Muinonen oli Oslon EM-maratonilla hopealla Mikko Hietasen jälkeen tuloksella 2.26.08. Maratonin Suomen mestaruuden Muinonen voitti vuosina 1937 ja 1940 ja oli hopealla vuonna 1946.[2] Talvisodassa panssarintorjuntamiehenä taistellut 41-vuotias Muinonen voitti välirauhan aikana lokakuussa 1940 Bolognassa maratonin ajalla 2.39.[3][1]

Vielä 50-vuotiaana vuonna 1949 Muinonen juoksi Turussa maratonin aikaan 2.36.23,0 (oli kilpailun kahdeksas), joka oli sen vuoden 21. paras aika maailmassa[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 478. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. a b Väinö Muinonen Tilastopajan tietokannassa (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu)
  3. Muinonen voitti Bolognan maratonjuoksun. Helsingin Sanomat, 22.10.1940, s. 10.
  4. World Marathon Rankings for 1949 – Maratonin vuositilasto 1949. Viitattu 30.10.2016