Väinö Kunnas

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Väinö Kunnaksen omakuva vuodelta 1926.
Väinö Kunnas, Kirsin satunurkka, 1928.

Väinö ”Wäinö-Ilmari” Kunnas (12. huhtikuuta 1896 Viipuri10. helmikuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän oli tyyliltään ekspressionisti ja kuului myös modernistina Tulenkantajiin ryhmän ainoana taidemaalarina. Kunnas kuvasi teoksissaan kaupunkiympäristöä ja maalasi myös paljon muotokuvia ja henkilöhahmoja. Taidemaalarin työn ohella hän toimi piirtäjänä arkkitehtitoimistoissa.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurissa syntynyt Kunnas valmistui Sortavalan käsityöläiskoulusta, ja opiskeli sen jälkeen Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulussa vuosina 1912–1917. Opintojaan hän rahoitti työskentelemällä piirtäjänä ja konttoristina Uno Ullbergin arkkitehtitoimistossa, lisäksi Kunnas oli koristemaalarina Viipurissa ja Pietarissa. Hän oli myös musikaalisesti lahjakas ja opiskeli säveltämistä Toivo Kuulan johdolla.[2]

Vuoden 1918 sisällissodassa Kunnas taisteli punakaartin riveissä Karjalan rintamalla, ja joutui Viipurin taistelun jälkeen vankileirille. Hänet vapautettiin parin viikon kuluttua toukokuun puolivälissä, kun Ullberg ryhtyi Kunnaksen takaajaksi ja otti hänet jälleen töihin toimistoonsa. Viipurin piirustuskoulussa Kunnas kuitenkin koki joutuneensa syrjityksi punaisen taustansa vuoksi, erityisesti koulun johtajan Rurik Lindquistin taholta, ja päätti muuttaa Helsinkiin vuonna 1920.[2]

Helsingissä hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuodet 1920–1921.[1] Samalla Kunnas tutustui pääkaupungin kirjailijapiireihin ja harkitsi myös itse alanvaihtoa kirjailijaksi. Vuonna 1924 hän sai viipurilaisen vuorineuvoksen Seth Sohlbergin stipendin ja jatkoi uraansa taidemaalarina. Stipendistään huolimatta Kunnas joutui kuitenkin työskentelemään rakennuspiirtäjänä J. S. Sirénin arkkitehtitoimistossa. Tulenkantajiin tutustuttuaan hän kuvitti muun muassa vuoden 1926 Tulenkantajat-albumin ja maalasi muotokuvia useista ryhmään kuuluneista kirjailijoista. Kunnasta pidetään myös Olavi Paavolaisen ohella toisena ryhmän taidefilosofian luojista.[2]

Väinö Kunnas kuoli helmikuussa 1929 keuhkokuumeeseen Marian sairaalassa vain muutaman päivän sairastettuaan.[2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnaksen vanhemmat olivat maalari Mikko Kunnas (alk. Keränen) ja Helena Varonen.[1] Vuonna 1924 hän avioitui taidemaalari Sylvi Alice Karlssonin kanssa. Heidän samana vuonna syntynyt tyttärensä on kirjailija Kirsi Kunnas.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 415. Helsinki: WSOY, 1955.
  2. a b c d e Kirstinä, Leena: Kirsi Kunnas : sateessa ja tuulessa. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-04016-4-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väinö Kunnas.