Seth Sohlberg
Seth Agathon Sohlberg (2. tammikuuta 1856 Turku – 29. tammikuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen kauppias, tehtailija ja vuorineuvos sekä mesenaatti.[1]
Seth Sohlberg oli vuodesta 1884 viipurilaisen rauta- ja maalikaupan omistaja. 1906 liike muutettiin osakeyhtiöksi. Hän oli myös suurosakkaana useissa teollisuuslaitoksissa. Sohlberg sai vuorineuvoksen arvon 1908. Hän lahjoitti testamentilla merkittäviä summia Viipurin kaupungille, Suomen luonnonolosuhteiden tutkimukseen ja käytännölliseen geologiseen tutkimukseen, Åbo akademille, ruotsinkieliselle sivistysrahastolle ja Suomen Historialliselle Seuralle.[2]
Seth Sohlbergin sisaruksia olivat arkkitehti Gerhard Sohlberg ja kansanedustaja Hedvig Sohlberg.[3]
Liikeura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sohlbergin vanhemmat olivat Turun lyseon lehtori ja myöhemmin Pohjan kirkkoherra Herman Fredrik Sohlberg ja Maria Rosina Richter. Sohlberg ryhtyi vuonna 1871 15-vuotiaana työhön Turussa J.Österbladh & Co. -yhtiön rautakaupassa. Kymmenen vuoden palveluksen jälkeen hän muutti Helsinkiin 1881, ja pestautui Anders Parviaisen ja A.W.Winterin perustamaan, Winterin kuoleman 1878 jälkeen Parviaisen ja K. H. Renlundin yhtiöön A.Parviainen & Co. Yhtiö oli 1879 ostanut Helsingin Mikonkatu 8:ssa sijainneen August Lindbergin rautakaupan.[4][1]
1881 A.Parviainen & Co. avasi haaraosaston Viipuriin, Katariinankatu (Linnankatu) 15, ja Seth Sohlberg lähti haaraosaston johtajaksi Viipuriin 1883 27-vuotiaana.[5] Vuonna 1884 A.Parviaisen liike jaettiin kolmeen osaan karkeasti siten, että Anders Parviaiselle jäi tukku- ja öljykauppa, K.H.Renlundille Helsingin rautakauppa ja Seth Sohlbergille Viipurin haaraosasto.[6]
Seth Sohlbergin rautakauppa Viipurissa menestyi hyvin ja oli maan suurimpia. Sohlberg oli suurosakkaana K. H. Renlundin kanssa Wärtsilä Ab:ssa ja sen hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1898, Wärtsilästä erotetun Läskelä Bruks Ab:n suuromistaja ja sen hallituksen puheenjohtaja ja Ab Simpelen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1902. Sohlbergille myönnettiin vuorineuvoksen arvo 1908.[7][1]
Sohlberg oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen vuosien 1886 ja 1914 välillä yhteensä kaksikymmentä vuotta. Hän omisti kaupunkikiinteistöjä ja Ykspään kartanon Viipurin maalaiskunnassa.[1]
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuollessaan lapseton Sohlberg testamenttasi runsaasti varoja kulttuurille, mm. Viipurin taidemuseon rakentamiselle. Rakennuksen suunnitteli Uno Ullberg, nykyinen Viipurin Eremitaasi. Sohlbergin hautamonumentin suunnitteli Uno Ullberg ja veistokset siihen toteutti Gunnar Finne. Monumentti on kadonnut. Helsingissä Ateljee Finne -ravintolassa on Gunnar Finnen tuottamia, myös Seth Sohlbergiin liittyviä teoksia, samoin Lahden taidemuseossa.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Tapani Mauranen: Seth Sohlberg Biografiasampo. Viitattu 3.8.2023.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1605
- ↑ Sisarukset Sohlberg 15.5.2009. Juhan suku-uutiset. Viitattu 5.11.2014.
- ↑ Af Jernvaru Helsingfors n:0 80. 1879. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.8.2017. (ruotsiksi)
- ↑ A.Parwiainen ja kumpp. haaraosasto Ilmarinen. 23.3.1881. Viipuri: Kansalliskirjasto. Viitattu 16.8.2017. (suomeksi)
- ↑ Diverse (Wiborgsbladet) 27.3.1884. Viipuri: Kansalliskirjasto. Viitattu 16.8.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Osakeyhtiö Seth Sohlberg Aktiebolag Mercator : Zeitschrift für Handel und Gewerbe Finnlands. 1911. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.8.2017. (saksaksi)
- ↑ Carl Fredrik Sandelin: Handelsgillet i Wiborg och Seth Sohlberg (pdf) Wiborgs Nyheter, sivu 16. 2013. Viitattu 16.8.2017. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
