Åbo Akademi
| Åbo Akademi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
|
|
|
| Perustettu | 1918 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Moira von Wright |
| Kansleri | Ulrika Wolf-Knuts[1] |
| Henkilökunta | 1 200 |
| Opiskelijoita | 6 245 |
| Jatko-opiskelijoita | 897 |
| Sijainti | Turku ja Vaasa, Suomi |
| Osoite | Tuomiokirkkotori 3, 20500 Turku |
| Yhteistyö | Coimbra-ryhmä |
| Sivusto | www.abo.fi |
Åbo Akademi on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto. Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918[2] ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakoulu Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto.[3] Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaa Vaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.
Åbo Akademiin kuuluu myös useita erillislaitoksia sekä tutkimusyksikköjä. Opiskelijoita Åbo Akademissa on noin 6 300 ja henkilökuntaa noin 1 100[4]. Yliopisto oli yksityinen vuoteen 1981 asti[2], jolloin se viimeisenä Suomen yliopistoista valtiollistettiin. Åbo Akademin säätiö omistaa ja ylläpitää edelleen suuren osan yliopiston käyttämistä kiinteistöistä.
Åbo Akademilla on vaatimus, että pohjoismaisten hakijoiden, jotka eivät ole suorittaneet ruotsinkielistä ylioppilastutkintoa, on suoritettava ruotsin kielikoe. Muunmaalaiset hakijat, äidinkielestä ja kielitaidosta riippumatta, voivat valita englannin tai ruotsin kielikokeen.
Åbo Akademin rehtorina toimii 1.8.2019 lähtien professori Moira von Wright[5]. Ulrika Wolf-Knuts toimii yliopiston kanslerina.
Sisällysluettelo
Yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 Åbo Akademi lakkautti vanhat yksikkönsä ja perusti neljä uutta tiedekuntaa.[6]
- Humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunta
- Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta
- Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
- Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta
Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Åbo Akademin kirjaston pääkirjasto sijaitsee yliopiston yhteydessä. Lisäksi sillä on viisilähde? kampuskirjastoa ja toimipiste Vaasassa. Kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus vuodesta 1919.[7]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1918–1921: Edvard Westermarck
- 1921–1929: Severin Johansson
- 1929–1936: Otto Andersson
- 1936–1942: Rolf Pipping
- 1942–1950: Georg Olof Rosenqvist
- 1950–1957: Lars Erik Taxell
- 1957–1962: Sven Lindman
- 1962–1966: Oscar Nikula
- 1966–1969: Nils Erik Enkvist
- 1969–1975: Karl-Gustav Fogel
- 1975–1978: Kurt Nyholm
- 1978–1982: Bill Widén
- 1982–1988: Caj-Gunnar Lindström
- 1988–1997: Bengt Stenlund
- 1997–2005: Gustav Björkstrand
- 2006–2014: Jorma Mattinen
- 2015–2019: Mikko Hupa
- 2019–: Moira von Wright
Entiset yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2010 yliopistossa otettiin käyttöön uusi tiedekuntarakenne, joka toi yliopistoon kolme tiedekunta-aluetta, johon erilliset laitokset (joissakin tapauksissa tiedekunnat) kuuluivat.
- Humanistinen, kasvatustieteellinen ja teologinen tiedekunta-alue
- Humanistinen tiedekunta
- Kasvatustieteellinen tiedekunta (toimii pääosin Vaasassa)
- Teologinen tiedekunta
- Psykologian ja logopedian laitos
- Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-alue
- Kauppakorkeakoulu
- Sosiaalitieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
- Valtiotieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
- Oikeustieteiden laitos
- Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta-alue
- Biotieteiden laitos
- Tietotekniikan laitos
- Kemiantekniikan laitos
- Luonnontieteiden laitos
Tiedekunnat 1918–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedekuntia on yhdistetty ja muutettu niiden nimiä[8]
- humanistinen tiedekunta (1918–2010)
- matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1918–2010)
- valtiotieteellinen tiedekunta (1918–1980)
- kemiallis-teknillinen tiedekunta (1920–2006)
- teologinen tiedekunta (1924–2010)
- kauppakorkeakoulu (1927–1980)
- kasvatustieteellinen tiedekunta (1974–2010)
- taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta (1980–2010)
- yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta (1992–2010)
- teknillinen tiedekunta (2006–2010)
Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Åbo Akademi kuuluu 37 eurooppalaisen yliopiston muodostamaan Coimbra-ryhmään.
- Åbo Akademi osallistuu Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toimintaan yhdessä Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Åbo Akademis Studentkår, Åbo Akademin ylioppilaskunta
- Stiftelsen för Åbo Akademi
- Turun akatemia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Professori Ulrika Wolf-Knuts on Åbo Akademin uusi kansleri (tiedote) 19.11.2014. Åbo Akademi. Viitattu 4.2.2015.
- ↑ a b Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma: Tietojätti 2000, s. 984. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X.
- ↑ Karilas, Yrjö: Pikku Jättiläinen, s. 531-536. Porvoo: WSOY, 1942.
- ↑ Om Åbo Akademi Åbo Akademi. Viitattu 12.2.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Åbo Akademin johtoon ensimmäistä kertaa naisrehtori Yle Uutiset. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ Lolax, Dan: ÅA:s fakulteter fick namn – och tidtabell Åbo Underrättelser. Viitattu 8.2.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Om biblioteket Åbo Akademi. Viitattu 8.2.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Roimola, Ben: Åbo Akademi – fakta 2010: Historisk översikt abo.fi. 4.6.2010. Åbo Akademi. Viitattu 22.4.2011. (ruotsiksi) [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Åbo Akademi Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - YLE Elävä arkisto – Turku kutsuu isänmaan toivoja
- Åbo Akademi Suomenkielinen kotisivu
- Åbo Akademi Vaasassa Sivut vain ruotsiksi, infoa englanniksi
- Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto (väitös)
| ||||||||
|
