Väinö Bremer

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Bremer käynnistää Junkers A 50 -konetta, 1934.
Bremer käynnistää Junkers A 50 -konetta, 1934.
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten sotilaspartiohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Chamonix 1924 Sotilaspartiohiihto

Väinö (Wäinö) Bremer (22. huhtikuuta 1899 Turku23. joulukuuta 1964 Kerava) oli suomalainen olympiamitalisti ja 1930-luvun ennätyslentäjä.

Hän oli mukana Chamonix'n talviolympialaisissa vuonna 1924 sotilaspartiohiihdossa hopeaa voittaneessa Suomen joukkueessa. Sotilaspartiohiihto oli alun perin kisoissa mukana näytöslajina mutta vuonna 2006 KOK virallisti lajin. Pariisin olympialaisissa kesällä 1924 hän osallistui nykyaikaiseen viisiotteluun sijoittuen yhdeksänneksi.[1]

Bremer toimi Suomen ilmavoimissa upseerina ja muun muassa taitolentoryhmän päällikkönä 1920-luvulla. Vuonna 1928 hän vastaanotti ansioituneelle suomalaislentäjälle vuosittain luovutettavan Harmon-patsaan. Vuonna 1931 Bremer lensi Euroopan ympäri, vuonna 1932 Helsingistä Kapkaupunkiin ja takaisin. Vuonna 1933 hän pyrki lentämään maapallon ympäri, mutta Neuvostoliitto ei antanut lupaa lentoon alueensa yli, joka olisi mahdollistanut lennon Alaskan kautta Amerikkaan. Siirtyminen Japanista Kaliforniaan tehtiin siksi laivalla. Toisaalta Atlantin ylitys tapahtui myös laivalla, koska Junkers A 50 ei pystynyt lentoon Islanninkaan kautta Eurooppaan. Bremer tapasi Yhdysvalloista lähtiessään italialaisen ennätyslentäjän, kenraali Italo Balbon. Etenkin lento Aasiaan, joka alkoi 11. toukokuuta 1933 ja päättyi 13. elokuuta 1933, nosti Suomen profiilia maailmalla. Lennot tehtiin Junkers A 50 Junior -koneella, joka on Helsinki-Vantaan lentoasemarakennuksessa esillä.

Väinö Bremer sai surmansa jouluaatonaattona 1964 lento-onnettomuudessa Keravalla, kun hänen ohjaamansa Beechcraft Baron -lentokone oli lähestymässä Seutulan lentokenttää. Bremer teki pimeässä ja huonohkossa säässä kaksi laskeutumisyritystä, joista toinen päättyi koneen syöksymiseen metsään Alikeravalla, Bremerin sekä koneessa matkustajana olleen henkilön saadessa surmansa. Tutkimuksissa todettiin onnettomuuden syyksi Bremerin vähäinen mittarilentokokemus.[2] Hänet on haudattu Honkanummen hautausmaalle.

Väinö Bremerin poika oli ralli- ja rata-autoilija Carl-Otto Bremer ja veljenpoika toimittaja, yrittäjä ja kansanedustaja Klaus Bremer.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wäinö Bremer: Lentäen yli neljän maanosan, Otava, Helsinki, 1933.
  • Ritaranta, Eino: Wäinö Bremer lensi Suomen maailmankartalle. Suomen ilmailuhistoriallinen lehti, 2002, 8. vsk, nro 1, s. 18–21. Helsinki: InScale 72 production.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väinö Bremer biography and statistics Sports Reference LLC. Viitattu 4.8.2009. (englanniksi)
  2. Ritaranta 2002 s. 21
  3. Helge Nygren ja Juhani Melart: Rallin maailma, s. 69–70. Helsinki: Otava, 1967.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]