Harmon-patsas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harmon-patsaan jakotilaisuus Katajanokan lentosatamassa 24. maaliskuuta 1929. Palkittu Urho Heiskala. Kuvassa tuolien luona vasemmalta lentäjä Urho Heiskala, vuorineuvos Harima[a], Suomen Ilmavoimien komentaja eversti Väinö Aleks. Vuori ja prestidentti L. Kr. Relander.[1]

Harmon-patsas on Suomen Ilmailuliiton myöntämä kiertopalkinto, jonka saa vuosittain haltuunsa ansioitunut suomalainen lentäjä edellisen vuoden aikana tehdyistä korkealuokkaisista lentosuorituksista. Lähes metrin korkea fosforipronssiin valettu patsas kuvaa viittä lentäjäpukuista hahmoa, jotka kannattelevat käsillään maapalloa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmon-patsaan (Lafayette Escadrille Trophy) lahjoitti vuonna 1927 Suomeen amerikkalainen lentäjä ja miljonääri Clifford B. Harmon. Samalla perustettiin Kansainvälisen lentäjäliiton alajaosto, jonka tehtävänä oli jakaa palkinto vuosittain ansioituneimmalle suomalaiselle lentäjälle. Vuoden 1927 patsaan saaja, luutnantti Kustaa Pukkinen kuoli kuitenkin lento-onnettomuudessa edellisen vuoden elokuussa, ja alkuperäinen patsas sijoitettiin hänen haudalleen Helsingin uudelle hautausmaalle. Patsas poikkesi hieman tyyliltään nykyisestä; siinä oli kolmen ihmishahmon kannatteleman maapallon lisäksi kuvattuna kotka. C. B. Harmon luovutti uuden patsaan vuonna 1928, ja sen ensimmäinen haltija oli kapteeni Väinö Bremer. Palkinto myönnettiin vuosittain aina vuoteen 1939 asti, jonka jälkeen sitä ei enää toisen maailmansodan syttymisen vuoksi jaettu ennen vuotta 1957.lähde?

Kiertopalkinnon saaneet päättivät vuonna 1957 luovuttaa palkinnon Suomen Ilmailuliitolle jaettavaksi suomalaiselle lentäjälle tunnustuksena edellisen vuoden kuluessa tehdyistä korkealuokkaisesta lentosuorituksesta tai -suorituksista. Tarvittaessa palkinto voidaan jättää jakamatta.[3]

Palkinnon saajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[3]

1926–1937[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1957–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1957: dipl.ins. Juhani Heinonen
  • 1958: everstiluutnantti Lauri Pekuri
  • 1959: lentokapteeni Wolmar Laurila
  • 1960: ei jaettu
  • 1961: kapteeni Mikko Lallukka
  • 1962: majuri Erkki Penttilä
  • 1963: palokorpraali Juhani Horma
  • 1964: liikennelentäjä Olli Puhakka
  • 1965: liikennelentäjä Seppo Saario
  • 1966: liikennelentäjä Olli Mäkinen
  • 1967: lentäjä Matti Siimes
  • 1968: liikennelentäjä Aimo Juhola
  • 1969: rouva Orvokki Kuortti ja lennonjohtaja Raimo Komi
  • 1970: ei jaettu
  • 1971: majuri Mikko Järvi
  • 1972: myyntipäällikkö Matias Wiitanen
  • 1973: kapteeni Simo Wirkkula
  • 1974: liikennelentäjä Jorma Halle
  • 1975: insinöörikapteeni Jyrki Laukkanen
  • 1976: liikennelentäjä Erkki Ehanti
  • 1977: lennonopettaja Raimo Aulio
  • 1978: majuri Paavo Janhunen
  • 1979: lentäjä Heimo Nieminen
  • 1980: lentäjä Harro Erofejeff
  • 1981: luutnantti Tapio Tirronen
  • 1982: ei jaettu
  • 1983: liikennelentäjä Kyösti Karhila
  • 1984: dipl.ins. Aki Suokas
  • 1985: teknikko Simo Kuusisto
  • 1986: ei jaettu
  • 1987: liikkeenharjoittaja Markku Kuittinen
  • 1988: insinööri Esa Passila
  • 1989: kapteeni Kari Murtola
  • 1990: insinööri Jukka Pursiainen
  • 1991: liikennelentäjä Jarl Arnkil
  • 1992: tekn.lis.Raimo Makkonen ja dipl.ins. Yrjö Riionheimo
  • 1993: liikennelentäjä Pekka Saario
  • 1994: Mannerheim-ristin lentäjäritarit: Ilmari Juutilainen, Joppe Karhunen, Nils Katajainen, Unto Oksala, Hans Wind ja Lauri Äijö
  • 1995: liikkeenharjoittaja Markku Kuittinen
  • 1996: lentäjät Alf Donning ja Roger Gustafsson
  • 1997: liikennelentäjä Pertti J. Halinen
  • 1998: dipl.ins. Timo Kiiha
  • 1999: ei jaettu
  • 2000: ei jaettu
  • 2001: Vesa Tolppa
  • 2002: Anssi Soila ja Tapio Savolainen
  • 2003: konsuli Olavi A. Rautio
  • 2004: Antti Nummelin
  • 2005: ei jaettu
  • 2006: Team HeKla (Heini Elo ja Klas Ramsay)
  • 2007: lentokapteeni Pentti Niemi
  • 2008: Suomen taitolennon EM-joukkue (Sami Kontio, Petteri Tarma ja Mikko Jägerholm)
  • 2009: ei jaettu
  • 2010: Ben Mattsson ja Olli Luoma (kaasupallolentäjät)
  • 2011: Urpo Minkkinen, Ilkka Peura, Mika Scwach
  • 2012: Harri Hirvola ja Visa-Matti Leinikki[4]
  • 2013: Janne Isotalo, Juhani Isotalo ja Ari Kutvonen
  • 2014: Anssi Soila
  • 2015: Antti Lehto ja Nikke Luukkanen
  • 2016:Mauri Hälinen
  • 2017:Ei jaettu
  • 2018: Ei jaettu
  • 2019: F2D MM -joukkue Timo Forss, Jussi Forss ja Kimmo Valkonen
  • 2020: Hannu Nurmiranta
  • 2021: Ei jaettu

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Todennäköisesti kuitenkin kauppaneuvos Samuli Harima

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uola, Mikko: Suomen ilmailuliitto 75 vuotta. Forssa: Suomen Ilmailuliitto ry, 1994. ISBN 951-95109-2-3.
  • Tervonen, Ismo: Veljekset Karhumäki Suomen ilmailun pioneereina 1924-1956. Tampere: Apali Oy, 2002. ISBN 952-5026-25-6.
  • Halinen, Pertti J.: Lentäjän muistelmat: Aika kului lentäen. Lappeenranta: Pertti J. Halinen, 2006. ISBN 952-92-0646-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harmon-patsaan jakotilaisuus Katajanokan lentosatamassa 1929 (kuvan vuosi). Finna.fi. Viitattu 18.1.2023.
  2. Pääkirjoitus. Lentäjä, 1957, s. 1. Ilmavoimien upseeriyhdistys ry.
  3. a b Harmon-patsas Suomen Ilmailuliitto. Viitattu 16.1.2023
  4. Harmon-patsas ilmailuliitto.fi. Suomen Ilmailuliitto. Viitattu 19.9.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustonen, Harri: Harmon-lentäjät − Suomen ilmailun uranuurtajat. Koala-kustannus, 2015. ISBN 978-952-229-157-8.