Kustaa Pukkinen
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kustaa E. Pukkinen, lempinimeltään Köpi, (28. elokuuta 1897 Isokyrö – 30. elokuuta 1926) oli vaasalainen lentäjäluutnantti. Hän oli oman aikansa suuria lentäjäsankareita Suomessa, ja ensimmäinen lentäjä, joka sai arvostetun Harmon-patsaan ansioistaan vuonna 1927. Luutnantti Pukkinen oli arvostettu lentäjä, ja hän toimi muun muassa lento-oppilaiden tarkastuslentäjänä eri Ilmailuvoimien yksiköissä. Hän kuoli lento-onnettomuudessa Viipurissa.
Lento Petsamoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kustaa Pukkinen kunnostautui hyvänä ja taitavana lentäjänä Ilmailuvoimien värikkäinä alkuaikoina. Ilmailuvoimien ensimmäinen lento Petsamoon tapahtui huhtikuussa vuonna 1925. Lennon tarkoituksena oli selvittää Petsamon alueen lentokartoitusmahdollisuuksia. Koneena oli I.V.L. A.22 Hansa, tunnukseltaan 4 F 52. Lentäjät tällä reissulla olivat Ilmailuvoimien komentaja majuri Aarne Somersalo sekä vänrikki Kustaa ”Köpi” Pukkinen. Vaiheikkaalla matkalla sattui ja tapahtui kaikenlaista, loppujen lopuksi myös pakkolasku paluulennolla Roshjärvellä 15 kilometriä rajalta ja 50 kilometriä Salmijärveltä Ivaloon päin. Syynä oli moottorihäiriö, venttiilivika joka korjattiin, ja matka jatkui kotiin päin. Kustaa Pukkinen toimi lentäjänä lukuisilla Ilmailuvoimien matkalennoilla, jotka suuntautuivat ympäri Suomea noina vuosina.
Kohtalokas onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
8. elokuuta 1926 oli Ilmailuvoimien komentajan puolivuotistarkastus Viipurin merilentoasemalla, ja Pukkinen oli komennettu Santahaminasta lentämään viipurilaisohjaajille tarkastuslentoja. Luutnantti Pukkinen oli lentänyt samalla Hansa-koneella jo muutamia tarkastuslentoja aiemmin päivällä.
Kellukkeilla varustetun Hansan nähtiin nousevan noin sataan metriin, kun se syöksyi Latukkaniemen rantaveteen. Pikavene lähetettiin paikalle viidessä minuutissa. Hansa oli tuhoutuneena ja palasiksi hajonneena matalassa rantavedessä. Koneessa mukana ollut kersantti Urho Ossi Siren (s. 1. huhtikuuta 1899 Lappeenranta) oli saanut heti surmansa. Luutnantti Pukkinen eli jonkin aikaa. Sairaalassa molemmat todettiin kuolleiksi.
Koneen tuhon syyksi todettiin tutkimuksissa kellukkeita yhdistävän ensimmäisen teräsputken katkeaminen. Tätä putkea jännitti lennossa molemmista siivistä tullut vetojännitys. Putken katketessa siivet löivät välittömästi yhteen ja kone syöksyi alas. Tätä murtokohtaa yhdisti teräksinen juotettu hela, joka peitti putken näkyvyyden sillä kohtaa. Lentokone oli täydellisesti korjattu ja tarkastettu lentokonetehtaalla marraskuussa 1925. Kone oli tyypiltään kotimaassa lisenssillä valmistettu Hansa-Brandenburg eli I.V.L. A.22 Hansa, ja sen tunnus oli 4 F 35.
Juuri ennen kohtalokasta lentoa luutnantti Pukkinen, majuri Vuori ja kapteeni Nystedt tarkistivat katkenneen putken kiinnityskohtia, mutta he eivät huomanneet mitään, koska putki oli ruostunut sisältäpäin. Onnettomuuden johdosta Hansa-koneisiin vaihdettiin uudet tukevammat teräsputket.
Ensimmäinen Harmon-patsaan saaja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Harmon-patsas
Kustaa Pukkinen oli Suomessa ensimmäinen lentäjä, joka sai Harmon-patsaan. Alkuperäinen Harmon-lentäjäpatsas oli Kustaa Pukkisen haudalla Helsingin Hietaniemen hautausmaalla, josta se katosi vuonna 1986 käsittämättömästi. Hautakivessä on teksti: Lentäjäluutnantti Kustaa E Pukkinen 28.8.1897–30.8.1926 PRO PATRIA Suomen parhaimmalle lentäjälle 1926 - Kansainväliseltä lentäjäliitolta (L.I.A.)
”Köpi”-liitokone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan Lentoharrastajain kerho valmisti Hol's der Teufel-liitokoneen (suomeksi ”voi piru vieköön”) joulukuussa 1934. Se oli kerhon ensimmäinen liitokone, ja sai nimen ”Köpi” vaasalaisen Pukkisen lempinimen mukaan. Kone oli saksalaisista piirustuksista rakennettu ja se oli aivan ensimmäisiä liitokoneita Suomessa. Se sai tunnuksen OH-KÖPI ja oli ainoa laatuaan Suomessa. Ensilento tapahtui 28. helmikuuta 1935 ja sillä lennettiin vuoteen 1939. Kone vaurioitui talvisodan pommituksissa ollessaan kaupungissa varastoituna, muun muassa sen toinen siipi paloi. Koneella ei enää lennetty sotien jälkeen. Lopullisesti kone tuhoutui Vaasan lentokentän laidalla olleen vanhan pienen lentokonevajan eli ”Smolik”-hallin purkutöissä 1960-luvulla. Jäljelle jääneet osat, runkopuomi ja peräsin lahjoitettiin Ilmailumuseoyhdistykselle, ja edelleen Suomen ilmailumuseoon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nisula, Jukka: Kustaa "Köpi" Pukkinen, 2008.
- Vaasan Lentokerho 1934–1984 - Purjelentoa 50 vuotta (historiikki)
- Hyvönen, Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1918–1938
- Alakulppi, Jaakko: Lapin Ilmailuhistoria I
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva Köpi-liitokoneesta (Arkistoitu – Internet Archive)
|
