Väinö Turunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väinö Johannes Turunen (29. tammikuuta 1927 Savonlinna21. joulukuuta 2018 Savonlinna) oli suomalainen poliitikko. Turunen toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1970–1979 edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä. Turunen toimi myös Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Turunen oli Savonlinnan vt. kaupunginjohtaja vuosina 1968–1970 ja 1972. Turunen oli presidentin valitsijamies vuosina 1978 ja 1982.[1]

Politiikan ulkopuolella Turunen toimi rakennustyömiehenä 1943–1949, varastomiehenä 1950–1952, varastonhoitajana vesijohtoliike Huberilla 1953–1965, Savonlinnan työväenyhdistyksen taloudenhoitajana 1966–1967, Putki- ja metalliasennus S. & A. Pietikäisen konttoripäällikkönä 1968–1970, Mikkelin lääninveroviraston verotarkastajana 1979–1980, Oy Olavilan toimitusjohtajana Savonlinnassa vuodesta 1981 ja Kiinteistö Oy Huutokallion isännöitsijänä 1960–1973.[1]

Turusen vanhemmat olivat työmies Kalle Pekka Turunen ja Alma Emilia Ikäheimo. Turusen puoliso vuodesta 1947 oli Irja Onerva Juuti. Heillä on kaksi lasta, Kimmo Kullervo (s. 1951) ja Tarja Hannele (s. 1956). Turunen oli sotilasarvoltaan korpraali. Turuselle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 1986.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Väinö Turunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.