Väinö Talasjoki
Väinö Vilhelm Sellgren myöh. Talasjoki (14. joulukuuta 1883 Nurmijärvi - 5. helmikuuta 1952) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä August Vilhelm Sellgren ja Iida Vilhelmiina Olin. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Maria Karjalaisen kanssa.[1][2]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sellgren kävi viisi luokkaa Helsingin suomalaista normaalilyseota ja erosi sen kuudennelta luokalta vuonna 1902. Opintojensa jälkeen hän työskenteli maanviljelijänä Nurmijärvellä sekä sen ohella lyhyen ajan vuosina 1909 ja 1910 Vihdin piirin virkaatekevänä nimismiehenä.[1][2]
Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallgren liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 19. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamapalveluksensa jälkeen hänet siirrettiin pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917.[1][2]
Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sellgren saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vänrikiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan ensin 1. jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, mistä hänet siirrettiin 25. maaliskuuta 1918 koillisrintamalle ja sijoitettiin komppanianpäälliköksi Kuolajärven pataljoonaan konekiväärikomppaniaan ja kyseisessä joukossa hän otti osaa taisteluihin Kuivitsassa ja Kilislammella.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sellgren siirtyi sisällissodan jälkeen Lapin ryhmän II pataljoonan 5. komppaniaan, mistä hän erosi palveluksesta 9. marraskuuta 1918 ja liittyi Suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja toimi vuosina 1919 – 1921 paikoitellen paikallispäällikkönä Vihdin suojeluskunnassa. Vuonna 1920 hän toimi myös jonkin aikaa Vihdin piirin virkaatekevänä nimismiehenä. Vihdistä hänet nimitettiin piirin nimismieheksi Tuusniemelle syksyllä vuonna 1921. Poliisin tehtävistään hän erosi 1. heinäkuuta 1932. Sellgren vaihtoi nimensä vuonna 1935 Talasjoeksi.[1][2]
Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talasjoki osallistui talvisotaan päällikkönä aluksi 78. Kuormastokomppaniassa, josta hänet siirrettiin myöhemmin Huoltokoulutuskeskuksen täydennyskomppaniaan. Välirauhan aikana hän toimi kuormastoupseerina Kenttätykistörykmentti 14:n II patteristossa ja jatkosodan puhjettua hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi 13. Kenttähevossairaalaan, mistä hänet kotiutettiin vuonna 1942. Hänet haudattiin Vihtiin.[2]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
   |
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.