Väinö Helle

Väinö Robert Konstantin Helle, sukunimi aik. Hellsten (21. toukokuuta 1879 Tampere – 12. syyskuuta 1951 Oulu) oli suomalainen teologian tohtori, tuomiorovasti ja opettajaseminaarin johtaja.

Väinö Helteen vanhemmat olivat seppä Robert Hellsten ja Amanda Blom. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1897, suoritti Helsingin yliopistossa teologisen erotutkinnon 1902 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1906, filosofian maisteriksi 1907, teologian kandidaatiksi 1928 sekä teologian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1934. Helle vihittiin papiksi 1903.

Helle oli 1903 Tammelan kirkkoherran apulaisena, Akaan vt. kirkkoherrana ja Uudenmaan läänin Pyhäjärven kirkkoherran apulaisena. Hän oli sitten Jokioisten vt. kirkkoherrana vuodesta 1904, Nastolan kirkkoherran apulaisena vuodesta 1906 ja Tampereen papiston apulaisena vuodesta 1907. Hän oli myöhemmin Haapajärven vt. kappalaisena 1942 ja Oulun tuomiorovastina 1944–1949. Helle toimi Raahen seminaarin uskonnon ja historian lehtorina 1907–1920 ja oli seminaarin johtajana 1920–1942.

Helle oli Raahen kaupunginvaltuuston jäsenenä ja puheenjohtajana sekä toimi kansakoulujen tarkastajana Raahessa. Hän toimi 1926 perustetun Suomen opettajain kristillisen liiton hallituksen puheenjohtajana ja Kristillinen kasvatus-aikakauslehden päätoimittajana.

Väinö Helle oli naimisissa vuodesta 1913 Maria (Maiju) Wilhelmina Reinilän (1891–1974) kanssa.

Julkaisuja

• Pyhä historia : kansakouluille; toimittaneet Aksel Rainio ja Wäinö Helle. Otava 1920
• Raahen seminaarin 25-vuotiskaudelta teoksessa Raahen seminaari 1896-1921: muistojulkaisu. Valistus, Helsinki 1921
• Taistelu kristillisestä koulusta Saksassa: aikana 1850 - 1933, Helsingin yliopiston väitöskirja. Tekijä, Raahe 1934
• Raahen seminaari 1921-1936 teoksessa Kertomus Raahen seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1935-1936. Raahen seminaari, Raahe 1936
• Lisävalaistusta kysymykseen Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjoispäästä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton vuosikirja 1936. Oulu 1937