Väinö J. Vatanen
Väinö Johannes Vatanen (6. joulukuuta 1900 Lappee – 17. elokuuta 1961 Helsinki[1][2]) oli suomalainen lehtimies ja kirjailija. Hän kirjoitti muun muassa Itsenäinen Suomi- ja Lotta Svärd -lehteen.[3]
Vatasen vanhemmat olivat kauppias Armas Eemil Vatanen ja Helena Mikkola. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja opiskeli Helsingin yliopistossa historiaa, kansantaloutta, valtio-oppia ja vieraita kieliä. Vatanen teki useita ulkomaanmatkoja Baltiaan ja Saksaan 1920- ja 1930-luvuilla. Vatanen oli Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallituksen jäsen.[2]
Vatanen työskenteli 1929–1939 Uuden Suomen ulkomaantoimituksessa ja vieraili muun muassa 1934 Neuvostoliitossa. Hän toimi 1940–1941 vuoteen 1942 saakka ilmestyneen saksalaismielisen ulkopoliittisen viikkolehden Suomen tie päätoimittajana ja toimitti myös Yleisradion sotilaspoliittisia katsauksia vuoteen 1944 saakka. Vatanen oli myös 1937–1945 ilmestyneen Asemies-lehden toimitussihteerinä. Lehteä kustansi sotaväen alipäällystön perustama ja omistama Kustannusosakeyhtiö Säilä.[2]
Vatanen muutti perheineen vuonna 1944 Ruotsiin Uumajaan ja kirjoitti siellä kolmisen vuotta paikalliseen Västerbottens-Kuriren-lehteen. Tämän jälkeen Vatanen oli Tukholmassa Högerpressens Nyhetsbyrå-tietotoimiston ulkopoliittisena asiantuntijana. Hän toimi myös Uuden Suomen sikäläisenä kirjeenvaihtajana[4] [5] Vatanen hankki 1950-luvun lopulla asunnon Helsingistä, jonne hän asettui asumaan vaimonsa kanssa. Hän kuoli halvauskohtaukseen vuonna 1961.[2]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuninkaantekijä : T. E. Lawrence - Arabian vapaustaistelun sankari. Gummerus, 1933.
- Adolf Hitler : Saksan kansallissosialismin luoja ja hänen liikkeensä. Gummerus, 1933.
- Abessinia : musta keisarikunta. Otava, 1935.
- Finnland. kokoomateoksessa Der Weltbolschewismus. 1936.
- Neekeri. Toim. Artturi Leinonen, Georg H. Theslöf ja Väinö J. Vatanen. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1938.
- Saksan sotureita : Hermann Göring, Wilhelm Keitel, Walther von Brauchitsch, Wilhelm List, W. von Reichenau, Nikolaus von Falkenhorst, Eduard Dietl, Erwin Rommel, Erich Raeder, Günther Lütjens. 1941.
- Ukrainan valloittaja ja Pietarin ja Moskovan piirittäjät : Fritz Todt, Fedor von Bock, Wilhelm von Leeb, Gerd von Rundstedt, Franz Halder, Heinz Guderian, Hermann Hoth, Ernst Udet, Erhard Milch, Werner Mölders. Otava, 1942.
- Kriisien ja sodan maailma 1 : Maailman tapahtumat vv. 1936-1940. Itävallan liittyminen Saksaan - Espanjan sota - Münchenin neuvottelut - Tshekkoslovakian hajoaminen - Puolan sota - Suomen talvisota - Baltian bolshevisointi. Otava, 1942.
- Kriisien ja sodan maailma 2 : Maailman tapahtumat vv. 1940-1942. Sota etsii toista rintamaa - Tanskan miehitys ja Norjan sota - Saksan voitto lännessä : ilmasota ja merisota : Itä-Afrikan ja Libyan taistelut : Saksan uudestijärjestely Balkanilla : Itärintaman taistelut v.1941. Otava, 1943.
Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailman tapahtumat eilen ja tänään : oman aikamme historia 2 : Jälleenrakennus. Mukailtu suomennos Chr. A. R. Christensenin norjankielisestä alkuteoksesta Verden igår og idag. Otava, 1936.
- Maailman tapahtumat eilen ja tänään : oman aikamme historia 3 : Kriisi. Suomennos Chr. A. R. Christensenin teoksesta. Otava, 19367
- Vetoomus jokaiseen. Suomennos Axel Wenner-Grenin kirjasta. 1937.
- Kolmas valtakunta : kansallissosialismin synty, taisteluvuodet, maailmankatsomus ja yhteiskunta. Suomennos Johannes Öhquistin saksankielisestä tekstistä. Otava, 1938.
- Stalinin sisäinen sota: punainen kumous syö omat lapsensa. Vatasen suomennos ja täydennys Essad Beyn tekstistä. Otava, 1938.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen sanomalehdistön matrikkeli: (Helsingin uusi kirjapaino Ky, Helsinki 1937)
- Helsingin kaupunginkirjaston Kysy mitä vain palvelu 5.8.2009[vanhentunut linkki]
- Juri Nummelinin Julkaisemattomia-blogi 24.8.2009 : Sotanovelliprojekti: Asemies
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Honkanummen hautausmaa, kortteli 26, rivi 29, hauta 501
- ↑ a b c d Väinö J. Vatanen, sanomalehtimies ja kirjailija, Vatasten sukuseura ry:n jäsenlehti Vatas-Posti n:o 10, lokakuu 2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sanahaku sisällysluetteloista: Itsenäinen Suomi Varastokirjasto. Viitattu 18.2.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Haikonen, Jyrki ym.: Apurahalla Konstantinopoliin, Petsamoon, Brysseliin... (Arkistoitu – Internet Archive), Uuden Suomettaren säätiö 2011, s. 64. ISBN 978-952-92-9950-8.
- ↑ Kirjstot.fi Kysy-palvelu : Väinö J. Vatanen (1900-1964) oli suomalainen sanomalehtimies ja kirjailija. Mitä muuta hänestä tiedetään? Mitä hänelle tapahtui sodan jälkeen?
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Väinö J. Vatanen on Wikiaineistossa Luettelo Väinö J. Vatasen lehtiartikkeleista
