Västerbottens-Kuriren
| Västerbottens-Kuriren | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | päivälehti |
| Kustantaja | Stiftelsen VK-press |
| ISSN | ISSN 1104-0246 |
| Levikki | 30 800 |
| Perustettu | 1900 |
| Päätoimittaja | Jessica Wennberg |
| Kotikunta | Uumaja |
| Kotimaa |
 Ruotsi |
| Sivukoko | tabloidi |
| Kieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
| www.vk.se | |
Västerbottens-Kuriren (tunnetaan myös nimellä VK) on ruotsalainen sanomalehti. Se on perustettu vuonna 1900 ja sitä julkaistaan Uumajassa. Sanomalehden pääasiallinen levikkialue koostuu Västerbottenin läänistä. Lehti ilmestyy viikon jokaisena päivänä lukuun ottamatta sunnuntaita. Vuonna 2013 lehden levikki oli noin 30 800[1].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rosénin aikakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Västerbottens-Kuriren julkaisi ensimmäisen numeronsa 17. toukokuuta 1900. Sanomalehti kasvoi nopeasti ja Gustav Rosénin ollessa päätoimittajana siitä tuli Västerbottenin läänin suurin sanomalehti vuonna 1903. Alkuvaiheessa lehden tekijöihin kuului myös kirjailija Astrid Väring.
Gustav Rosén, joka oli tärkeässä roolissa Kansanpuolue liberaaleissa, oli vastaava johtaja vuoteen 1926, jolloin hänet nimitettiin puolustusministeriksi Carl Gustaf Ekmanin ensimmäisessä hallituksessa. Hänen seuraajansa tehtävässä oli Ernst Gafvelin, joka kuoli jo kuuden kuukauden jälkeen. Hänen tilalleen päätoimittajaksi tuli Gustav Rosénin ainut poika, 23-vuotias Stellan Rosén. Syyskuussa 1928 Ekmanin ensimmäisen hallituksen erottua Gustav Rosén palasi Uumajaan – ensin VK:n poliittisena kirjoittajana ja vuodesta 1931 kuolemaansa, vuoteen 1942 asti Västerbottenin läänin maaherrana.[2]
Bäckströmin aikakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1929 Rosén myi lehden enemmistöosuuden rakentaja J. M. Bäckströmille, joka alkoi rakentaa uutta kustantamoa seuraavana vuonna Rindin kortteliin Rådhusesplanaden 10:een Uumajan keskustaan. VK-rakennus valmistui vuosina 1930–1931 ja oli lehden käytössä vuoteen 1988 saakka. Vuonna 1949 VK oli Norlannin ensimmäinen sanomalehti, joka palkkasi oman lehtikuvaajan, Harry Lindwallin, joka säilytti paikkansa eläkkeelle siirtymiseensä asti, vuoteen 1985.
Västerbottens-Kuriren säilyi Bäckströmin perheen hallussa vuoteen 1971 saakka, 15 vuotta J. M. Bäckströmin kuolemasta. Sundsvallin haaran (jotka halusivat myydä) ja Uumajan haaran (jotka halusivat säilyttää VK:n liberaalina ja vapaasti ajattelevana sanomalehtenä) erimielisyyksien jälkeen lehti myytiin ensin pienelle painatusyritys Folk och Samhällenille, ja myöhemmin vuonna 1978 Stiftelsen VK-Pressille.[3]
Moderni aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1982 Västerbottens-Kuriren osti maata Västerslättin teollisuusalueelta rakentaakseen uuden kustantamon, joka sai vauhtia, kun Dagens Nyheter päätti käynnistää oman Norlannin version painonsa siellä. VK:n kustantamo avattiin syksyllä 1984 ja muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1988, he avasivat toisen kustantamon samalle alueelle.[4]
1990- ja 2000-luvuilla VK on kilpaillut luulajalaisen Norrländska Socialdemokratenin (NSD) kanssa Norlannin suurimman päivittäisen sanomalehden tittelistä. VK:sta tuli myös sen kilpailijan, Folkbladetin pääomistaja. Vuonna 2003 VK hankki viihteeseen, trendeihin ja vapaa-aikaan keskittyneen Nöjesmagasinet City -lehden, jota julkaistaan eri versioina Uumajassa, Sundsvallissa ja Luulajassa.
Västerbottens-Kuriren avasi Tom Juslinin suunnittelemat kotisivunsa, VK.se vuonna 1997. Se on kahdesti (2007, 2008) ollut ehdolla Suuren journalistipalkinnon saajaksi luokassa vuoden uudistaja.
Maaliskuussa 2011 Västerbottens-Kurirenin päätoimittajaksi nimettiin Ingvar Näslund.[5]
VK-guldet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 1937 lähtien Västerbottens-Kuriren on palkinnut vuoden parhaan Västerbottenin läänistä olevan urheilijan VK-guldet-palkinnolla.[6] Voittajiin ovat vuosien varrella kuuluneet muun muassa alppihiihtäjät Ingemar Stenmark ja Anja Pärson, jalkapalloilija Marta Vieira da Silva ja maastohiihtäjä Assar Rönnlund.
Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gustav Rosén, 1902–1926
- Ernst Gafvelin, 1926–1927
- Stellan Rosén, 1927–1967
- Matts Balgård, 1968–1973
- Olle Nilsson, 1973–1978
- Bengt Schöier, 1978–1986
- Olof Kleberg, 1986–2001 (politiikan päätoimittaja 1997–2001)
- Torbjörn Bergmark, 1997–2009
- Ola Nordebo, 2006– (politiikan päätoimittaja)
- Sture Bergman, 2009–2011
- Ingvar Näslund, 2011–
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Västerbottens-Kuriren ts.se. Viitattu 1.5.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Eskil Sjöström: Så lades grunden. Anteckningar vid en milstolpe i VK:s historia, s. 10. Uumaja: Västerbottens-Kuriren, 1988. ISBN 91-7970-363-1. (ruotsiksi)
- ↑ Eskil Sjöström: Så lades grunden. Anteckningar vid en milstolpe i VK:s historia, s. 16. Uumaja: Västerbottens-Kuriren, 1988. ISBN 91-7970-363-1. (ruotsiksi)
- ↑ Eskil Sjöström: Så lades grunden. Anteckningar vid en milstolpe i VK:s historia, s. 26–27. Uumaja: Västerbottens-Kuriren, 1988. ISBN 91-7970-363-1. (ruotsiksi)
- ↑ Ingvar Näslund blir ny chefredaktör på VK medievarlden.se. Viitattu 1.5.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Zackrisson fick VK-guldet svd.se. Viitattu 1.5.2014. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Västerbottens-Kurirenin kotisivut (ruotsiksi)
