Suuri journalistipalkinto
Suuri journalistipalkinto on Päätoimittajien yhdistyksen vuosittain myöntämä palkinto, jolla tuetaan ja edistetään laadukasta journalismia. Suomessa palkintoa on myönnetty vuodesta 2001. Vuoteen 2019 asti palkinnon myönsi viestintäkonserni Bonnier.[1] Palkintoa jaetaan myös Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä.[2]
Suomessa on vuosittain palkittu vuoden journalisti, vuoden juttu, vuoden journalistinen teko (vuoteen 2007 vuoden journalistinen uudistus) ja vuoden journalistinen pomo. Vuosina 2011–2014 valittiin myös yleisön suosikki ja vuosina 2014–2018 vuoden kirja. Vuoden 2019 palkittuihin vuoden kirja -palkinnon tilalle tuli vuoden journalistinen pomo -palkinto.[1][3]
Kunkin kategorian voittaja saa 10 000 euron rahapalkinnon[4].
Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Kaius Niemi, Helsingin Sanomat
- Vuoden juttu: Patricia Bruun, ”Utsikt mot en madrass”, Åbo Underrättelser (17.1.2001)
- Vuoden journalistinen uudistus: kuuden pakolaistaustaisen toimittajan televisiotyön kurssi, Yleisradion Basaari-ohjelman toimitus (työryhmä Kristiina Tuura, Umayya Abu-Hanna ja Seppo Seppälä)[5]
2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Kirjeenvaihtaja Martti Hosia, Yleisradio
- Vuoden juttu: Anssi Miettinen ja Tuomo Pietiläinen, ”Sonera etsi vuotajia puhelutietojen avulla”, Helsingin Sanomat (11.10.2002)
- Vuoden journalistinen uudistus: Iisalmen Sanomien lehtiuudistus, toimitussihteeri Leena Kosonen ja graafinen sivunvalmistaja Marja Vornanen[6]
2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Pekka Ervasti, Ilta-Sanomat
- Vuoden juttu: Pekka Mykkänen, SARS-uutisointi, Helsingin Sanomat
- Vuoden journalistinen uudistus: Aamuposti, uusi seitsenpäiväinen sanomalehti Riihimäen ja Hyvinkään alueella, päätoimittaja Joonas Romppanen[7]
2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: ulkomaankirjeenvaihtaja Kari Lumikero, MTV3
- Vuoden juttu: Marjut Lindberg, ”547 hoitajaa”, Helsingin Sanomat (12.12.2004)
- Vuoden journalistinen uudistus: Kauppalehti Presso, toimituspäällikkö Juha Ruonala ja työryhmä.[8]
2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: päätoimittaja Pekka Seppänen, Talouselämä
- Vuoden juttu: Ilkka Malmberg, ”Perhetyttö” (henkilökuva Mervi Nykäsestä), Helsingin Sanomien Kuukausiliite
- Vuoden journalistinen uudistus: Yle TV1 / Yle Teema: Uutismixi, tuottaja Hannele Muuronen.[9]
2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Kati Juurus, Yle / MOT
- Vuoden juttu: Matti Kuusela ja Raine Lehtoranta ”Bakusta Pekingiin”, Aamulehti (joulukuu 2006)[10]
- Vuoden journalistinen uudistus: Hufvudstadsbladetin viikkoliite Volt, päätoimittaja Barbro Teir[11]
2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Susanna Reinboth, Nelosen uutiset
- Vuoden juttu: Waltteri Seretin, Saku-Pekka Sundelin, Jari Alenius ja Arja Paananen, ”Uutiskuva venäläisen retkikunnan sukelluksesta olikin Titanic-elokuvasta”, Ilta-Sanomat
- Vuoden journalistinen uudistus: Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite Kantri, Mia Palokallio ja Piia Ouri[12]
2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalistit: Katri Makkonen, Ylen Kiinan kirjeenvaihtaja ja Petri Saraste, MTV3:n Kiinan kirjeenvaihtaja
- Vuoden juttu: Minna Lindgren, ”Isän kuolema”, Helsingin Sanomien Kuukausiliite
- Vuoden journalistinen teko: MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman Wincapita-uutisointi, toimittajat Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen[13]
2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Kristiina Tolvanen, Aamulehti
- Vuoden juttu: Leena Sharma, Kaisa Rautaheimo ja Riikka Haahti, ”Minun kouluni on nyt heidän”, Suomen Kuvalehti
- Vuoden journalistinen teko: Yle Radio 1:n ohjelma Aristoteleen kantapää, tekijät Pasi Heikura, Pertti Ylikojola, Anu Heikkinen, Kaisa Pulakka[14]
2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Jarmo Luuppala, Iltalehti
- Vuoden juttu: Tiina Merikanto, Alzheimerin tautia käsittelevä ”Pitkät jäähyväiset” Yleisradion Ajankohtaisessa kakkosessa
- Vuoden journalistinen teko: Ylen Ajankohtaisen kakkosen ”Homoilta”, tekijät Salla Paajanen, Jyrki Richt, Reeta Kivihalme ja Taina Kanerva[15]
2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Anu Nousiainen, Helsingin Sanomien Kuukausiliite
- Vuoden juttu: Arja Paananen, valelääkäripaljastukset Ilta-Sanomissa
- Vuoden journalistinen teko: Susanna Kemppainen ja Markku Mantila, vanhoillislestadiolaisten piirissä paljastuneet lasten hyväksikäyttötapaukset, Kaleva,
- Yleisön suosikki: Ami Assulin, ”Kouluampujaksi leimattu”, Yle TV2:n Silminnäkijä-ohjelman juttu koulukiusatusta Samuli Saarisesta[16]
2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Pekka Holopainen, Ilta-Sanomat
- Vuoden juttu: Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg, Enkeli-Elisaa käsitellyt ”Uskomaton murhenäytelmä”, Helsingin Sanomien Kuukausiliite
- Vuoden journalistinen teko: Juha Kauppinen, Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksia käsittelevät jutut, Suomen Luonto
- Yleisön suosikki: Pekka Juntti, Jussi Leinonen ja Sammeli Harve, ”Oman onnensa nojassa”, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat[17]
2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Saska Saarikoski, Helsingin Sanomat
- Vuoden juttu: Timo Haapala, Ulkoministeriön tietomurto, MTV Uutiset
- Vuoden journalistinen teko: Me tiedämme missä asut -projekti, Yle, Hannele Valkeeniemi, Aki Kekäläinen, Jarkko Ryynänen
- Yleisön suosikki: 11-Kollektiivi ja Kaskas Media: Kriisi? Crisis? -verkkosivusto[18]
2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Minna Knus-Galán, Yle/MOT
- Vuoden juttu: Jari Lindholm, ”Sairaala”, ”Minulla ei ole ebolaa – pelkkä ajatuskin on naurettava”, Suomen Kuvalehti
- Vuoden journalistinen teko: Mikko Salo ja työryhmä Tuomas Muraja, Taru Taipale, Jukka Rautanen ja Jussi Salmio, Faktabaari
- Vuoden kirja: Tommi Kinnunen, Neljäntienristeys[19]
2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Tom Kankkonen, Yle Uutiset
- Vuoden juttu: Jessikka Aro, ”Venäjän trollit Suomessa”, Yle Kioski
- Vuoden journalistinen teko: Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, toimittajakoulutus
- Vuoden kirja: Kimmo Oksanen, Kasvonsa menettänyt mies[20][21]
2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Laura Saarikoski, Helsingin Sanomat
- Vuoden juttu: Rebekka Härkönen, ”Rajua kaltoinkohtelua Kupittaalla”, Turun Sanomat
- Vuoden journalistinen teko: Jani Halme, Kotimaan katsaus
- Vuoden kirja: Katarina Baer, He olivat natseja[22]
2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Olli Seuri, Yle.
- Vuoden juttu: Jutut seksuaalisesta ahdistelusta kouluissa. Suomen Tietotoimiston ja Turun Sanomien työryhmät.
- Vuoden journalistinen teko: Musta laatikko, Helsingin Sanomat. Työryhmä.
- Vuoden kirja: Minna Passi ja Susanna Reinboth: Keisari Aarnio: Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina.[23]
2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Vappu Kaarenoja, Suomen Kuvalehti.
- Vuoden juttu: VW-konsernin autojen turvavyöongelmat. Velimatti Honkanen, Jari Kujala, Aimo Niemi ja Tekniikan Maailman autotoimitus.
- Vuoden journalistinen teko: Land of Free Press -kampanja. Alo Valtere, Veera Siivonen ja Kaius Niemi, Helsingin Sanomat.
- Vuoden kirja: Minna Rytisalo: Rouva C.[24]
2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Antti Kuronen, Yle
- Vuoden juttu: ”Veijo Baltzarin kultti.” Paavo Teittinen ja Katri Kallionpää, Helsingin Sanomat (24.11.2019)
- Vuoden journalistinen teko: vastalaake.fi-sivusto
- Vuoden journalistinen pomo: Riina Nevalainen, uutispäällikkö, Aamulehti[25]
2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Anna-Lena Laurén, Hufvudstadsbladet
- Vuoden juttu: Henrik Kärkkäinen, Ilta-Sanomat: psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto
- Vuoden journalistinen teko: Terhi Pirilä-Porvali, Ilmajoki-lehti
- Vuoden journalistinen pomo: Aino Heikkonen, päivätuottaja, Etelä-Saimaa[26]
2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Paavo Teittinen, Helsingin Sanomat
- Vuoden juttu: "Oletko sinä Perttu Nousiainen?" Marko Junkkari, Tommi Nieminen ja Sami Kero, Helsingin Sanomat
- Vuoden journalistinen teko: Yleisradion Politiikka-Suomi-televisiosarja. Jussi Jormanainen, Pekka Laine, Olli Laine ja JP Pulkkinen.
- Vuoden pomo: Maria Vesterinen, Turun Sanomat.[4]
2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Ville Ranta, Iltalehti.
- Vuoden juttu: ”työtaistelu”, Katja Kuokkanen, Helsingin Sanomat.
- Vuoden journalistinen teko: Raportointi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
- Vuoden alueellinen vaikuttaja: Risto Pyykkö, Lapin Kansa. Porotalous ja petovahinkokorvaukset.
- Vuoden pomo: Eeva Sederholm, A-lehdet.[27]
2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden journalisti: Arja Paananen, Ilta-Sanomat
- Vuoden juttu: Niina Lavia, Lapin Kansa: juttusarja matkailualan kausityöntekijöiden kohtelusta Lapissa
- Vuoden alueellinen juttu: Joonas Immonen, Maaseudun Tulevaisuus: Useat kunnat vuotavat haavoittuvuutensa valmiussuunnitelmissaan kenelle tahansa
- Vuoden uudistaja: Johannes Kantelinen ja Petteri Ryynänen: MTV:n studioiden ja visuaalisen ilmeen uudistaminen[28]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ylä-Anttila, Aleksi: Suuri Journalistipalkinto suomalaisen median jaettavaksi – jatkossa palkitaan myös vuoden paras journalistinen pomo M&M. 22.10.2019. Viitattu 21.3.2020.
- ↑ Taustaa (arkistoitu versio) Suuri journalistipalkinto. Arkistoitu 3.12.2015. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Palkitut Suuri Journalistipalkinto. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ a b Media | HS:n Paavo Teittinen palkittiin Vuoden journalistina – HS:n toimittajien Oletko sinä Perttu Nousiainen? on Vuoden juttu Helsingin Sanomat. 3.5.2022. Viitattu 4.5.2022.
- ↑ Palkitut 2001 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2002 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2003 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2004 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2005 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Aamulehti web.archive.org. 9.10.2006. Viitattu 10.4.2024.
- ↑ Palkitut 2006 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2007 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2008 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2009 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2010 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2011 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ Palkitut 2012 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 17.3.2015.
- ↑ Palkitut 2013 Suuri journalistipalkinto. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Palkitut 2014 suurijournalistipalkinto.fi. Viitattu 15.3.2016.
- ↑ Hevonoja, Jaana: Vuoden juttu -palkinto Venäjän trolleista Ylen Jessikka Arolle Yle Uutiset. 15.3.2016. Viitattu 15.3.2016.
- ↑ Palkitut 2015 Suuri Journalistipalkinto. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Palkitut 2016 Suuri Journalistipalkinto. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ Palkitut 2017 Suuri Journalistipalkinto. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Palkitut 2018 Suuri Journalistipalkinto. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ Palkitut 2019 Suuri Journalistipalkinto. 11.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ Vedenpää, Ville – Takamäki, Noora: Suuri Journalistipalkinto: Vastaamon tietomurron paljastanut Henrik Kärkkäinen palkittiin vuoden jutusta 10.3.2021. Yle Uutiset.
- ↑ Suuri journalistipalkinto 2022 suurijournalistipalkinto.fi. 7.3.2023. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Päivi Puukka ja Toni Joukanen: Ilta-Sanomien Venäjä-erikoistoimittaja Arja Paananen palkittiin Vuoden journalistina 6.3.2024. Yle Uutiset.