Siirry sisältöön

Vastaamon tietomurto

Wikipediasta

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on vuosina 2018–2019 tehty[1] ja 21. lokakuuta 2020 julkiseksi tullut[2] tietomurto, jossa kaikkiaan 33 086[3] Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaan henkilö- ja potilastiedot varastettiin ja ainakin osittain julkaistiin Tor-verkossa[1]. Käyttäjänimellä ”ransom_man” esiintynyt toimija yritti kiristää tietojen julkaisulla rahaa aluksi Vastaamolta ja myöhemmin yksittäisiltä asiakkailta mutta ei kuitenkaan onnistunut kiristyksessä laajemmin.[4]

Muun muassa tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen ja apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman kuvasivat tapausta kansainvälisellä tasolla poikkeukselliseksi tietomurroksi potilastietojen häikäilemättömän kiristyskäytön vuoksi.[5] Tietomurto on herättänyt laajaa keskustelua kyberturvallisuudesta, identiteettivarkauksista ja tietoturvasta sekä henkilötunnuksen käytöstä Suomessa.[6][7]

Tietomurtoa tutki keskusrikospoliisi ja Vastaamon tietoturvan riittävyyttä tietosuojavaltuutettu.[8] Useista tietoliikennerikoksista tuomittu Aleksanteri Kivimäki nimettiin lokakuussa 2022 epäillyksi, ja hänestä annettiin kansainvälinen pidätysmääräys.[9][10] Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa 3. helmikuuta 2023.[11] Häntä vastaan nostettiin lokakuussa syytteet yli 30 000 rikoksesta. Rikosnimikkeinä ovat muun muassa törkeä tietomurto, törkeä kiristys ja törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.[12] Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen huhtikuussa 2024 kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.[13]

Tietomurto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen Vastaamon potilastietokantaan kohdistuneen tietomurron on arvoitu tapahtuneen 25. marraskuuta 2018.[1] Maaliskuussa 2019 tietokantaan kohdistui toinen murto, jonka jälkeen tietokanta tyhjennettiin ja tilalle jätettiin kiristysviesti. Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio on väittänyt, että vähintään toisen Vastaamon tietoturvavastaavan on täytynyt tietää murrosta jo tuolloin, mutta asiasta ei raportoitu eteenpäin. Tapio väittää, että ei itse ollut tietoinen tietomurrosta ennen syksyä 2020.[14] Tapion mukaan hänelle selvisi vasta lokakuussa 2020, että Vastaamon tietoturvasta vastanneet henkilöt olivat juuri ennen Vastaamoon siirtymistään pidätettyinä Tekesiin tehdystä tietomurrosta,[15] josta lopulta ei nostettu syytteitä.[16] Tapion mukaan miehet kertoivat tästä oma-aloitteisesti.[15]

Varastettujen potilastietojen määräksi vahvistettiin elokuussa 2023 33 086.[3] Tietokanta on sisältänyt ilmeisesti kaikki Vastaamon potilastiedot marraskuuta 2018 edeltävältä ajalta ja osittain myös sen jälkeiseltä ajalta.[4] Varastettu tietokanta sisältää Vastaamon asiakkaiden psykoterapian potilaskertomuksia ja henkilötietoja mukaan lukien henkilötunnuksen sekä jonkin verran Vastaamon henkilökunnan tietoja. [4]

Useat asiantuntijat ovat kutsuneet Vastaamon tietomurron aikaista tietoturvaa erittäin huonoksi.[17] Tietokantapalvelin on tiettävästi ollut löydettävissä julkisesti jopa Google-haulla ilman palomuuria marraskuussa 2017 tehtyjen muutostöiden jälkeen.[1][14] Kiristäjä itse väitti käyttäneensä kirjautumiseen oletuskäyttäjätunnusta ja -salasanaa. Keskusrikospoliisi kuvasi Vastaamon tietoturvan tasoa murtohetkellä ”riittämättömäksi”.[1]

Kiristys ja tietojen julkaisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimetön kiristäjä lähetti pääosin englanniksi kirjoitetun kiristyssähköpostin Vastaamon toimitusjohtajalle sekä kahdelle muulle työntekijälle 28. syyskuuta 2020. Vastaamo teki murrosta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle seuraavana päivänä. Tietomurron koko oli aluksi epäselvä, ja Vastaamo uskoi tietomurron koskeneen aluksi vain noin tuhatta asiakasta.[18]

Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 nimimerkki ransom_man kirjoitti Tor-verkossa toimivalle suomalaiselle keskustelualusta Torilaudalle englanniksi, kuinka on hakkeroinut suomalaisen psykoterapiayrityksen tietokannan. Hän kertoi vaatineensa yritykseltä 40 bitcoinin (sillä hetkellä noin 450 000 euron) lunnaita, jottei julkaisisi tietoja. Kiristäjän mukaan Vastaamo lopetti vastaamisen kiristäjän sähköposteihin, joten tämä aikoi julkaista potilastietoja Tor-verkossa sata kappaletta päivässä niin kauan, kunnes lunnaat maksetaan.[19]

Perjantaina 23. lokakuuta kiristäjä kuitenkin latasi verkkoon sadan potilastiedon sijasta paljon aiempia suuremman, noin 10 gigatavun kokoisen tiedoston. Suuren tiedoston epäillään olleen kiristäjän koko tietokanta, jonka tämä olisi julkaissut vahingossa. Suurikokoinen tiedosto oli saatavilla vain muutamia tunteja, eikä sen tarkka sisältö ole tiedossa.[19]

Lauantaina 24. lokakuuta kiristäjä muutti toimintaansa ja alkoi lähettää kiristysviestejä yksittäisille Vastaamon asiakkaille. Hän vaati heiltä 200–500 euron lunnaita, jotta heidän henkilökohtaisia tietojaan ei julkaistaisi.[18] Lunnaiden maksun takarajaksi kiristäjä ilmoitti tiistai-illan 27. lokakuuta kello 20.[20] Poliisi kehotti, että lunnaita ei tule missään tapauksessa maksaa.[21] Lunnaiden takarajan umpeuduttua kiristäjä kuitenkin hiljeni eikä julkaissut enää enempää tietoja.[20]

Tietomurron tietokannasta on julkaistu joitakin versioita myös syksyn 2020 jälkeen. Elokuussa 2021 pimeään verkkoon julkaistiin hakukone, jolla potilastietoja oli mahdollista hakea, ja kopio hakukoneesta oli lyhyen aikaa saatavilla myös julkisessa verkossa.[22][23]

Reaktio ja vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallituksen tiedotustilaisuus tietomurron jatkotoimenpiteistä 12. marraskuuta 2020.

Keskustelijoiden reaktio Torilaudalla tietojen julkaisemisen jälkeen oli monin paikoin kielteinen. Keskustelijat pitivät ihmisten potilastiedoilla kiristämistä epämoraalisena ja toisaalta pitivät tietomurtajaa pelkurina, joka ei julkaissut tietoja, kuten oli väittänyt, ja julkaisi vahingossa kaikki tietonsa ennen aikojaan.[19] Monet tietoturva-alan yritykset ja ammattilaistason tietotekniikan asiantuntijat alkoivat vapaaehtoisesti jäljittää kiristäjää ja auttaa poliisia heti tietojen julkaisun jälkeen erityisesti moraalisista ja eettisistä syistä.[24]

Tietomurtoon liittyviä rikosilmoituksia tehtiin yhteensä noin 25 000. Lunnaat maksaneita uhreja on joitakin kymmeniä, eikä rikoksesta saatu rahallinen hyöty ole kovin merkittävä. Suurin riski Vastaamon asiakkaille on henkilötietojen väärinkäyttö ja identiteettivarkaus.[8]

Valtioneuvosto aloitti tietomurron myötä lokakuun 2020 lopussa selvityksen henkilötunnuksen vaihtamisen helpottamisesta kuntaministeri Sirpa Paateron johdolla. Tulevien tietomurtojen tapahtuessa yksityishenkilöiden ilmoitusmenettelyä pyritään myös helpottamaan siten, että siitä vastaisi yksi keskitetty toimija.[25] Lisäksi jo käynnissä ollutta Kansallisen Terveysarkisto Kannan laajentamishanketta päätettiin nopeuttaa, jotta myös pienet terveysalan yritykset olisivat velvoitettuja liittymään siihen.[26]

Psykoterapiakeskus Vastaamo myytiin keväällä 2019 Intera Partnersin holding-yhtiö PTK Midcolle, joka sanoo, ettei kauppa olisi toteutunut, jos se olisi tiennyt tietomurrosta, ja on vaatinut kaupan purkamista sillä perusteella, että Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio olisi tiennyt tietomurrosta myyntihetkellä.[8] Tapio on kiistänyt väitteet ja kertonut, että sai tietää tietomurrosta vasta lokakuussa 2020. Tapion omaisuutta on takavarikoitu yli 10 miljoonan euron edestä poliisitutkinnan ajaksi.[1]

Tapio erotettiin Vastaamon toimitusjohtajan paikalta tietomurron tultua julkiseksi lokakuussa 2020[27]. Hänen tilalleen tuli marraskuussa Heini Pirttijärvi, joka kuitenkin erosi yhtiön muun hallituksen mukana 26. tammikuuta 2021.[28] Sen jälkeen 28. tammikuuta 2021 yhtiö asetettiin selvitystilaan,[29] ja helmikuussa 2021 yritys haettiin konkurssiin. Terapiatoiminta on tarkoitus myydä suomalaiselle terveysalan yritykselle Vervelle, eikä potilastietoja siirretä osana kauppaa.[30]

Poliisin tutkimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tietomurtoa tutki keskusrikospoliisi ja Vastaamon tietoturvan riittävyyttä tietosuojavaltuutettu.[8] Vastaamo teki rikosilmoituksen syyskuussa 2020, ja keskusrikospoliisi aloitti tietoteknisen tutkinnan tapauksesta. [31] Syyskuuhun 2023 mennessä tutkintaan oli käytetty 2,2 miljoonaa euroa ja siihen oli kirjattu 33 henkilötyövuotta.[32]

Ratkaiseva virhe potilastietojen julkaisussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratkaisevan vihjeen poliisi sai kiristäjän 23. lokakuuta 2020 tekemästä virheestä. Kun kiristäjän oli tarkoitus julkaista Tor-verkon piilopalvelussa 100 uuden Vastaamon asiakkaan potilastiedot, virheellisesti muotoillun tar-komennon vuoksi vastaamo.tar-nimiseen pakettiin päätyi tekstitiedostojen sijaan potilastietojen käsittelyssä käytetyn OPSVM-nimisen virtuaalipalvelimen pääkäyttäjän koko kotihakemisto.[33][31]

Paketti oli saatavilla Tor-verkossa, kunnes palvelimen levytila täyttyi eikä Tor-piilopalvelu enää vastannut. Keskusrikospoliisi ehti ladata paketista noin 1 249 megatavua ja yksi tunnettu kolmas osapuoli noin 2 133 megatavua. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, ettei kukaan ollut ehtinyt ladata pakettia siltä osin kuin siihen sisältyi alkuperäinen potilastietokanta.[34]


Palvelinsarjojen jäljittäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahingossa julkaistusta kotihakemistosta keskusrikospoliisi sai selvitettyä OPSVM-palvelimelle kirjautumisessa käytetyn SSH-avaimen sekä sen niin sanotun sormenjäljen, joka alkoi merkeillä ”WI8”. Lisäksi selvisi, että palvelimeen oli oltu yhteydessä brittiläisen Hyperoptic-teleoperaattorin IP-osoitteesta. Näiden tietojen avulla poliisi jäljitti yhteydet edelleen Hetzner Onlinein Tuusulassa sijainneeseen palvelimeen, jonka poliisi nimesi P1-palvelimeksi ja takavarikoi lokakuussa 2020. Samasta palvelinsalista löytyi P1-palvelimen tilaajatietojen perusteella kaksi muutakin palvelinta, jotka poliisi nimesi P2- ja P3-palvelimiksi. P1- ja P2-palvelinten kiintolevyt oli suojattu vahvalla salauksella, joka vaati sekä WI8-avaimen että 64 merkin salasanan, mutta poliisi sai tiedostot luettua. P2- ja P3-palvelimet oli kuitenkin ehditty pääosin tyhjentää ennen takavarikkoa.[33]

P1-palvelimen tietoliikenteestä paljastui yhteys toiseen Tuusulan palvelinsalissa sijainneeseen palvelimeen, jonka poliisi nimesi K1-palvelimeksi. Sen tilaajatietojen perusteella löydettiin vielä 16 muuta samaan kokonaisuuteen kuulunutta palvelinta (K2–K17). Palvelimet K2–K15 sijaitsivat Tuusulassa ja K16–K17 Hetznerin Saksassa sijainneessa palvelinsalissa. Ratkaiseva löytö oli 150 teratavun massamuistiltaan muista poikennut K17-palvelin, jolta löytyi P2-palvelimen varmuuskopio ja sen mukana rikoksissa käytetty OPSVM-virtuaalipalvelin. K1-palvelin takavarikoitiin lokakuussa 2020, palvelimet K2–K15 joulukuussa 2020 ja K16–K17 Saksan viranomaisten toimesta heinäkuussa 2022.[33]

K-palvelinten tilaajaksi oli Hetznerin tietojen mukaan rekisteröity Delawareen rekisteröity Scanifi LLC -niminen yhtiö, jossa Kivimäki oli oman kertomansa mukaan yksi omistajista ja vuoroitellen yksi toimitusjohtajista. Yhtiön liikeideana oli skannata internetissä olevien palvelinten tietoliikenneportteja ja tarjota näin kerättyä tietoa haavoittuvuuksista kybervakuutuksia myyville yrityksille. K-palvelimista maksettiin huhtikuusta 2020 alkaen Kivimäelle kuuluneilla luottokorteilla. P-palvelinten tilaajaksi oli merkitty Leena Patel -niminen henkilö, ja niitä oli maksettu muun muassa kiinalaisen Deng Haitao -nimisen henkilön PayPal-tililtä. Kivimäen mukaan Deng oli välikäsi, jolle Kivimäki maksoi laskujen suorittamisesta virtuaalivaluutalla.[34]

Alkuperäisen tietomurron todentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelinlaitteiston selvittyä keskusrikospoliisi pystyi paikantamaan itse marraskuun 2018 tietomurron ajankohdan Vastaamon palvelinpalvelut tarjonneen Ficolo Oy:n netflow-datasta. Sen mukaan Vastaamon MySQL-tietokannan porttiin oli otettu marraskuussa 2018 kaksi yhteyttä ruotsalaisen Mullvad-nimisen VPN-palvelun IP-osoiteavaruudesta. Käräjäoikeus katsoi tuona hetkenä Vastaamon potilastietokannan tulleen kopioiduksi. Kuulusteluissa Kivimäki kertoi käyttäneensä Mullvadin VPN-palvelua.[34]

IP-osoitteen ja SSH-avaimen yhdistäminen Kivimäkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyperopticin IP-osoite oli rekisteröity Lontoossa sijainneeseen asuntoon, jossa Kivimäki asui vuonna 2020. Sama IP-osoite yhdistettiin useaan Kivimäkeen viittaavaan toimintaan: hänen nimellään oli tehty toukokuussa 2020 varaus hotelli Kämpiin, hän oli rekisteröitynyt kesäkuussa 2020 OnlyFans-palveluun ja tehnyt sinne maksuja omalla Mastercard-luottokortillaan, ja hänen käyttäjätunnuksellaan oli kirjauduttu Scanifin GitLab-palveluun. Kivimäki oli myös julkaissut samasta IP-osoitteesta viestin Ylilautalle käyttämällään nimimerkillä Spamclan.[34][31]

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että Kivimäki oli WI8-alkuisen sormenjäljen jättäneen SSH-avaimen ainoa käyttäjä ja että hän oli ollut sekä P- että K-palvelinsarjojen aktiivinen käyttäjä. WI8-avaimella oli kirjauduttu OPSVM-palvelimelle syytteessä kuvattuina rikostekoaikoina, ja Hyperopticin IP-osoitteesta oli otettu yhteyksiä P2-palvelimelle myös välittömästi kiristäjän lokakuussa 2020 tekemän tar-virheen jälkeen.

Bitcoin-valeosto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköpostikirjeenvaihdon aikana keskusrikospoliisi suoritti 0,1 bitcoinin suuruisen niin sanotun valeoston kiristäjän ilmoittamaan bitcoin-osoitteeseen. Oikeudenkäynnin aikana jatketussa tutkinnassa varojen selvitettiin useiden välisiirtojen ja monero-virtuaalivaluutaksi muuntamisen jälkeen jakautuneen lopulta osittain Kivimäen Revolut-pankissa olleelle tilille ja osittain yhdysvaltalaisen, Virossa asuneen Daniel Newhardin Wirex-tilille.[35][31]


Epäilyn nimeäminen ja kiinniotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusrikospoliisi nimesi 28. lokakuuta 2022 ensimmäisen tietomurrosta epäillyn, aiemmin useista tietoliikennerikoksista tuomitun suomalaisen Aleksanteri Kivimäen[9] ja tiedotti, että Kivimäestä oli annettu eurooppalainen pidätysmääräys. Helsingin käräjäoikeus vangitsi miehen poissaolevana todennäköisin syin epäiltynä törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.[10]

Kivimäki oli asunut vuosina 2018–2023 vaihtelevasti Espanjassa, Britanniassa, Arabiemiirikunnissa, Ukrainassa ja Ranskassa. Hän käytti kertomansa mukaan enimmäkseen käteistä ja vältti julkisiin palveluihin rekisteröitymistä.[34] Kivimäki löytyi 3. helmikuuta 2023 Pariisin länsipuolelta Courbevoiesta asunnosta, jonne oli hälytetty paikallinen poliisi kotihälytystehtävälle. Kivimäki esitti Ranskan viranomaisille romanialaiset henkilöllisyyspaperit aliaksella Asan Amet, mutta paperien nimi paljastui poliisin tietokannassa Europolin kansainväliseen etsintäkuulutukseen liitetyksi peitenimeksi.[11][34][35] Hänet luovutettiin Suomeen 25. helmikuuta 2023.[36] Sekä syyttäjä että Tapio valittivat tuomiosta hovioikeuteen.[37] Syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista ja Tapio vaati syytteen hylkäämistä.[38] Helsingin hovioikeus käsitteli tapausta toukokuussa 2025.[39] Tapion tuomio kaatui hovioikeudessa joulukuussa 2025.[40]

Kivimäen oikeudenkäynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2023 Kivimäkeä vastaan nostettiin syytteet yli 30 000 rikoksesta. Rikosnimikkeinä olivat muun muassa törkeä tietomurto, törkeä kiristys ja törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.[12]

Syyttäjä nosti 18. lokakuuta 2023 Aleksanteri Kivimäkeä vastaan syytteet yli 30 000 rikoksesta.[12] Rikosnimikkeinä ovat törkeä tietomurto, törkeä kiristys, törkeän kiristyksen yritys ja törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Epäillyillä rikoksilla on yli 21 000 asianomistajaa. Oikeudenkäynti alkoi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa lokakuussa 2023, ja se jatkui maaliskuulle 2024.[41] Kivimäki vapautettiin 5. helmikuuta 2024 odottamaan tuomiotaan,[42] mutta vangittiin uudelleen.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen huhtikuussa 2024 kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.[13][43][44] Syyttäjä oli vaatinut hänelle seitsemän vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta ja rikoksentekovälineet valtiolle menetettäviksi.[45] Kivimäki todettiin syylliseksi törkeään tietomurtoon, kiristyksiin ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Kivimäki valitti tuomiostaan Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus aloitti asian käsittelyn 19. elokuuta 2025.[46] Helsingin hovioikeus tuomitsi Kivimäen kuuden vuoden ja yhdentoista kuukauden vankeusrangaistukseen 26. helmikuuta 2026.[47]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 Ralston, William: A dying man, a therapist and the ransom raid that shook the world Wired UK. 9.12.2020. Viitattu 4.2.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Huhtanen, Jarmo: Potilaiden tietoja vietiin psykoterapiakeskuksen tietomurrossa, yritys kertoo joutuneensa kiristyksen uhriksi Helsingin Sanomat. 21.10.2020. Viitattu 4.2.2021.
  3. 1 2 Jecaterina Mantsinen, Poliisi on selvittänyt kaikkien Vastaamon tietomurron uhrien henkilötiedot Aamulehti 2.8.2023
  4. 1 2 3 Rimpiläinen, Tuomas: Tämä tiedetään valtavasta kiristysvyyhdistä Yle Uutiset. 26.10.2020. Viitattu 4.2.2021.
  5. ↑ Tero Valtanen, Marika Harjumaa: F-Securen Hyppönen Vastaamon asiakkaiden kiristämisestä: Kansainvälisestikin poikkeuksellinen tapaus Yle Uutiset. Viitattu 4.2.2021.
  6. ↑ Anne Orjala, Salla Vuolteenaho: Tietomurron uhreilta kiitosta ja kritiikkiä hallituksen suunnitelmille Yle Uutiset. Viitattu 4.2.2021.
  7. ↑ Joonas Alanne, Kreeta Karvala, Tommi Parkkonen: Vastaamo-vyyhtiä puretaan nyt kolmessa eri ministeriössä Iltalehti. 28.10.2020. Viitattu 4.2.2021.
  8. 1 2 3 4 Eskola, Meri: Vastaamon tietomurrosta tehty jo 25 000 rikosilmoitusta Apu. 1.2.2021. Viitattu 4.2.2021.
  9. 1 2 Joonas Alanne: Tällainen on Julius Kivimäki, jota epäillään Vastaamon tietomurrosta Iltalehti. Viitattu 28.10.2022.
  10. 1 2 Yksi vangittu poissaolevana liittyen Vastaamon tietomurtoon Poliisi.fi. Viitattu 28.10.2022.
  11. 1 2 Vastaamon tietomurrosta epäilty mies otettu kiinni Ranskassa 3.2.2023. Poliisi. Viitattu 3.2.2023.
  12. 1 2 3 Kerkelä, Lasse: Syyttäjä nosti syytteet yli 30 000 rikoksesta Vastaamo-tapauksessa Helsingin Sanomat. 18.10.2023. Viitattu 18.10.2023.
  13. 1 2 Rautio, Marjatta: Aleksanteri Kivimäelle yli kuusi vuotta vankeutta Vastaamon tietomurrosta – Kivimäki pettynyt yle.fi. 30.4.2024. Viitattu 30.4.2024.
  14. 1 2 Hämäläinen, Veli-Pekka: Vastaamon potilaiden tiedot olivat ehkä jopa vuosia suojaamatta netissä Yle Uutiset. 22.1.2021. Viitattu 4.2.2021.
  15. 1 2 William Ralston: They Told Their Therapists Everything. Hackers Leaked It All Wired. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Henrik Kärkkäinen: Vastaamon it-järjestelmistä vastanneet miehet olivat aiemmin pidätettyinä Tekesin tietomurtojutussa Ilta-Sanomat. 6.5.2021. Viitattu 14.2.2024.
  17. ↑ Yle seurasi Vastaamon tietomurtoa: Näin kiristäjä ilmestyi Tor-verkon foorumille, poliisi pyytää harkintaa asiaan liittyvien yksityiskohtien julkaisemisessa Yle Uutiset. 2.11.2020. Viitattu 4.2.2021.
  18. 1 2 Veli-Pekka Hämäläinen, Elisa Kallunki: Vastaamo arvioi uhrien määrän aluksi rajusti alakanttiin Yle Uutiset. 11.11.2020. Viitattu 4.2.2021.
  19. 1 2 3 Veli-Pekka Hämäläinen, Anu Rummukainen: "Onko herra Ransom mokannut?" Näin Vastaamon kiristäjä ilmestyi Tor-verkon foorumille, sai hakkerit peräänsä ja häipyi lähes tyhjin käsin Yle Uutiset. 31.10.2020. Päivitetty 21.12.2020. Viitattu 4.2.2021.
  20. 1 2 Rummukainen, Anu: Vastaamo-kiristäjä pysyi piilossa vaikka lunnaiden maksuaika umpeutui Yle Uutiset. 28.10.2020. Viitattu 4.2.2021.
  21. ↑ Rantavaara, Minja: Vastaamon asiakkaat ovat saaneet kiristysviestejä, joissa vaaditaan 200–500 euron arvosta bitcoineja, poliisin sähköinen asiointipalvelu ruuhkautui Helsingin Sanomat. 24.10.2020. Viitattu 4.2.2021.
  22. ↑ Pimeästä verkosta löytyy hakukone, joka paljastaa kaikki Vastaamon potilastiedot MTV Uutiset. 18.8.2021. Viitattu 11.3.2022.
  23. ↑ Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhrien tiedot eivät enää leviä avoimessa verkossa Helsingin Sanomat. 28.8.2021. Viitattu 11.3.2022.
  24. ↑ Poliisin lisäksi Vastaamon tietomurtajaa jahtaavat myös hakkerit Helsingin Sanomat. 24.10.2020. Viitattu 4.2.2021.
  25. ↑ Tolkki, Kristiina: Hallitus yrittää avittaa Vastaamon tietomurron uhreja: henkilötunnuksen vaihtamista helpotetaan, pesukonetta ei voisi ostaa enää pelkällä hetulla Yle Uutiset. 12.11.2020. Viitattu 4.2.2021.
  26. ↑ Pääkirjoitus: Vastaamon tietomurto pani tietoturvan kohennuksiin vauhtia Etelä-Suomen Sanomat. 15.11.2020. Viitattu 4.2.2021.
  27. ↑ Tietoturvaskandaalissa rypevän Vastaamon toimitusjohtajalle potkut Yle Uutiset. 26.10.2020. Viitattu 16.11.2023.
  28. ↑ Taleva, Katariina: Vastaamon hallitus erosi tehtävästään Iltalehti. 26.1.2021. Viitattu 4.2.2021.
  29. ↑ Psykoterapiakeskus Vastaamo ajetaan alas Maaseudun Tulevaisuus. 29.1.2021. Viitattu 4.2.2021.
  30. ↑ Nina Svahn, Tiina Karppi: Tietomurron kohteeksi joutunut psykoterapiakeskus Vastaamo on haettu konkurssiin Yle Uutiset. 11.2.2021. Viitattu 17.2.2021.
  31. 1 2 3 4 Alanne, Joonas: Aleksanteri Kivimäen asianajaja: ”Suomen historian pisimpään syyttömänä tutkintavankeudessa istunut henkilö” Iltalehti. 19.8.2025. Viitattu 4.7.2026.
  32. ↑ Nykänen, Riika: Syksyllä 2020 Suomea ravisutti rikos, joka uhrien määrässä mitattuna on tiettävästi Suomen suurin. HS kertoo, kuinka verkko kiristyi epäillyn ympärillä Vastaamo-tietomurron kolme vuotta kestäneessä tutkinnassa Helsingin Sanomat. 31.8.2023. Viitattu 4.7.2026.
  33. 1 2 3 Kärkkäinen, Henrik: Näin poliisi jäljitti epäillyn Vastaamo-kiristäjän netissä – yksi yksityiskohta kertoo kierosta huumorintajusta Ilta-Sanomat. 3.11.2023. Viitattu 4.7.2026.
  34. 1 2 3 4 5 6 Salumäki, Tiina; Hallamaa, Teemu: Vastaamo-kuulustelut paljastavat: Epäillyn jäljille päästiin Onlyfans-maksujen kautta Yle Uutiset. 3.11.2023. Viitattu 4.7.2026.
  35. 1 2 STT: KRP teki valeoston Vastaamo-tutkinnassa – syyttäjien mukaan rahat päätyivät syytetyn Aleksanteri Kivimäen tilille Yle Uutiset. 22.1.2024. Viitattu 4.7.2026.
  36. ↑ Kari Ikävalko, Rosa Lehtokari: Vastaamo-epäilty Julius Kivimäki tuotu Suomeen Yle. 25.2.2023. Viitattu 25.2.2023.</ref == Tapion oikeudenkäynti == Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tapion huhtikuussa 2023 kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tietosuojarikoksesta. Tuomion mukaan Tapio ei toteuttanut Vastaamossa [[Yleinen tietosuoja-asetus|yleisen tietosuoja-asetuksen]] vaatimusta käsiteltävien henkilötietojen pseudonymisoinnista ja salauksesta. Potilastietokantaan oli tallennettu asiakkaiden henkilötietoja ja käyntimerkintöjä selkokielisinä ilman riittävää salausta.<ref>Mäntysalo, Jesse ja Salumäki, Tiina: Ehdolliseen vankeuteen tuomittu Ville Tapio pyytää anteeksi Vastaamon tietomurron uhreilta Yle Uutiset. 18.4.2023. Viitattu 18.10.2023.
  37. ↑ Tiina Salumäk: Syyttäjä ja ex-toimitusjohtaja Ville Tapio valittivat Vastaamo-tuomiosta Yle Uutiset. 19.5.2023. Viitattu 14.2.2024.
  38. ↑ Oikeudenkäynnit | Hovioikeus vapautti Vastaamon entisen toimitusjohtajan Ville Tapion syytteestä Helsingin Sanomat. 18.12.2025. Viitattu 17.1.2026.
  39. ↑ Vastaamon Ville Tapiolle vaaditaan vankeutta – Syyttäjä: Käräjätuomiossa selkeä virhe www.iltalehti.fi. Viitattu 30.5.2025.
  40. ↑ Vastaamon ex-toimitusjohtajan Ville Tapion syyte kaatui www.yle.fi. Viitattu 17.1.2026.
  41. ↑ Vastaamo Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus. Viitattu 14.2.2024.
  42. ↑ Sanni Mattila, Iida Vashko: Julius Kivimäki päästetty vapaaksi – purskahti nauruun oikeussalissa Ilta-Sanomat. 5.2.2024. Viitattu 1.3.2024.
  43. ↑ Vastaamo | Aleksanteri Kivimäki tuomittiin Vastaamon rikosvyyhdistä Helsingin Sanomat. 30.4.2024. Viitattu 30.4.2024.
  44. ↑ Akseli Vanhala, STT: Tällaisen tuomion Julius Kivimäki sai Ilta-Sanomat. 30.4.2024. Viitattu 30.4.2024.
  45. ↑ Karvinen, Eevi: Syyttäjä vaatii Aleksanteri Kivimäelle 7 vuoden vankeutta iltalehti.fi. Viitattu 18.10.2023.
  46. ↑ Vastaamo Helsingin hovioikeus. Viitattu 20.8.2025.
  47. ↑ Mäntysalo, Jesse & Joukanen, Toni: Kova tuomio vie Vastaamo-hakkeri Aleksanteri Kivimäen takaisin vankilaan Yle Uutiset. 26.2.2026. Viitattu 1.4.2026.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vastaamon_tietomurto&oldid=24318235”