Identiteettivarkaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Identiteettivarkaus (engl. identity theft) tarkoittaa toisen henkilötietojen kuten nimen tai henkilötunnuksen oikeudetonta käyttöä. Tekijä pyrkii hyötymään tekemällä muun muassa rahanarvoisia sitoumuksia toisen henkilön identiteetin eli henkilöyden avulla.[1] Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet ja helpottuneet sähköisten tietoverkkojen käytön yleistyessä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa ei ole minkäänlaista henkilökorttijärjestelmää eikä väestörekisteriä, niitä paljastuu vuosittain miljoonia[2] ja Suomessakin yhä enemmän pikavippien yhteydessä.[3]

Identiteettivarkautta ei itsessään ole Suomessa kriminalisoitu.[1] Identiteettiä eli henkilöyttä ei voi Suomen oikeuden mukaan varastaa, koska varkaus voi kohdistua vain irtaimeen omaisuuteen (rikoslain 28. luku). Oikeudellisesti identiteettivarkaudessa voi kuitenkin olla kyse esimerkiksi väärän henkilötiedon antamisesta viranomaiselle (rikoslain 16. luku), petoksesta (rikoslain 36. luku) tai maksuvälinepetoksesta (rikoslain 37 luku).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b ”3.6 Identiteettivarkaudet”, Henkilöllisyyden luomista koskeva hanke, s. 47–48. Sisäasiainministeriön julkaisuja 32/2010. , 2010. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 18.10.2011).
  2. University of Oklahoma, Police Department, Identity theft
  3. hs.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.