Väinö Hämäläinen (keräilijä)
Väinö Armas Hämäläinen (12. huhtikuuta 1883 Porokylä, Nurmes – 30. lokakuuta 1947 Oulu) oli suomalainen Nurmeksessa asunut talollinen ja museoesineiden keräilijä. Hänen testamentissaan lahjoittamansa esinekokoelma muodosti Nurmeksen museon kokoelmien pohjan ja hän lahjoitti myös rahaa museolle.[1]
Väinö Hämäläisen vanhemmat olivat kauppias Leonard Hämäläinen ja Anna Kaisa o.s. Timonen. Perheessä oli kymmenen lasta, joista neljä kuoli jo pieninä. Väinö Hämäläinen kävi kansakoulun ja meni sitten 13-vuotiaana työhön enonsa Niilo Timosen sekatavarakauppaan. Hän kävi sitten Kuopion kauppakoulun 1901–1904. Syksyllä 1907 Timosen liike oli joutunut talousvaikeuksiin ja Väinö Hämäläinen päätti lähteä Helsinkiin työnhakuun. Hän pääsi työhön valokuvausliike Apolloon ja keväällä 1908 hän ryhtyi kiertäväksi valokuvaajaksi ystävänsä Aarne Jonassonin kanssa. Heillä oli työhuone aluksi Porvoossa ja sitten Lahdessa ja he kiersivät kuvausmatkoilla aina Haminassa, Sortavalassa ja Savonlinnassa saakka.[1]
Hämäläisen veli kuoli yllättäen ja hän joutui palaamaan kotiinsa Valtimolle aloittaakseen siellä tilanhoidon. Tätä varten hän opiskeli maataloutta Mustialan maatalousoppilaitoksessa ja osti sitten äidiltään Kokkala-nimisen tilan, joka sai uudeksi nimekseen Männistö. Hämäläinen rakennutti tilalle uudet rakennukset ja aloitti tilanpidon. Hän toimi myös Nurmeksen meijerin kirjanpitäjänä ja tutustui tällöin meijerikoulussa opiskelleeseen Mimmi Gustava Katajalehtoon, jonka kanssa hän meni naimisiin 1915. He hoitivat Männistön tilaa 14 vuoden ajan, kunnes Väinö Hämäläisen sydänvika paheni niin, ettei hän voinut enää jatkaa maanviljelijänä. He myivät tilan ja muuttivat Nurmeksen kauppalaan, josta he ostivat talon Karjalankatu 14:stä. Talon korjauksen aikana Hämäläiset tekivät pitkän ulkomaanmatkan matkaten ensin Tallinnan ja Stettinin kautta Berliiniin ja sieltä Itävallan halki Italiaan, jossa he kävivät muun muassa Venetsiassa. Suomeen Hämäläiset palasivat Sveitsin ja Tanskan kautta.[1][2]
Väinö Hämäläinen sai kimmokkeen keräilyharrastukselleen, kun hän löysi vuonna 1925 Valtimon Haapakylästä vanhan puisen melan, joka oli tehty Volgan latvoilla kasvaneesta männystä. Löytö herätti huomiota ja Kansallismuseon museointendentti Hjalmar Appelgren-Kivalo ja professori U. T. Sirelius pitivät ostjakkien käyttämiä meloja muistuttanutta melaa osoituksena siitä, että Suomesta oli ollut yhteyksiä Volgan vesistöjen pohjoislatvojen kansoihin. Väinö Hämäläinen keräsi esineensä pääasiassa Nurmeksen seudulta, mutta hän alkoi 1930-luvulla tehdä keräysmatkoja myös eri puolelle Suomea ostaakseen esineitä kokoelmaansa. Vuonna 1932 hän teki matkan Kemijärvelle sekä Petsamoon ostaen muun muassa kolttasaamelaisten esineitä. Vuonna 1937 hän matkasi Ilomantsiin ostaen itkijänainen Irinja Arhipoffille kuuluneita kansanparannuksessa käytettyjä esineitä. Hämäläinen kävi myös keräysmatkoillaan Suojärvellä ja Salmissa sekä Sotkamossa, Paltamossa ja muualla Kainuussa. Hämäläinen oli kiinnostunut erityisesti aseista, ja hän hankki kokoelmaansa muun muassa sissipäällikkö Olli Tiaisen Suomen sodan aikana käyttämän pistoolin sekä keisari Haile Selassien henkilökuntaan kuuluneen upseerin aseen, joka kulkeutui hänen haltuunsa Tukholman ja Helsingin kautta. Väinö Hämäläinen oli harrastanut ampumista suojeluskunnan kisoissa, mutta hän oli joutunut luopumaan tästä harrastuksesta menetettyään onnettomuudessa toisen silmänsä. Kuukausia jatkuneet keräysmatkat johtivat kuitenkin siihen että Hämäläisen pariskunnan välit viilenivät ja Mimmi Hämäläinen muutti Valtimon Karhunpäähän Väinö Hämäläisen jäädessä Nurmekseen. Väinö Hämäläinen harjoitti museoesineiden keräilyn ohella tilakauppoja ja rahanlainaustoimintaa. [1][3]
1940-luvulla Väinö Hämäläisen sydänvika paheni niin, ettei hän enää voinut tehdä keräysmatkoja. Hän keskittyi sitten tekemään muistiinpanoja ja laati ohjeita keräämiensä esineiden säilyttämisestä, puhdistamisesta ja entisöinnistä. Keväällä 1947 Hämäläinen oli Ruotsissa hoidettavana ja hän kuoli sitten lokakuussa 1947 Oulun diakonissalaitoksella. Testamentissan Hämäläinen lahjoitti Nurmeksen kauppalalle museokokoelmansa ja lahjoitti myös varoja museotoiminnan harjoittamista varten.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Museonperustaja Väinö Hämäläinen kirjoituspöytänsä ääressä kynä kädessään. Väinö Hämäläinen syntyi Nurmeksen Vanhassa kylässä (nykyisin Porokylä) 12.4.1883 ja kuoli 30.10.1947 Nurmeksen kauppalassa, Nurmeksen kaupunginmuseon kokoelmat (Finna) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mies istumassa Väinö Hämäläisen kotona Karjalankatu 14. Takana Systema-merkkinen lämmityskattila, piippuhylly, piippuja ja kirjoja, kuvaaja Väinö Hämäläinen. Nurmeksen kaupunginmuseon kokoelmat (Finna) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Olli Tiaisen pistoli ja Simo Hurtan piippu - nurmekselaisessa yksityiskodissa, Seura, 2.2.1938, nro 5, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
