Ruotsi

Konungariket Sverige Ruotsin kuningaskunta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Kuningas Pääministeri	Kaarle XVI Kustaa Fredrik Reinfeldt
Pääkaupunki	Tukholma (761 721 as.)
Muita kaupunkeja	Göteborg (481 410 as.), Malmö (267 171 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	449 964 (sijalla 54)
– josta sisävesiä	8,67 %
Väkiluku (2005)	9 208 034 (sijalla 84)
– väestötiheys	20,0
– väestönkasvu	0,17 (2005)
Viralliset kielet	ei ole1
Valuutta	Ruotsin kruunu (SEK) (SEK)
BKT (2006)
– yhteensä	336 000 milj. USD  (sijalla 35)
– per asukas	34 735 USD
HDI (2003)	0,949 (sijalla 6)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	2
– teollisuus	29
– palvelut	69
Aikavyöhyke	+1
– kesäaika	UTC+2
Itsenäisyys  – yhdistyi	900–1200
Lyhenne	SE
– ajoneuvot:	S
– lentokoneet:	SE
Kansainvälinen suuntanumero	+46
Tunnuslause	Ei mottoa Kuninkaan vaalilause: För Sverige i tiden ("Ruotsin hyväksi ajan hengessä")
Kansallislaulu	”Du gamla, du fria”
1ruotsi on de facto maan pääkieli, viisi virallista vähemmistökieltä ovat suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš.
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Ruotsin kuningaskunta (ruots. Konungariket Sverige  kuuntele ääntämys ^(ohje)) eli Ruotsi (ruots. Sverige) on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusmaa. Ruotsi on pinta-alaltaan (449 964 km²) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa. Se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista suurin.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia

==luku|1100-luvulla]].

Suomi liitetään Ruotsiin

1200-luvun kuluessa Ruotsin valta vakiintui Länsi-Suomessa. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle.

Kalmarin unioni

Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin vuonna 1521.

Suurvaltakausi ja paluu pikkuvaltion asemaan

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin suuressa Pohjan sodassa. Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.

Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton. Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa. Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003.

Politiikka

Pääartikkeli: Ruotsin politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruots. riksdag), toimenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä. Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917 ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä) vuonna 2006:

• Socialdemokraterna (Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue) (130)
• Moderata samlingspartiet (Maltillinen kokoomus) (97)
• Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue Liberaalit) (28)
• Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (24)
• Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (22)
• Centerpartiet (Keskustapuolue) (29)
• Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue Vihreät) (19)

Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan "omanatuntona" tunnettu Olof Palme 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin yllättäen 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen. Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen Fredrik Reinfeldt. Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään syyskuussa 2010.

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 % puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 % ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 % äänikynnys tai 12 % yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.

Katso myös: Ruotsin puolueiden kannatus valtiopäivävaaleissa

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet), joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne muuttui epävarmemmaksi, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.

Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 % ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.

Läänit

Pääartikkelit: Ruotsin läänit ja Ruotsin kunnat

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun), joilla on laaja itsehallinto. Kunnissa päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto, maassa on 18 maakäräjäkuntaa (Landsting) ja alueet (regioner) Västra Götaland ja Skåne. Kunnanvaltuuston jäsenet ja maakäräjäedustajat valitaan samaan aikaan parlamenttiedustajien kanssa.

Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Götanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).

• Blekingen lääni
• Gotlannin lääni
• Gävleborgin lääni
• Hallannin lääni
• Itä-Götanmaan lääni
• Jämtlannin lääni
• Jönköpingin lääni
• Kalmarin lääni
• Kronobergin lääni
• Länsi-Götanmaan lääni
• Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
• Skånen lääni
• Södermanlannin lääni
• Taalainmaan lääni
• Tukholman lääni
• Uppsalan lääni
• Värmlannin lääni
• Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
• Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
• Västmanlannin lääni
• Örebron lääni

Maantiede

Ruotsi satelliittikuvassa maaliskuussa 2002.

IKEA on ruotsalainen, maailmanlaajuisesti kuuluisa sisustusliike

Ruotsi sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Lisäksi maahan kuuluu kaksi suurta saarta Itämeressä, Gotlanti ja Öölanti. Korkein kohta on Kebnekaise Lapissa, 2 117 metriä; Jäätiköiden sulaessa se kuitenkin madaltuu koko ajan. Norjan läpi kulkevat Skandit ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mikä tekee luonnosta monipuolisen. Ruotsi kuuluu Itämeren valuma-alueeseen.

Ilmasto

Ruotsi jakautuu neljään ilmastovyöhykkeeseen. Vuoristoilmaston olosuhteita on skandeilla. Skandien vuoristoilmaston ominaispiirre on föhn-tuuli, joka tuo mukanaan mereltä lämmintä kuivaa ilmaa vuorille.

Tukholman pohjoispuolella Ruotsi kuuluu kokonaan kylmätalviseen ja viileähkökesäiseen ilmastoon, jossa lumipeite on maassa 3-6 kuukautta vuosittain. Ilmasto muistuttaa Suomea. Tällä alueella on talvisin hyvin kylmiä lämpötiloja, varsinkin pohjoisessa. Kesäisin esiintyy helteitä epäsäännöllisesti kesä-elokuussa. Alueella sataa eniten loppukesällä ja syksyllä. Keväät ja alkukesät ovat kuivia ja aurinkoisia. Myös talvet ovat kuivia. Alueella sademäärä vähenee pohjoiseen mentäessä, ja sää on yleensä sateeton ja leuto tuullessa Skandeilta (föhn-tuuli). Alueen vuotuinen sademäärä on tyypillisesti etelässä noin 70 cm, pohjoisessa noin 45 cm.

Etelä-Ruotsissa Tukholman eteläpuolella lukuun ottamatta lounaisrannikkoa ja Skånea vallitsee leutotalvinen ja lämminkesäinen ilmasto, jossa vuotuinen lumipeite on noin 0,5-2 kk vuosittain. Toisinaan talvet ovat lounaistuulten vallitessa hyvinkin lumettomia. Alueella esiintyy kesäisin epäsäännöllisen säännöllisesti helteitä toukokuulta syyskuulle. Talvella säät ovat leutoja, sillä Itämeri lämmittää aluetta idässä ja Atlantin lauhkeat tuulet lännessä. Myöskään Siperian ja Venäjän kylmät ilmamassat eivät Itämeren takia pääse alueelle helposti talvisin idästä. Erityisesti Gotlannin ja Öölannin saarilla talvet ovat hyvin leutoja, toisaalta kesät mannerta hieman viileämpiä. Sademäärä vaihtelee alueella 70-90 cm välillä, ja sateet painottuvat loppukesään, syksyyn ja alkutalveen. Keväät ja alkukesät ovat kuivia ja aurinkoisia.

Eteläisimmässä Ruotsissa ja lounaisrannikolla ilmasto on Ruotsin lauhkein. Pysyvä lumipeite on vuosittain maassa vain joitain päiviä tammi-helmikuulla, tosinaan lunta ei sada lainkaan koko talvena. Talvet ovat aina synkkiä ja lumettomia, tosin lyhyempiä kuin pohjoisempana. Atlantin ja Itä-Meren leudontava vaikutus näkyy alueella voimakkaasti myös kesäisin: päivälämpötilat ovat keski ja loppukesällä usein matalampia kuin pohjoisempana sisämaassa, mutta syksyllä alue pysyy lämpimämpänä pohjoista pidempään. Alueella sataa noin 90-100 cm vuosittain. Etenkin loppukesät, syksyt ja talvet ovat sateisia. keväät ja alkukesät taas kuivia. Talvella runsaimmat sateet saadaan aivan Etelässä.

Kasvillisuus

Ruotsin kasvillisuus on monipuolista. Suurimmat vastakohdat ovat Ruotsin Lapin karujen tunturialueiden ja Etelä-Ruotsin vehmaiden lauhekeiden lehtimetsien välillä. Alpiinista tundramaista kasvillisuutta ja tunturikoivikoita kasvaa Skandeilla, heti tunturipaljakoiden alapuolella. Muuten koko Pohjois-Ruotsi on havumetsävyöhykettä. Pohjois-Ruotsissa tukholmasta aivan pohjoiseen saakka alavilla mailla valtapuulajit ovat kuusi, koivut ja mänty. Puulajisuhteet vaihtelevat pohjoisuuden, pienilmaston ja maaperän mukaan. Pohjoisimmassa Ruotsissa havumetsät ovat matalia mänty-kuusi-koivu sekametsiä, Tukholman seudulla sen sijaan on nähtävissä selvät kolme päämetsätyyppiä: kuusta ja koivuja kasvava tuorekangasmetsä, mäntyä kasvava kuivakangas, ja kuusta ja/tai lehtipuita kasvava lehto.

Hemiboreaaliset sekametsät ja tammen levinneisyys ovat pohjoisimmillaan aivan Tukholman pohjoispuolella. Sekametsät, jotka ovat sekoitus Keski-Eurooppalaista lehtimetsää ja Skandinaavista havusekametsää ovat Tukholman eteläpuolisessa Ruotsissa vallitsevana kasvillisuutena. Varsinainen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisraja ja kuusen levinneisyyden eteläraja kulkevat eteläisimmässä Ruotsissa. Metsäkuusi kasvaa luonnostaan koko Ruotsissa, mutta Etelä-Ruotsissa se on jo pohjoisempaa vähälukuisempi. Euroopanpyökki kasvaa luonnostaan pohjoisimmillaan hieman Tukholman eteläpuolella, kun taas vastaavilla leveyksillä Virossa ja Latviassa sitä ei ole ollenkaan. Eteläisimmässä Ruotsissa on luonnonmetsiä, joissa kasvaa muun muassa runsaasti euroopanpyökkiä, euroopanvalkopyökkiä sekä talvitammea.

Kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia Alvareita kasvaa lähinnä öölannissa. Kasvillisuus Alvareilla on samantyyppistä kuin Englannin nummilla. Alunperin öölannin alvareita peittivät sankat seka-ja lehtimetsät, mutta ahkera laidunnus on ajansaatossa ehkäissyt puuston uudistumisen, ja vain kasvit joita laiduntavat eläimet ovat karttaneet, kuten kanerva ja kataja ovat selvinneet.

Suurimpia kaupunkeja

Sijoitus	Kaupunki	Väkiluku	Pinta-ala (km²)	Väestötiheys
1	Tukholma	782 855	187,74	4 124,91
2	Göteborg	489 757	450,71	1 080,58
3	Malmö	276 244	155 56	1 752,60
4	Uppsala	185 187	2 189,10	84,01
5	Linköping	138 580	1 435,80	96,08
6	Västerås	132 920	962,78	137,46
7	Örebro	128 977	1 380,11	92,87
8	Norrköping	125 463	1 503,61	82,95
9	Helsingborg	123 389	346,25	353,35
10	Jönköping	122 194	1 488,75	81,43
11	Uumaja	111 235	2 331,39	47,58
12	Lund	103 286	430,27	238,11
13	Borås	100 221	915,22	108,88
14	Sundsvall	94 516	3 208,70	29,33
15	Gävle	92 416	1 615,07	57,12

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Pääartikkeli: Ruotsin väestö

Vuonna 2008 Ruotsin väestömääräksi arvioitiin 9 234 209 henkilöä. Noin 85% väestöstä elää kaupungeissa. Saamelaiset ovat Ruotsin alkuperäiskansa, jotka muuttivat Ruotsin alueella noin 8000-5000 vuotta sitten. Ruotsissa saamelaisia asuu maassa 17 000. Suomalaisia muutti Pohjois-Ruotsiin jo aikaisessa vaiheessa. Maahanmuuton ansiosta ruotsalaisista oli vuonna 2007 13,4 % ulkomailla syntyneitä. 17,3 %:lla asukkaista on ulkomaalaistausta. Muiden maiden kansalaisia on 5,7 % Ruotsin väestöstä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Suomesta, entisen Jugoslavian alueilta ja Irakista.

Kieli

Pääartikkeli: Ruotsin kielipolitiikka

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokimukan ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.

Uskonto

Ruotsalaisista 77 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuonna 2000. Vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä 23% ruotsalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan, 53% ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 23% ilmoitti etteivät usko mihinkään näistä. Ruotsissa on suuri muslimivähemmistö, virallisia tilastoja muslimien määrästä ei ole, mutta ns. etnisiä muslimeja arvioidaan olevan yli 300 000^lähde?. Suurin osa Ruotsin muslimeista on sunnalaisia.

Talous

Ruotsin reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos 1996-2006.

Pääartikkeli: Ruotsin talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen kuin Suomen. Ruotsin teollistuminen perustui rautamalmiin ja puuhun. Mineraalit ovat edelleen tärkeitä; Ruotsi tuottaa suurimman osan Euroopan rautamalmista. Hiilivaroja sillä ei juurikaan ole, ja energiantuotannosta vesivoima muodostaa suuren osan. Maataloudessa työskentelee 2 % työvoimasta ja pystyy tuottamaan maan oman tarpeen. Metsätaloudessa Ruotsi on yksi maailman johtavia maita.

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusreaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (kolme painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen; kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mikä ei toteudu korvaavien energianlähteiden puutteessa.

Julkinen sektori muodostaa suuren osan taloudesta, 56 % BKT:sta ja valtio työllistää 23 % työvoimasta (2003). Työttömyysaste on alhainen (6 % kesällä 2004).

Volvo, Saab-Scania, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja, joiden omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle, muun muassa Wallenberg-suvulle. Ruotsilla on laaja kotimainen aseteollisuus, jota tuetaan omien puolustusvoimien hankinnoilla.

Ruotsalaisista tuotteista tunnetuksi brandeiksi ovat nousseet muun muassa H&M, Åhlens, Lindex, Hemtex, Absolut ja IKEA.

Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen, esimerkiksi Saab Automobilen siirtyessä General Motorsin omistukseen ja Volvo Carsin Ford Motor Companylle. Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä. Näistä esimerkkeinä muun muassa Stora Enso, TeliaSonera, TietoEnator ja Nordea.

Merkittävimmät luonnonvarat

• sinkki
• rautamalmi
• kupari
• lyijy
• hopea
• uraani
• puu

Merkittävimmät vientituotteet

• koneet
• paperituotteet
• musiikki

Aiheesta muualla

• Ruotsi Google Mapsissa
• VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto
• Matkaopas aiheesta Sweden Wikivoyagessa (englanniksi)