Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Islam Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
muutin nooin sanan noin sanaksi
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lupaava}}
{{Lupaava}}
{{Islam}}
{{Islam}}
'''Islam''' on yksi '''Suomen''' vähemmistöuskonnoista. [[Muslimi|Muslimeja]] on asunut Suomessa pysyvästi [[1800-luku|1800-luvulta]] lähtien. Ensimmäiset muslimit olivat [[Suomen tataarit|tataareja]], jotka muuttivat pääasiassa vuosien 1870 ja 1920 välillä. [[1990-luku|1990-luvulta]] lähtien muslimien [[Maahanmuuttajat Suomessa|maahanmuutto]] on lisääntynyt ja monipuolistunut. Suomessa toimii muutamia kymmeniä [[Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta|islamilaisia yhdyskuntia]], mutta niihin on liittynyt vain vähemmistö muslimeista. Yhdysvaltalaisen [[Pew Research Center]]in mukaan Suomessa oli vuonna 2010 nooin 60 000 muslimia ja 2016 jo 150&nbsp;000 muslimia.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewforum.org/2017/11/29/europes-growing-muslim-population/|nimeke=Europe’s Growing Muslim Population|tekijä=PEW Research Center|julkaisu=|ajankohta=29.11.2017|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Tutkimuskeskuksen arvion mukaan muslimien määrä Suomessa vuonna 2050 on vähintään 220 000 ja enintään 990 000.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewforum.org/2017/11/29/europes-growing-muslim-population/|nimeke=Europe’s Growing Muslim Population|tekijä=Pew Research Center|julkaisu=Full report|ajankohta=29.11.2017|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
'''Islam''' on yksi '''Suomen''' vähemmistöuskonnoista. [[Muslimi|Muslimeja]] on asunut Suomessa pysyvästi [[1800-luku|1800-luvulta]] lähtien. Ensimmäiset muslimit olivat [[Suomen tataarit|tataareja]], jotka muuttivat pääasiassa vuosien 1870 ja 1920 välillä. [[1990-luku|1990-luvulta]] lähtien muslimien [[Maahanmuuttajat Suomessa|maahanmuutto]] on lisääntynyt ja monipuolistunut. Suomessa toimii muutamia kymmeniä [[Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta|islamilaisia yhdyskuntia]], mutta niihin on liittynyt vain vähemmistö muslimeista. Yhdysvaltalaisen [[Pew Research Center]]in mukaan Suomessa oli vuonna 2010 noin 60 000 muslimia ja 2016 jo 150&nbsp;000 muslimia.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewforum.org/2017/11/29/europes-growing-muslim-population/|nimeke=Europe’s Growing Muslim Population|tekijä=PEW Research Center|julkaisu=|ajankohta=29.11.2017|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Tutkimuskeskuksen arvion mukaan muslimien määrä Suomessa vuonna 2050 on vähintään 220 000 ja enintään 990 000.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewforum.org/2017/11/29/europes-growing-muslim-population/|nimeke=Europe’s Growing Muslim Population|tekijä=Pew Research Center|julkaisu=Full report|ajankohta=29.11.2017|julkaisija=|viitattu=}}</ref>


== Yleistä ==
== Yleistä ==

Versio 27. tammikuuta 2020 kello 16.30

Islamin viisi peruspilaria
Koraani
Kirjoitukset
Islamin suuntaukset
Kulttuuri ja yhteiskunta
Muuta aiheeseen littyvää

Islam on yksi Suomen vähemmistöuskonnoista. Muslimeja on asunut Suomessa pysyvästi 1800-luvulta lähtien. Ensimmäiset muslimit olivat tataareja, jotka muuttivat pääasiassa vuosien 1870 ja 1920 välillä. 1990-luvulta lähtien muslimien maahanmuutto on lisääntynyt ja monipuolistunut. Suomessa toimii muutamia kymmeniä islamilaisia yhdyskuntia, mutta niihin on liittynyt vain vähemmistö muslimeista. Yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin mukaan Suomessa oli vuonna 2010 noin 60 000 muslimia ja 2016 jo 150 000 muslimia.[1] Tutkimuskeskuksen arvion mukaan muslimien määrä Suomessa vuonna 2050 on vähintään 220 000 ja enintään 990 000.[2]

Yleistä

Viime vuosikymmeninä maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt siten, että 1980-luvulta lähtien se on ollut maastamuuttoa suurempaa.[3] Vielä 1990-luvun alussa Suomessa asui muutama tuhat muslimia, mutta vuonna 2016 heitä oli Pew -tutkimuskeskuksen mukaan 150 000.[1] Muslimien määrän kasvaessa islam on saanut lisääntyvää huomiota julkisuudessa. Monikulttuurisuus ja islam ovat joutuneet myös arvostelun kohteeksi.[4]

1980-luvun alussa Suomessa toimi yksi, tataarien perustama islamilainen yhdyskunta.[3] Vuonna 2010 rekisteröityjä islamilaisia yhdyskuntia oli Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti-palvelussa 28. [5] Vuonna 2020 yhdistysten määrä samoilla hakusanoilla oli 161 eli se lähes kuusinkertaistui kymmenessä vuodessa. [6] Viime vuosina muslimeja on muuttanut Suomeen etenkin Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Lähtömaiden perusteella tulijat edustavat šarian tulkinnassa lähinnä sunni-islamilaisia shafi'i- ja hanafi -koulukuntia, mutta jossain määrin myös šiialaisia koulukuntia.

Enemmistö muslimeista asuu Uudellamaalla. Muutenkin maahanmuuttajista 47 prosenttia asuu Uudellamaalla. Erityisesti afrikkalaisperäiset henkilöt asuvat pääkaupunkiseudulla. Muita merkittäviä keskuksia ovat Turku ja Tampere.[7] Arvioidaan, että kaikista vuosina 1990–2009 ulkomailla syntyneistä maahanmuuttajista 17 prosenttia olisi muslimeita.[8]

Historia

Venäjän tataarit

Venäjän tsaarin palveluksessa olevia tataareja kävi Suomessa sotaretkillä pitkän vihan aikana 1570–1595. Autonomisen Suomen venäläisissä varuskunnissa palveli 1800-luvulla myös muslimeita, jotka joskus jäivät palveluksensa jälkeen maahan. Kansalaisuuden he saivat vasta Suomen itsenäisyyden myötä vuonna 1920.[9] Helsingissä toimi jo 1800-luvun puolivälissä imaami Viaporin muslimisotilaiden uskonnollisia tarpeita varten.

Tarkistamattoman tiedon mukaan ensimmäinen tataarikauppias saapui Suomeen vuonna 1868. Suomeen muutaman vuosikymmenen aikana tulleet noin tuhat tataaria ovat melkein kaikki kotoisin yhdestä ainoasta Moskovasta itään sijainneesta kylästä (91 %) ja samasta Nižni Novgorodin piirikunnasta (98 %). Muutto alkoi kauppamatkoina ja johti kokonaisten sukujen siirtymiseen.[10]

Hietaniemen hautausmaan islamilainen hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1871. Myös Viipurissa oli islamilainen hautausmaa ja Terijoella rukoushuone. Myös Kotkassa ja Kuopiossa oli tataarivähemmistö. Turun islamilainen hautamaa otettiin käyttöön vuonna 1912.[9]

Uskonnollista toimintaa Helsingin muslimit harjoittivat aluksi hyväntekeväisyysyhdistyksen muodossa vuodesta 1915. Suomessa astui voimaan uskonnonvapauslaki vuonna 1923 ja kaksi vuotta myöhemmin taatariyhteisö järjestäytyi nimellä Suomen muhamettilainen seurakunta. Nimi muutettiin Suomen Islam-seurakunnaksi vuonna 1963.[11] Järjestöön ei ole hyväksytty myöhemmin jäseneksi muita kuin tataareja. Venäjän vallankumouksen myötä Suomeen saapui tataarisiirtolaisia, mutta muuttovirta tyrehtyi 1920-luvulla ja viimeiset tataarit tulivat rajan yli vuonna 1930. Sotien aikana heistä armeijassa palveli 76, joista 14 kaatui.[9]

Nykyajan siirtolaisuus

Suomeen saapui muita muslimeita kuin tataareja vasta 1960-luvulla.[9] Maahanmuutto oli vähäistä aina 1980-luvulle saakka, mutta muslimeja saapui jonkin verran Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä.[12] Syinä olivat yleensä avioliitto, yliopisto-opiskelu, seikkailu tai työnhaku.[13] Vuonna 1986 Helsinkiin perustettiin Suomen islamilainen yhdyskunta.[12] 1980-luvun loppupuolella maahanmuutto kasvoi ja painopiste siirtyi turvapaikanhakuun sekä humanitaariseen maahanmuuttoon.[13] Neuvostoliiton romahduksen myötä maahanmuutto lisääntyi voimakkaasti 1990-luvun vaihteessa, jolloin Suomeen saapui Neuvostoliitosta etenkin islaminuskoisia somaleita. Tulijoissa oli lisäksi Irakin kurdeja sekä muslimeja Iranista ja Turkista. Vuodesta 1993 lähtien muslimipakolaisia saapui entisen Jugoslavian alueelta sekä myöhemmin Afganistanista.[14] Arviolta kaksi kolmasosaa muslimeista saapui Suomeen tuolloin humanitaarisista syistä.[13]

Somalit ovat valtaosin shafi'i -kouluntaa seuraavia sunnimuslimeja. Heidän keskeisimmät yhdistyksensä ovat Suomen islamilainen seurakunta ja Helsingin islam keskus.[14] Muslimien maahanmuuton lisäksi uutena ilmiönä ovat islamiin kääntyneet kantasuomalaiset.[15] Kääntymisen syynä on useimmin ollut avioliitto muslimin kanssa. Vuonna 2006 muslimijärjestöt perustivat yhteistyöelimen Suomen islamilainen neuvosto.[16]

Uskonnolliset yhdyskunnat

Taulukko 1: Suurimmat islam-seurakunnat Suomessa 2009[17]
Nimi Rekisteröity Kotipaikka Jäseniä
Suomen islam-seurakunta 1925 Helsinki 567
Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta 2016 Vantaa 2 367lähde?
Suomen islamilainen yhdyskunta 1987 Helsinki 1 097
Helsinki islam keskus 1995 Helsinki 1 817
Tampereen islamin yhdyskunta 1998 Tampere 837
The Islamic Rahma Center in Finland 1998 Helsinki 575
Pohjois-Suomen Islamilainen Yhdyskunta 2000 Oulu 361
Resalat Islamilainen Yhdyskunta 2001 Vantaa 486

Suomessa toimii useita toisistaan riippumattomia islamilaisia uskonnollisia yhdyskuntia. Niistä vanhin on Suomen Islam-seurakunta, joka perustettiin vuonna 1925. Vuoteen 1963 saakka sen nimi oli Suomen muhamettilainen seurakunta. Sillä on noin 700 jäsentä, jotka kaikki ovat tataareja, sillä muita kansallisuuksia ei oteta jäseniksi. Yhteisöllä on moskeija Helsingissä ja rukoushuone Tampereella sekä oma palkattu imaami. Tataarien moskeija Järvenpäässä on Suomen ainoa varta vasten moskeijaksi rakennettu kiinteistö [18] Helsingin suurmoskeijahanke nytkähti eteenpäin keväällä 2015, jolloin käynnistettiin arkkitehtikilpailu.[19] Hanke haudattiin vuonna 2017.

Suomen Islamilainen Yhdyskunta on perustettu vuonna 1987, ja se on Suomen suurin maahanmuuttajamuslimien yhdyskunta ja edustaa sunni-islamia. Yhdyskunta on aatteellisesti lähellä Muslimiveljeskuntaa. Sillä on virallisesti noin 500 jäsentä, mutta sen toimintaan osallistuu noin tuhat henkeä, etupäässä arabeja mutta myös suomalaisia käännynnäisiä. Yhdyskunnalla on moskeija Helsingissä, ja se ylläpitää koraanikoulua ja antaa arabian ja somalin kielen opetusta.

Resalat Islamilainen Yhdyskunta perustettiin vuonna 2001. Sen moskeija sijaitsee Mellunmäessä ja on šiialainen. Yhdyskuntaa hallinnoi Fatemeh Zahra islamilainen kulttuurikeskus. Yhteisö julkaisee Salat -lehteä. Yhdyskunnalla on läheiset suhteet Iraniin, ja muun muassa islamilaisen vallankumouksen vuosipäivää juhlitaan vuosittain.[20]

Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta rekisteröityi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 2016.[21] Yhdyskuntaan kuuluu useita eri rukous- ja moskeijarakennuksia eri puolilla Suomea. Merkittävimmät näistä ovat Vantaan, Porin, Turun sekä Lahden moskeija. Yhdyskunnalla on Turkin tasavallan lähetystön toimesta Suomessa kolme virallista imaamia, jotka ovat toimineet ennen Suomeen tuloaan aiemmin kansainvälisissä islamin uskontoon ja kehitykseen liittyvissä tehtävissä. Yhdyskunta tarjoaa rukouksien, islamin juhlapyhien, vihkimis sekä hautaustoimien lisäksi Koraaniin ja uskontoon liittyvää opetusta, niin turkin, kuin myös arabian kielellä. Yhdyskunnan jäsenistä suuriosa on kotoisin joko Turkista, Suomesta tai Irakista[22]lähde?.

Suomen suurin islamilainen yhteisö on somalitaustainen vuonna 1995 perustettu Helsinki Islam Keskus (Helsinki Islamic Center), jolla oli 2 800 jäsentä. Vuonna 1994 perustetun Suomen Islam-Keskuksen jonka vajaat 400 jäsentä ovat pääosin pakistanilaistaustaisia.[23] Lisäksi pääkaupunkiseudulla toimii ainakin viisi muuta islamilaista yhdyskuntaa, joilla on oma rukoushuoneensa. Suomessa toimii myös rekisteröimättömiä islamilaisia yhdyskuntia.[24].

Suomessa toimii moskeijayhteisöjä noin 40–80,[25] joista Helsingissä on kymmenen (2008) ja pääkaupunkiseudulla 30 (2015). Useimmat moskeijat toimivat monikielisinä, mutta hallitsevina kielinä ovat englanti ja yhä enemmän suomi. Uskonnollisissa toimituksissa kielenä on arabia. Suomessa ei ole tehty tutkimusta kävijöistä. Muualla Euroopassa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että aktiivisia osallistujia on muslimien vähemmistö.[26]

Arvio muslimien lukumäärästä

Taulukko 2: Muslimien lukumäärä Suomessa
Vuosi Matala arvio Korkea arvio
2006 40 000 40 000
2010 60 000 60 000
2016 150 000 150 000
2050 (ennuste) 220 000 990 000

Muslimien lukumäärä Suomessa oli 2006 noin 40 000 [7] , vuonna 2010 noin 60 000 ja vuonna 2016 noin 150 000.[2] Muslimiyhteisöihin heistä kuului vuonna 2018 vain 16 000.[27] Vuonna 2006 Suomessa oli islamiin kääntyneitä 800–1000, muut olivat maahanmuuttajia. Tataarien lukumääräksi arvioitiin 665.[7]

Muslimien lukumäärä kasvaa Suomessa ja muualla Euroopassa sekä maahanmuuton että väestönkasvun myötä. Ennusteen mukaan muslimien osuus kasvaa koko Euroopassa vuoden 2016 4,9 prosentista noin 7,4 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, vaikka maahanmuutto loppuisi kokonaan. [28] Tämä johtuu muslimiväestön korkeammasta hedelmällisyydestä kantaväestöön verrattuna. Suomessa musliminaiset saavat keskimäärin 3,1 lasta,[2] kun Suomen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2019 oli 1,35.[29] Ryhmien välinen ero on suurin Euroopassa.[2]

Korkeimman arvion mukaan eli jos maahanmuutto jatkuisi vuosien 2014–2016 kaltaisena ja muuttajien uskonnollinen jakauma pysyisi samana, muslimien osuus kasvaisi Suomessa 14 prosenttiin eli kolminkertaistuisi nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. [28]

Islamilainen laki ja Suomen laki

Islamilla on myös poliittinen ulottuvuus, koska siihen kuuluu ajatus Jumalan laista eli šariasta. Periaatteessa šarian tulisi olla ainoa laki, mutta käytännössä myös islamilaisissa maissa käytössä on muitakin lakeja. Šaria sisältää siviili- ja rikosoikeuden lisäksi myös esimerkiksi rituaalipuhtauteen, käyttäytymiseen ja pukeutumiseen liittyviä asioita. Jälkimmäiset ovat yksityisasioita, jotka eivät liity maalliseen lainsäädäntöön eivätkä ole ristiriidassa sen kanssa. Suurimmat jännitteet islamin lain ja maallisen lain välillä ovat toistaiseksi syntyneet perintö- ja perheoikeudessa.[30]

Ensimmäinen Suomessa tapahtunut islamilainen terrori-isku tapahtui 18.8.2017. Kahdella keittiöveitsellä tehdyn jihadistisen iskun uhreiksi joutui Turun kauppatorilla kymmenen henkilöä, joista kaksi kuoli.

Islamista eroaminen

Islamilaisen lain mukaan uskosta luopumisen rangaistuksena on kuolema, jos varoitukset eivät tehoa. [31] Kaikki uskonoppineen eivät silti tulkitse šariaa näin, vaikka se onkin periaatteessa muuttumaton ja ikuinen laki. Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Anas Hajjarin mukaan "Islamissa ei ... pakoteta ketään uskomaan. Ja uhkailu on kielletty." [32]

Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja toteaa, että eroaminen islamista voi olla "samalla tavalla rankka paikka kuin Jehovan todistajuudesta tai vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantuminen". Monelle vanhemmat, sisarukset tai ystävät ovat suuttuneet, toiset teeskentelevät olevansa yhä uskossa.[32] Uskonto velvoittaa jokaista muslimia puuttumaan toisen muslimin käytökseen, jos näkee epäislamilaista toimintaa.[33]

Suomalainen koomikko Fathi Ahmed on julkisesti eronnut islamista. Salaa uskostaan luopunut naiskaksikko perusti vuonna 2015 Suomen ex-muslimit -blogin.[32]

Joitakin islamilaisia järjestöjä Suomessa

Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami Anas Hajjar 2016

Suomessa oli vuonna 2020 noin 160 islamilaista järjestöä. Seuraavassa on lueteltu niistä muutamia.

  • Albaanien Islam Kulttuuri Keskus
  • Espoon Islamilainen Yhdyskunta
  • Helsingin Islam Seurakunta
  • Helsinki Islam Keskus
  • Hämeenlinnan Islam Keskus
  • Islamic Heritage for Humanity and Enlightenment, Espoo
  • Islamic lnformation and Research Center, Helsinki
  • Islamic Multicultural Da'wah Center, Helsinki
  • Islamilainen valistusyhdistys Al-Hamd ry., Lahti
  • Jyväskylän islamilaisen kulttuurin yhdistys ry.
  • Kansainvälinen musliminaisten unioni ry
  • Porin islamilainen kulttuuriyhdistys ry
  • Suomen islamilainen neuvosto
  • Savon lslamilainen Yhdyskunta, Kuopio
  • Suomen Islamilainen Yhdyskunta, Helsinki
  • Salon Islamilainen Yhdyskunta
  • Suomen bosnialainen Islam yhdyskunta
  • Suomen Moskeijoiden säätiö
  • Suomen musliminaiset ry.
  • Suomen Somaliliitto ry
  • Tampereen islamin yhdyskunta
  • Tariq Al-Hidaya Islamilainen yhdyskunta, Helsinki
  • Turun Islamilainen Nuorten Yhdistys ry
  • Turun Islamilainen Yhdyskunta
  • Turun islam keskus ry
  • Vaasan Islamilainen Yhdyskunta

Katso myös

Lähteet

  • Allahwerdi, Helena & Hallenberg, Helena (toim.): Islamin porteilla. 2. painos (1. painos 1992). Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2427-4.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  • Juntunen, Marko & Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Tietolipas 223. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-027-1.
  • Ketola, Kimmo: Uskonnot Suomessa 2008: Käsikirja uskontoihin ja uskonnollistaustaisiin liikkeisiin. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 102. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-951-693-287-6.
  • Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Mitä muslimit tarkoittavat?. Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa. Turku: Savukeidas Kustannus, 2011. ISBN 978-952-5500-98-1.

Viitteet

  1. ↑ a b PEW Research Center: Europe’s Growing Muslim Population pewforum.org. 29.11.2017.
  2. ↑ a b c d Pew Research Center: Europe’s Growing Muslim Population Full report. 29.11.2017.
  3. ↑ a b Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 24–28.
  4. ↑ Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 66–68.
  5. ↑ Patentti- ja rekisterihallitus: Yhdistysnetti (hakusanat islam* ja muslim*, rajaus vain uskonnolliset yhteisöt) 16.8.2010
  6. ↑ Laaja yhdistyshaku (hakusanat islam* tai muslim*) Yhdistysrekisterin tietopalvelu. 3.1.2020. Patentti ja rekisterihallitus.
  7. ↑ a b c Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 71–73.
  8. ↑ Martikainen & Sakaranaho 2011, s. 103.
  9. ↑ a b c d Allahwerdi & Hallenberg, s. 225–229
  10. ↑ Antero Leitziger: Suomen tataarien islam. Teoksessa: J. Maristo & A. Sergejeev (toim.) Aikamme monta islamia, s. 267–285. Gaudeamus, 2015.
  11. ↑ Ketola, s. 184.
  12. ↑ a b Ketola, s. 185.
  13. ↑ a b c Martikainen & Sakaranaho 2011, s. 102.
  14. ↑ a b Ketola, s. 186.
  15. ↑ Meri Tuovinen: Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa AntroBolgi. 8.6.2016.
  16. ↑ Ketola, s. 187.
  17. ↑ Uskonnot.fi Hakutulokset sanalle "islam". Viitattu 16.8.2010
  18. ↑ Suomen ainoa oikea moskeija Järvenpäässä, Helsingin Sanomat, 1.12.2009
  19. ↑ Tuomas Keränen: Helsingin ensimmäinen moskeija on vasta suunnitteluasteella 27.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 27.5.2015.
  20. ↑ Nadja Mäkelä: Suomalais-iranilaisten perheiden juhlakulttuuri pääkaupunkiseudulla, s. 45. Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta. Uskontotieteen pro gradu –tutkielma, 2008.
  21. ↑ PRH: Yhdistysnetti rekisterinumero 900.442, rekisteröintipäivä 26.10.2016
  22. ↑ Lahden moskeija. Wikipedia, 5.9.2017. Artikkelin verkkoversio. fi
  23. ↑ Uskonnot.fi: Suomen Islam-Keskus
  24. ↑ Kotimaa: Suomalainen islam syntyy pikku hiljaa julkaistu 7.6.2002
  25. ↑ Vaikuttajaimaami: "Pääkaupunkiseudulle tarvitaan jopa viisi suurmoskeijaa" Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 28.10.2015.
  26. ↑ Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 74–76.
  27. ↑ Statista Research Department: Annual number of individuals identifying as Muslim in Finland from 2008 to 2018 2019. Statista.
  28. ↑ a b PEW Research Center: Europe’s Growing Muslim Population 29.11.2017. PEW Research Center.
  29. ↑ STT: Syntyvyys hiipui alimmilleen sitten 1800-luvun nälkävuoden – kokonaishedelmällisyysluku myös mittaushistorian alhaisin YLE uutiset. 23.1.2020.
  30. ↑ Hämeen-Anttila 2004, s. 163–167.
  31. ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat-al-Salik), s. 109. amana publications, 1368/2017.
  32. ↑ a b c Fatima luopui islamista, mutta ei voi riisua huivia – islamista eroaminen on Suomessa tabu Yle Uutiset. 28.5.2016.
  33. ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller, s. 713 - 725. amana publications, 2017.

Kirjallisuutta

  • Maiche, Abdel-Ghani: Muslimi potilaana ja asiakkaana Suomessa. 2. painos (1. painos nimellä Muslimi potilaana: Duodecim, 2010). Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-221-9.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Islam_Suomessa&oldid=18691040”