Lordi (yhtye)
| Lordi (yhtye) | |
|---|---|
| Tiedosto:Lordi-logo.png | |
 |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1996– |
| Tyylilaji |
hard rock heavy metal |
| Kotipaikka |
 Suomi |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Mr. Lordi, laulu |
| Entiset jäsenet |
G-Stealer, basso (1996 – 1999) |
| Levy-yhtiö |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.lordi.fi | |
Lordi on vuonna 1996 perustettu suomalainen hard rock- ja heavy metal-yhtye, joka tunnetaan hirviönaamioistaan ja -puvuistaan sekä pyrotekniikkaa hyödyntävistä konserteistaan. Yhtye keskittyy keulakuva-laulajaan sekä lauluntekijään, Rovaniemeltä kotoisin olevaan Tomi ”Mr. Lordi” Putaansuuhun. Läpimurtonsa Lordi teki vuonna 2002 Would You Love a Monsterman? -kappaleellaan. Yhtye sai kansainvälistä huomiota sen voitettua järjestyksessä 51. Eurovision laulukilpailun 20. toukokuuta 2006 kappaleellaan ”Hard Rock Hallelujah”.
”Hard Rock Hallelujahin” ohella yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat vuoden 2002 Get Heavy -debyyttialbumilta läpimurtohitti ”Would You Love a Monsterman?” ja ”Devil is a Loser, vuoden 2004 The Monsterican Dream -albumilta ”My Heaven Is Your Hell” ja ”Blood Red Sandman”, sekä viimeisimmältä, vuoden 2006 The Arockalypse -albumilta ”Who's Your Daddy?”, ”It Snows In Hell”, ”They Only Come Out At Night” ja ”Bringing Back the Balls to Rock”. Yhtyeen kolmesta studioalbumista kaikki ovat myyneet platinaa, joista kaksi myös multiplatinaa.[1]
Historia
Alkuvaiheet (1996–2002)
Rovaniemeltä kotoisin ollut ja Helsinkiin muuttanut Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu oli Kiss Army Finlandin perustaja ja alkuperäinen puheenjohtaja. Hän oli jo lapsesta asti haaveillut omasta yhtyeestä, joka käyttäisi maskeja. 1990-luvulla Putaansuu ryhtyi kokoamaan uutta yhtyettä hajonneen Wanda Whips Wall Street -yhtyeen tilalle. Lordi-yhtye perustettiin vuonna 1996 Putaansuun järjestämällä Kiss-faniristeilyllä tavanneiden muusikoiden kesken. Risteilyllä oli mukana 350 Kiss-fania, ja heidän joukossaan oli myös esimerkiksi Ville Valo ja Jussi 69. Lordin suurin innoittaja onkin juuri Kiss-yhtye ja sen keulakuva Gene Simmons, jonka kanssa Mr. Lordi on ystävystynyt. Faniristeilyn määränpää oli Tukholma, jonne alkuperäiseen kokoonpanoon palannut Kiss saapui esiintymään maskeissa ensimmäistä kertaa 23 vuoteen.[2]
Uuden ”Kiss-huuman” innoittamana Putaansuu halusi koota Kissin tapaisen yhtyeen, jotka esiintyvät maskeissa ja käyttävät näyttäviä lavaefektejä. Hänen pitkäaikainen unelmansa oli soittaa yhtyeessä, joka käyttäisi hirviömaskeja, ja idea oli toteutumassa. Yhtyeen nimi sai alkunsa Putaansuun käyttämästä taiteilijanimestä Lordi, jolla hän oli ennen yhtyeen perustamista julkaissut muutamia omia musiikkitöitään. Lordi-lempinimen Putaansuulle antoi ohjaaja Pete Riskin äiti.[3]
Lordin ensimmäiseksi kokoonpanoksi muotoutui kolmikko Tomi ”Mr. Lordi” Putaansuu (laulu), Jussi ”Amen” Sydänmaa (kitara) ja Sami ”G-Stealer” Keinänen (basso). Alun perin Amenista käytettiin nimeä ”pornokeisari”, mutta nimi muuttui ”Ameniksi”. Nimi sai alkunsa Sydänmaan mukaan hänen näkemästään unesta. Lisäksi Sydänmaa oli kouluaikanaan ollut kiinnostunut muinaisesta Egyptistä ja lukenut paljon Amen-Ra-nimisestä jumalasta. Taiteilijanimi ”Amen” on peräisin egyptiläiseltä jumalalta ja hahmosta luotiin kuolleen faaraon muumio.
G-Stealerin nimi oli alun perin ”Gene Replacer”, joka tarkoitti ”geenien korvaajaa”. Samalla nimi toi mieleen Kissin laulaja-basistin Gene Simmonsin ja toisaalta nimi tarkoitti myös ”Genen korvaajaa”. Putaansuun mielestä Gene Simmonsia ei voi korvata ja hän halusi muuttaa nimen ja nimi muuttui muotoon ”G-Stealer”.
Kokoonpano laajentui vuonna 1997 kosketinsoittajalla Erna ”Enary” Siikavirran liityttyä yhtyeeseen. Enaryn hahmoksi luotiin naisen ja hirviön ”sekoitus”, sillä Siikavirta ei halunnut hänen esiintysmisasunsa olevan liian ruma. Enaryn puku poikkesi muiden yhtyeen jäsenten asusteista muun muassa siten, että Enaryn kasvoista puolet oli näkyvissä, kuitenkin niin, ettei hänen todellisia kasvojaan tunnistaisi.
Vuonna 1999 ryhmä nauhoitti levyn Bend Over And Pray The Lord, jota ei yhtyeen silloisen levy-yhtiön talousongelmien vuoksi kuitenkaan julkaistu. Yhtye ei myöskään tehnyt ainuttakaan keikkaa alkuperäisessä kokoonpanossaan, vaikka yhtyeelle oli luvattu levynjulkaisukeikka 1999. Saman vuoden aikana G-Stealer erosi yhtyeestä töidensä vuoksi ja tilalle yhtyeeseen liittyi Sami ”Magnum” Wolking, joka oli Putaansuun vanhoja tuttuja Kiss Army Finlandin kautta. Samana vuonna yhtyeen manageriksi ryhtyi Ari ”Arska” Tiainen. Vuonna 2000 kokoonpano laajentui rumpalilla Sampsa ”Kita” Astalan liityttyä yhtyeeseen.[4]
Sampsa Astalan ”Kita”-hahmolle luotiin lähes samanlainen asu kuin entisen basistin, ”G-Stealerin”. Kummankin hirviöpuku esitti Jaws Of Terroria, ulkoavaruudesta saapunutta hirviötä, joka ulkomuodoltaan muistutti predatoria. Koska ”Kita” oli yhtyeessä rumpali, hän ei voinut käyttää muun yhtyeen tavoin hirviöpukuun kuuluvia korkeapohjaisia kenkiä. Yhtyeessä sovittiin, että konserteissa Astalan jaloissa on tavalliset kengät, jotta soittaminen ei vaikeutuisi, mutta virallisissa kuvaussessioissa Astala käyttää korkeapohjaisia hirviökenkiä.[4]
Läpimurto (2002–2003)
.jpg)
Useiden epäonnistuneiden yrityksien jälkeen saada levytyssopimus, Lordi solmi levytyssopimuksen BMG Finlandin kanssa vuonna 2002. Heinäkuussa 2002 julkaistiin yhtyeen ensimmäinen single, Would You Love a Monsterman?, josta tehtiin myös musiikkivideo. Single nousi singlelistan ykkössijalle ja oli yksi kesän 2002 soitetuimmista kappaleista. Saman kesän aikana yhtye meni tuottaja T. T. Oksalan johdolla Finnvox-studioon äänittämään ensimmäistä albumiaan. Esikoisalbumin äänitys ei onnistunut ongelmitta, sillä studiosessioiden aikana yhtyeen ja T. T. Oksalan välillä ilmeni erimielisyyksiä, muun muassa aikatauluista. Yhtyeen jäsenet olivat täsmällisiä sovituissa ajankohdissa, eivätkä halunneet äänitysten viivästyvän. Oksala suhtautui albumin tekoon kevyemmältä kannalta, eikä aina ollut studiosessioissa paikalla sovittuun aikaan.[5]
Syksyllä 2002 basisti Magnum erotettiin yhtyeestä henkilökohtaisista syistä ja hänen tilalleen yhtyeeseen liittyi Niko ”Kalma” Hurme. ”Kalma” oli hahmona ”moottoripyöräzombie Helvetistä”. Hahmon kasvonaamio oli esiintynyt jo Putaansuun tekemällä ”Inferno”-musiikkivideolla 1995 osana kitaraa. Koska Niko ”Kalma” Hurme liittyi yhtyeeseen jo esikoisalbumin ollessa levytetty ja sen ilmestyessä pian, Kalma ei soittanut ensimmäisellä albumilla vaikka hän esiintyikin albumin kuvituksessa ja kokoonpanotiedoissa.
Marraskuussa 2002 julkaistiin yhtyeen debyyttialbumi, Get Heavy. Get Heavyn kansiluonnos on mukailtu Kiss-yhtyeen Love Gun -albumista. Alkuperäinen luonnos oli mukailtu Destroyer-albumista. Lordi soitti ensimmäisen keikkansa 8. joulukuuta 2002 Helsingissä, Nosturi-klubilla. Alun perin esikoiskeikkaa oli suunniteltu Tavastialle, mutta yhtyeen käyttämän pyrotekniikan vuoksi Tavastia olisi ollut liian herkkä paikka Lordille tulipalon syttymisvaaran vuoksi.
Yhtye voitti vuoden 2003 Emma-palkinnon parhaasta kotimaisesta hard rock/heavy metal -albumista debyyttialbumillaan Get Heavy. Levyä on myyty yli 66 000 kappaletta, ja se myi platinaa jo 2003,[6] sekä multiplatinaa 2006.[1]
Vuonna 2003 Lordi esiintyi useissa musiikkitapahtumissa Suomessa ja ulkomailla, etenkin Saksassa, jossa Lordi oli mukana keväällä Wacken Road Show -kiertueella. Lordi teki myös muutamia yhteiskeikkoja Saksassa Nightwishin kanssa soittaessa Nightwishin lämmittelijänä. Yhteiskiertue oli kummallekin yhtyeelle hyödyksi, sillä Lordilla ja Nightwishilla on vankka suosio Saksassa ja tuolloin levytyssopimus saman saksalaisen levy-yhtiön, Drakkarin kanssa. Nightwish oli saavuttanut jo vankan suosion Saksassa ja yhteisten konserttien ansiosta Lordi sai tunnettavuutta myös Saksassa.[7]
Yhtyeen varsinaisena läpimurtokonserttina voitiin pitää Raumanmeren juhannusta vuonna 2003, jolloin Lordi esiintyi tapahtuman päälavalla. Konsertti taltioitiin ja esitettiin saman vuoden aikana YLE TV2 -kanavalla. Konsertissa Lordi esitti Get Heavy -debyyttialbumin kappaleita ja cover-version Alice Cooperin kappaleesta ”He's Back” (Man Behind the Mask).[8]
Suosion hiipuminen (2004–2005)
Vuodenvaihteessa 2003–2004 Lordi aloitti seuraavan studioalbuminsa äänittämisen. Tällä kertaa albumin tuotti Hiili Hiilesmaa, jonka kanssa yhtye tuli hyvin toimeen. Lordi julkaisi 14. huhtikuuta 2004 toisen albuminsa, The Monsterican Dreamin, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat singleinäkin julkaistut ”My Heaven Is Your Hell” ja ”Blood Red Sandman”. Albumin ilmestymisen aikoihin yhtyeen maskeihin tehtiin myös uudistuksia. Albumin erikoispainoksen yhteydessä julkaistiin myös DVD, joka sisälsi yhtyeen oman lyhytelokuvan The Kinin (2004). Elokuvassa yhtyeen jäsenet tosin olivat sivurooleissa. Elokuvasta huolimatta levy on yhtyeen tähän asti huonointen menestynyt, sitä on myyty noin 15 000 kappaletta. Vuonna 2006 The Monsterican Dreamin myynti ylitti kultarajan, ja nykyisin albumia on myyty yli 23 000 kappaletta. Platinarajan albumi ylitti vuonna 2007.[1]
Yhtyeen suosion hiivuttua Suomessa Lordi yritti saada suosiota Saksan lisäksi myös muualla. Helmikuussa 2005 julkaistiin Sanctuary Recordsin toimesta The Monster Show -kokoelmalevy. Alun perin Sanctuaryn oli ollut tarkoitus ryhtyä markkinoimaan kokoelmalevyä Yhdysvalloissa, mutta taloudellisten ongelmien vuoksi Yhdysvalloissa kokoelmaa ei julkaistu. Sanctuary kuitenkin julkaisi kokoelmalevyn Isossa-Britanniassa. Suomessa kokoelmalevyn julkaisi Sony BMG.
Ajatus The Monster Show -kokoelmalevystä sai alkunsa keväällä 2004 Lordin The Monsterican Dream -albumin julkaisun aikaan. Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu kävi Tukholmassa haastattelemassa KISS-yhtyeen Gene Simmonsia Inferno-lehteen. Samalla hän lahjoitti Simmonsille Lordin esikoisalbumin, Get Heavyn (2002). Myöhemmin Simmonsin assistentti ilmoitti, että hän voisi julkaista Lordin albumin Yhdysvalloissa omalla levymerkillään, mutta jos yhtye haluaisi myyntituloista itselleen osuuden, olisi parempi julkaista levy Kissin levy-yhtiön, Sanctuary Recordsin, kautta. Sanctuary ei kuitenkaan halunnut julkaista kumpaakaan studioalbumia erikseen vaan koosteen albumien parhaista kappaleista. Get Heavyn ja The Monsterican Dreamin parhaista kappaleista koostettiin kokoelmalevy The Monster Show. Kokoelman johdosta Lordi teki keväällä 2005 European Monstour -kiertueen Euroopassa, jonka aikana yhtyeen sisäinen ilmapiiri kiristyi ja johti jäsenten välisiin riitoihin. Tästä johtuen kiertueen loputtua Mr. Lordi erotti yhtyeen kosketinsoittajan, Enaryn.[9]
Myöhemmin samana vuonna basisti Kalma halusi erota henkilökohtaisten syiden takia. Kalman päätökseen vaikutti muun muassa hänen nelilapsinen perheensä ja yhtyeen silloinen huono taloudellinen tila. Tomi ”Mr. Lordi” Putaansuu yritti saada Kalman pysymään yhtyeessä ehdottamalla tälle, että hän soittaisi vain suurimmilla kiertueilla ja muille keikoille yhtyeeseen palkattaisiin sijainen, jolle tehtäisiin oma hirviöasuste. Kalma ei suostunut Mr. Lordin ehdotukseen, sillä hän halusi olla yhtyeessä mukana joko täysillä (joka ei hänen osaltaan ollut silloisen elämäntilanteen vuoksi mahdollista), tai ei ollenkaan. Kalma kuitenkin soitti basso-osuudet tulevalle The Arockalypse -albumille. Kalma erosi yhtyeestä vain hieman ennen kuin Lordi ilmoittautui mukaan Suomen euroviisukarsintoihin.[10]
Uusina jäseninä yhtyeeseen liittyivät kosketinsoittaja Leena ”Awa” Peisa ja basisti Samer ”OX” el Nahhal. Kokoonpanon uudistumisen myötä myös yhtyeen maskit uudistettiin. ”Awan” hirviöasu esitti 26-vuotiaana surmattua aatelisneitoa, joka oli noussut kuolleista. ”OXin” nimeksi suunniteltiin alun perin el Nahhalin oikeaa etunimeä, Sameria. Koska Samer on egyptiläinen nimi, Putaansuu päätyi tulokseen, että kuulostaisi naurettavalta, jos egyptiläisessä hard rock -yhtyeessä vaikuttaisi jäsen nimeltä ”Tapani”. Nimi ”OX” tarkoittaa härkää, joten el Nahhalin hirviöhahmosta luotiin ihmisen ja härän risteytys. Koska edellinen basisti, Kalma oli suosittu yhtyeessä, OXista tehtiin Kalman ”isoveli”.[11]
Euroviisut ja uusi läpimurto (2006)
Kolmannella albumilla, The Arockalypsellä, vierailivat muun muassa Kissin Bruce Kulick, Acceptin Udo Dirkschneider, Twisted Sisterin keulakuva Dee Snider sekä saman yhtyeen kitaristi Jay Jay French, joka soittaa soolon ”The Chainsaw Buffet” -kappaleessa.[12]
Lordi osallistui vuoden 2006 Suomen Euroviisukarsintoihin, jotka se myös voitti ja pääsi näin edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailuissa 2006 kappaleellaan ”Hard Rock Hallelujah”. Lordi sai voittonsa myötä iltapäivälehtien kaiken huomion. Julkisuus ei ollut aluksi pelkästään myönteistä. Jotkut muun muassa pitivät yhtyeen valintaa pyhäinhäväistyksenä ja huonona vitsinä (Isä Mitro[13]), sekä merkkinä suomalaisten huonosta itsetunnosta (Alexander Stubb[14]). Yhtyettä syytettiin myös saatananpalvonnasta – esimerkiksi Karjalohjan kirkkoherra Heikki Linnavirta piti Lordin kappaletta ”epävireisenä ylistyslauluna saatanalle”.[15][16] Yhtyeen jäsenet kiistivät väitteet johdonmukaisesti. Iltapäivälehdet kirjoittivat myös siitä, että Lordille 2001 treenikämppää vuokranneen Osuuskunta BSE-Productionsin puheenjohtaja Otto Pankakoski tuomittiin myöhemmin elinkautiseen Kampin autopommista.[17]
Lordi voitti lauantaina 6. toukokuuta 2006 Tampere-talossa järjestetyn Euroviisut – Muistathan -gaalan kaikkien aikojen parhaana suomalaisena euroviisuna. Tämän jälkeen Lordi eteni 18. toukokuuta 2006 Euroviisujen semifinaaleista finaaleihin, kaikkien aikojen ensimmäisenä Suomen edustajana esikarsintoihin perustuvien Euroviisujen historiassa.
Lordi oli myös kansainvälisesti yksi seuratuimpia kilpailijoita Euroviisuissa. Yleisesti Lordi sai myönteisen vastaanoton, mutta myös jotkut ulkomaiset tahot syyttivät Lordia saatananpalvonnasta, muun muassa Kreikan ortodoksinen kirkko. Kyproksella Suomen esikatseluvideo kiellettiin.
Euroviisujen voitto
Lauantaina 20. toukokuuta 2006 Lordi teki historiaa voittamalla Suomen edustajana Ateenassa järjestetyt euroviisut kappaleellaan ”Hard Rock Hallelujah”. Kappale sai pisteitä 292, joka on Suomen ja samalla koko Euroviisujen kaikkien aikojen piste-ennätys (olkoonkin, etteivät tulokset ennen vuotta 2004 ole täysin vertailukelpoisia äänestävien maiden vähäisemmän määrän takia). Vain kolme maata – Armenia, Albania ja Monaco – eivät antaneet ainuttakaan pistettä Suomelle. Lordi oli myös semifinaalin ykkönen ja sai siinäkin 292 pistettä, mikä oli historiallista, sillä Lordi oli ensimmäinen sekä semifinaalin että finaalin voittanut kilpailija Euroviisuissa. Yhtyettä vahvisti euroviisuissa taustalaulajana Pasi Rantanen Thunderstone-yhtyeestä.[18]
Rovaniemeläislähtöinen Lordin keulahahmo Tomi Putaansuu palkittiin tontilla ja yhtyeen muut jäsenet Rovaniemen kaupungin kunniakansalaisuudella. Rovaniemellä järjestetyssä kansanjuhlassa kaupungin Sampo-aukio nimettiin Lordin aukioksi, ja Lapin liitto myönsi Lapin vuoden 2006 aluekehittäjäpalkinnon yhtyeelle.[19][20] Muille yhtyeen jäsenille osoitettiin myös kunnoitusta: rumpali Kitan mukaan nimettiin nuorisokeskus hänen kotiseudullaan Karkkilassa, ja kitaristi Amenin entisen koulun lähelle Mäntsälään pystytettiin kiviveistos, joka sai nimen ”Hard Rock”.[21] Myös kosketinsoittaja Awa sai palkinnon, joka oli 1000 euron stipendi.[22] Lordille on myös suunnitteilla juhlaraha. Idean nosti esille silloinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen eduskunnan satavuotisjuhlarahan lyömisen yhteydessä.[23] Lordi sai tunnustusta myös hakkeripiireissä: Linus Torvalds julkaisi Linux-ytimen version 2.6.17-rc5 lempinimellä ”Lordi Rules”.
Lordin voitonjuhlat järjestettiin 26. toukokuuta 2006 Helsingin Kauppatorilla, jossa yleisöä oli paikalla arviolta 80 000 – 90 000. Ennen yhtyeen esiintymistä rikottiin karaoken maailmanennätys, kun 80 000 ihmistä lauloi ”Hard Rock Hallelujah” -kappaletta. Yhtye esitti kappaleet ”Bringing Back the Balls to Rock”, ”Devil is a Loser”, ”Blood Red Sandman”, ”It Snows in Hell”, ”Would You Love a Monsterman?” ja ”Hard Rock Hallelujah”. Tilaisuuden yhteydessä Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi Lordin Suomalaisen työn liiton pronssisella avainlipulla.
Huolimatta siitä, että Lordi oli useasti pyytänyt tiedotusvälineitä olemaan julkaisematta kuvia yhtyeen jäsenistä ilman maskeja ja vertasi siihen, että eihän joulupukiltakaan riisuta naamaria, brittiläiset lehdet Daily Mail ja The Sun sekä ruotsalainen Expressen julkaisivat 22. toukokuuta kuvan, jota he väittivät vanhaksi kuvaksi Lordista ilman maskeja.[24]
Tanskalaisen Aller-kustantamon 7 päivää -lehti julkaisi 24. toukokuuta kansikuvana vanhan, aikoinaan Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistun valokuvan Tomi Putaansuusta ilman maskeja, jonka seurauksena Internetissä avattiin vetoomus lehden boikotoimiseksi. Adressi keräsi yli 221 000 nimeä (joista valtaosan kerrotaan olleen todellisia[25]). Myös mainostajat kiinnittivät tapaukseen huomiota ja sen johdosta muun muassa Olvi keskeytti mainoskampanjansa lehdessä.[26] Lehti pyöritti myöhemmin Anteeksi Lordi -mainoskampanjaa verkkosivuillaan ja ainakin MTV3-kanavalla. Saman kustantamon Katso!-lehti julkaisi puolestaan 26. toukokuuta kuvat muista Lordin jäsenistä ilman naamioita ja pyysi samana päivänä julkaisua anteeksi verkkosivuillaan ja televisiossa.[27]
Kyläkauppias Vesa Keskinen osti Mr. Lordin Ateenassa kerran käyttämän kasvonaamion YLE:n huutokaupasta kesällä 2006. Naamio luovutettiin 28. kesäkuuta 2006 YLEn Isossa Pajassa, ja se on esillä Tuurin kyläkaupan musiikkiosastolla. Keskinen osti naamion 6 701 eurolla. Hinnasta muodostuu käännettynä päivämäärä 1.7.2006, jolloin järjestettiin Keskisen Miljoona Rock -musiikkifestivaali. Lordin lisäksi tilaisuudessa esiintyivät Dio ja Billy Idol.[28]
”Lordi-huuma”
Euroviisuvoiton jälkeen Suomessa vallitsi ”Lordi-huuma”, ja yhtyeelle valmistettiin useita oheistuotteita, joista esimerkkeinä ”Lordi Cola” -virvoitusjuoma, Lordi-makeiset, kaksi kirjaa ja kaksi sarjakuva-albumia.
Euroviisuvoiton jälkeen markkinoijat ottivat Lordin omakseen. Huoltoasemaketju Esso mainosti nakkisämpylöitään sloganilla Hard Dog Hallelujah ja Pepsi mainosti juomiaan lauseella Hard Drink Hallelujah. Syyskuussa markkinoille ilmestyi Olvin valmistama Lordi Cola, josta myöhemmin tuli myyntiin myös Vanilla-versio.[29] Limonadipullojen etiketit suunnitteli itse Mr. Lordi. 1,5 litran pullo Lordi Colaa maksoi 2 euroa.[30] Lokakuussa 2006 ilmestyi markkinoille kaksi Mr. Lordin suunnittelemaa makeispussia.[31] Syksyllä 2006 Lordi ikuistettiin Sampo-konsernin MasterCard-, VISA- ja Visa Electron -kortteihin.[32]
Suomen Posti Oyj (nyk. Itella) julkaisi 9. toukokuuta 2007 postimerkkiarkin, jonka aiheena ovat Eurovisionin laulukilpailut. Arkissa on neljä erikoismuotoista postimerkkiä (à 70 snt) ja Lordi on kahden merkin kuva-aiheena. Mr. Lordin kasvokuva on asianosaisen itse piirtämä.[33]
Nykytilanne (2006–)
Euroviisuvoiton jälkeen Lordin taustajoukoissa tehtiin muutoksia ja vakinaiseksi kiertuemanageriksi palkattiin myös yhtyeen pyrotekniikasta vastannut Tommi Niemi, joka oli jo vuodesta 2005 lähtien toiminut yhtyeen varsinaisena kiertuemanagerina. Yhtyeen palkkalistoilla olleet työntekijät joutuivat euroviisujen myötä kasvaneen suosion vuoksi jättämään muut päivätyönsä ja keskittymään täysillä Lordin kiertueisiin.[34]
Syksyllä 2006 Lordi aloitti Bringing Back The Balls To Europe -kiertueen, jonka ensimmäisestä konsertista julkaistiin helmikuussa 2007 DVD Bringing Back The Balls To Stockholm 2006. Kiertue päättyi yllätykseen, sillä viimeisellä keikalla Lontoossa, 31. lokakuuta, lavalle nousi myös yhtyeen entinen basisti, Niko ”Kalma” Hurme.[35]
Marraskuussa 2006 Lordi oli pääesiintyjänä MTV Europe Music Awardsissa, minkä lisäksi Mr. Lordi jakoi gaalassa ”Paras Rock” -palkinnon. Samoihin aikoihin yhtyeen manageriksi ryhtyi yhdysvaltalainen Bill Aucoin, joka muistetaan muun muassa Kissin alkuperäisenä managerina ja oli keskeisessä osassa Kissin läpimurron teossa 1970-luvulla.[36]
Keväällä 2007 yhtye palkittiin viidesti Emma-gaalassa. Lordi voitti sarjoissa vuoden 2006 paras yhtye, vuoden kappale ”Hard Rock Hallelujah”, vuoden myydyin albumi The Arockalypse 92 724 kappaleella, sekä vienti-Emman ja uutena palkintona jaettavan E-Emman poikkeuksellisella tavalla musiikin digitaali- ja mobiilimyyntiä lisänneenä artistina.[37]
.jpg)
Keväällä 2007 Lordi teki lyhyen Bringing Back The Balls To Japan -kiertueen Japanissa ja Bringing Back The Balls To Baltia -kiertueen Baltiassa. Toukokuussa yhtye oli mukana Helsingin euroviisuissa ja avasi kilpailut esittämällä voittokappaleensa ”Hard Rock Hallelujah”.
Alkukesästä 2007 Lordi oli Oulussa kuvaamassa Dark Floors -kauhuelokuvaa, joka tulee ensi-iltaan 8. helmikuuta 2008. Heinäkuussa 2007 Lordi lähti Pohjois-Amerikan kiertueelle The OzzFest -festivaalikiertueen mukana.[38] Kiertueen aikana yhtye sai paljon negatiivista palautetta yhdysvaltalaisilta kriitikoilta. The New York Times -sanomalehti ihmetteli, miten yhtye onnistui voittamaan Euroviisut. Chicago Sun-Timesin mukaan yhtye oli porukka "suomalaisia ääliöitä", jotka pukeutuivat typerästi ja soittivat typerää musiikkia. Kritiikkiä esittivät myös The Indianapolis Star sekä News-Gazette.[39] Yleisö puolestaan oli tyytyväinen Lordin esiintymisiin ja keikat olivat lähes loppuunmyytyjä.[40]
Kiertueen aikana yhtyeen jäsenet olivat kovan rasituksen alla, sillä parhaimmillaan keikkapaikoilla lämpötila oli 40–50 astetta, joka kiertueen alkupuolella johti kitaristi Jussi ”Amen” Sydänmaan pyörtymiseen keikan jälkeen. Lisäksi kiertueen päätähti, Ozzy Osbourne oli huolissaan Lordin jäsenten terveydestä peläten, koska joku yhtyeen jäsenistä pyörtyisi uudelleen tai jopa kuolisi keikan jälkeen.[41]
Ozzfest-kiertueen päätyttyä elokuun lopussa Lordi jäi lyhyelle tauolle. Syyskuussa ilmoitettiin, että yhtye lähtee 12. lokakuuta 2007 uudelle kiertueelle Yhdysvaltoihin Type O Negativen lämmittelijänä. Kiertue päättyy 31. lokakuuta 2007.[42]
Yhtyeen musiikki
Lordin esittämä musiikki on pääosin hard rockia, toisinaan myös raskaampaa metallimusiikkia. Vaikutteita yhtye on saanut eniten suurimmalta esikuvaltaan Kissiltä. Kissin lisäksi yhtye on saanut vaikutteita muun muassa W.A.S.P.ilta, Alice Cooperlta ja Twisted Sisteriltä.[43] Lordin musiikki ei ole saanut varauksettoman myönteistä vastaanottoa kriitikoilta.[44]
Vaikka yhtye mielletään usein hard rock -yhtyeeksi, Lordi soittaa perinteistä hard rockia (esimerkiksi Kiss, Queen) raskaampaa musiikkia, jonka vuoksi Lordi määritellään usein myös metallimusiikkiyhtyeeksi. Vuosien aikana yhtyeen musiikin tyyli on muuttunut raskaampaan suuntaan. Esikoislevy Get Heavy edusti suurelta osin perinteistä hard rock -musiikkia, mutta vuonna 2004 julkaistulla The Monsterican Dream -albumilla yhtye oli siirtynyt huomattavasti raskaampaan musiikkiin. Vuoden 2006 The Arockalypsellä Lordi kevensi musiikkiaan hieman enemmän hard rockin suuntaan.[45] Seuraavan studioalbumin on tarkoitus ilmestyä ennen joulua 2008 ja tyylilajiltaan se tulee olemaan huomattavasti The Arockalypseä raskaampi.[46]
Lordi on levyttänyt tähän asti kaksi cover-kappaletta, jotka ovat ”Midnight Mover” (Accept) ja ”He's Back – The Man Behind The Mask” (Alice Cooper). Kumpikin kappaleista esitettiin alun perin YleX-radiokanavan Pietarinkadun Oilers Go! -ohjelmassa 5. kesäkuuta 2003. Midnight Mover julkaistiin keväällä 2007 They Only Come Out At Night -singlellä.[35]
Maskit
Lordi on tunnettu käyttämistään hirviömaskeistaan ja -puvuistaan, jotka on suunnittelut yhtyeen laulaja-lauluntekijä Tomi ”Mr. Lordi” Putaansuu. Yhtyeen maskit uudistetaan aina ennen uuden albumin julkaisua. Hirviömaskit käsittävät koko vartalon lukuun ottamatta sormia, jotta soittaminen ei vaikeutuisi.[47]
Hirviömaskit ovat yhtyeen lavaesiintymisessä tärkeässä roolissa, eikä yhtye suostu esiintymään julkisuudessa ilman hirviömaskejaan. Toukokuussa 2006 Lordin euroviisuvoiton jälkeen viikkolehdet Seiska ja Katso julkaisivat Lordin jäsenten maskittomia kuvia, mikä aiheutti kritiikkiä lehtiä kohtaan. Myöhemmin lehdet esittivät julkisen anteeksipyynnön yhtyeelle.[48] Lordi on ilmoittanut, ettei koskaan anna lehdille anteeksi maskittomien kuvien julkaisua, ja tämän vuoksi yhtye ei esimerkiksi koskaan tule antamaan kummallekaan lehdelle haastatteluja.[48]
Yhtye on ilmoittanut saaneensa idean hirviömaskeihinsa Kissiltä, joka on myös Lordin tärkein musiikillinen esikuva. Yhtäläisyyksiä Lordin ja Kissin maskeissa ovat esimerkiksi korkeapohjaiset kengät ja pyrotekniikka soittimissa.
Yhtye ei yleensä anna televisiohaastatteluja, eikä halua esiintyä ilman hirviömaskeja. Suomea he puhuvat vain selin kameroille. Yhtye ei anna lehtien käyttää kuvia, joissa he olisivat ilman maskeja, koska yhtye ei halua imagoaan tuhottavan. Euroviisukohun myötä yhtye kuitenkin myöntyi muutamaan suomalaiseen haastatteluun, joissa laulaja Mr. Lordi vakuutti, ettei Lordilla ole mitään tekemistä rikollisen toiminnan tai saatananpalvonnan kanssa. Hän muun muassa kehotti syyttelijöitään ”ottamaan asioista selvää”, ja sanoi, että satanisti ei voisi tehdä sellaisia kappaleita kuin ”Devil is a Loser” tai ”Hard Rock Hallelujah”. Lordi myös selitti imagoaan vertaamalla yhtyeen vakavuutta kauhuelokuviin ja vakuutti, että yhtye tekee työtään tosissaan, eikä siinä ole mukana huumoria tai parodiaa.[49]
Lordi käyttää esikuvansa Kissin tavoin myös korkeapohjaisia kenkiä, jonka seurauksena suurin osa yhtyeen jäsenistä on hirviöasut päällään kahden metrin korkuisia. Syynä korkeapohjaisten kenkien käyttöön on niiden vaikuttaminen lavaesiintymiseen, sillä Putaansuun mukaan yhtye on näyttävämpi, kun sen jäsenet ovat huomattavasti ihmisiä pidempiä.
Lavaesiintyminen
Hirviöpukujen lisäksi pyrotekniikalla ja kauhuelementeillä on tärkeä osa Lordin lavaesiintymisessä. Vaikutteita pyrotekniikan käyttöön Lordi on saanut Kissiltä. Lavaesiintymiseen kuuluvat kauhuelementit ovat peräisin suurelta osin kauhuelokuvista, mutta vaikutteita on myös Alice Cooperilta. Toisinaan Mr. Lordi käyttää keikalla erikoismaskeja, esimerkiksi Leatherface- ja Biomechanic Man -maskeja. Yhtyeen lavavarustukseen kuuluu myös zombie-nuket ja toisinaan ruumiiksi maskeeratut lavatanssijat. Pyrotekniikkaa yhtye käyttää erittäin paljon, myös soittimissa. Yksi Lordin tunnetuimmista pyrotekniikalla varustetuista esineistä on Mr. Lordin käyttämä kaksipäinen kirves.[50]
Lordin lavaesiintymiseen kuuluvat näyttävät kulissit ja lavarakennelmat. Varsinkin alkuaikoina Lordi joutui tekemään paljon kompromisseja pienten lavojen vuoksi. Kaikki lavasteet kuljetettiin mukana, mutta lavalle vietiin mitä sinne mahtui. Varsinkin Keski-Euroopan rock-klubeissa yhtye joutui luopumaan näyttävistä lavarakennelmista tilanpuutteen vuoksi.[50]
Lavasteet on tehty lasikuidusta, hartsista, puusta, paperimassasta ja kanaverkosta. Alkuperäiset Lordin käyttämät lavatornit rakensi Sami Wolking eli Magnum. Wolkingin erottamisen jälkeen lavasteita ryhtyi rakentamaan Niko "Kalma" Hurme, jolla oli kokemusta lavasteiden teosta.[50]
Nykyiset lavatornit on rakentanut Teemu Koivistoinen, joka on tehnyt myös esimerkiksi Apulannalle lavasteita. Lordin lavashow'ssa oli kesällä 2006 vähintään 179 pyrotekniikalla varustettua lavaesinettä.[50]
Pyrotekniikka on aiheuttanut yhtyeelle myös ongelmia. Vuonna 2003 yhtyeen esiintyessä Helsingin rock-klubi Nosturissa ja Emma-gaalassa lavasteet syttyivät tuleen. Tulipaloihin ei aluksi kiinnitetty huomiota, sillä henkilökunta arveli sen olevan osa yhtyeen lavaesiintymistä. Palot saatiin kuitenkin sammutettua tarpeeksi nopeasti, eikä vakavia vahinkoja päässyt tapahtumaan. Tämän jälkeen Lordin pyrotekniikkaa uudistettiin, jotta samanlaista tilannetta ei pääsisi tapahtumaan.[51]
Tunnukset
Kuten useilla muillakin yhtyeillä, myös Lordilla on käytössään oma logonsa, johon on kirjoitettu Lordi. Yhtyeen nimilogon on suunnitellut Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu ja ensi kerran logoa käytettiin jo vuonna 1993 hänen Napalm Market -demon kansikuvassa. Logo on ollut esillä kaikissa Lordin julkaisuista alusta alkaen. Alkuperäinen nimilogo poikkesi nykyisestä hieman, sillä alkuperäinen oli nykyistä yksinkertaisempi.
Nimilogon lisäksi Lordilla on käytössä myös tunnus, joka esittää kypärää. Tunnus sai alkunsa 1990-luvulla ja se mukailtiin Mr. Lordin käyttämän kasvonaamion pohjalta. Tunnuksen on suunnitellut nimilogon tavoin Tomi Putaansuu. Vuosien varrella yhtyeen hirviömaskit ovat muuttuneet, joten tunnus ei enää yhtä suuresti muistuta naamiota. Toisinaan Mr. Lordi esiintyy konserteissa Biomechanic Man -erikoismaskissaan, joka muistuttaa tunnusta.[52]
Kritiikki
Lordi on saanut osakseen paljon kritiikkiä, jotka ovat kohdistuneet suurelta osin yhtyeen hirviöasuihin ja lavaesiintymiseen. Mediassa yhtyettä on syytetty myös muun muassa rikollisuudesta ja saatananpalvonnasta. Yhtye on kumonnut väitteet ja todennut, ettei saatananpalvontayhtye tekisi sellaisia kappaleita kuin ”Devil is a Loser” (suomeksi ”Paholainen on luuseri”) ja ”Hard Rock Hallelujah”.[49]
Syksyllä 2005 Lordin asettuessa ehdolle Suomen euroviisuedustajaksi yhtye sai osakseen voimakasta kritiikkiä tietyiltä tahoilta. Esimerkiksi nimimerkki Huolestunut perheenäiti arvosteli Lordin ehdokkuutta Ilta-Sanomissa 10. marraskuuta 2005 otsikolla Hirviöviisut eivät sovi nuorille seuraavasti:
»Jo on aikoihin eletty! Järkytyksellä katselin tulevia "Suomen euroviisutoivoja", euroviisuehdokkaita. Hirviöidenkö avulla viemme Suomea Euroopan musiikkimaailman tietoisuuteen? Ennen olemme seuranneet Euroviisuja koko perheen voimalla ja niitä on odotettu innolla. Tällä kertaa emme avaa televisiota. Hirviöt lavalla pääkalloineen ja örinöineen tuskin sopivat perheen nuorten ja lasten katsottavaksi ja idoleiksi. Haluaako viisuehdokas Lordi viestittää nuorisollemme, että pimeyden voimien palvonta on suotavaa? Onneksi mukana on sentään myös edustavia ja lahjakkaita artisteja kuten Marita Taavitsainen.[53]»
Lordin voitettua Suomen karsinnan mediassa yhtyeen valintaa pidettiin huonona vitsinä, sekä merkkinä suomalaisten huonosta itsetunnosta. Muissa valtioissa kritiikkiä yhtye sai lisää, esimerkiksi Kyproksella kiellettiin Lordin esikatseluvideo. Uskonnollisissa piireissä yhtyeen jäseniä pidettiin saatananpalvojina ja ”Hard Rock Hallelujah” -kappaletta epävireisenä ylistyslauluna saatanalle. Yhtyettä myös syytettiin pyrotekniikasta ja sen väitettiin lietsovan nuoria tuhopolttajiksi. Yhtye kiisti väitteet.[54]
Vuonna 2007 yhdysvaltalainen hirviömaskeja käyttävä GWAR-yhtye väitti Lordin olevan halpa ja lapsellinen kopio heistä. Yhtye myös herjasi Lordia julkisesti keikallaan, jolloin GWAR:in laulusolisti kysyi yleisöltä, tulivatko he katsomaan Lordia ja otti käteensä keihästetyn kopion Mr. Lordin päästä.[55]
Tomi Putaansuu vastasi GWAR:in syytöksiin toteamalla, ettei ole koskaan kuullut GWAR-yhtyeestä, eikä yhtye ole Suomessa tunnettu. GWAR:in kopiointisyytteet on kumottavissa, sillä yhtyeiden maskit, musiikki ja lavashow poikkeavat merkittävästi toisistaan. GWAR jatkoi Lordin arvostelua myöhemminkin kutsumalla heitä muun muassa epäonnistuneeksi GWAR:in tribuuttiyhtyeeksi. GWAR:in arvosteluista on havaittavissa kateutta, sillä GWAR on perustettu jo 1985, eikä se koskaan ole saavuttanut suurta suosiota Yhdysvaltain ulkopuolella. Lisäksi yhtye on yrittänyt useana vuotena päästä The Ozzfestin esiintyjäksi.[35]
Jäsenet ja kokoonpanot
| Alkuperäinen (1996–1997) |
|
|---|---|
| (1997–1999) |
|
| (1999–2000) |
|
| (2000–2002) |
|
| (2002–2005) |
|
| (2005) |
|
| Nykyinen (2005–) |
|
- Pääartikkeli: Luettelo Lordin jäsenistä ja kokoonpanoista
Lordi sai yhtyeenä alkunsa vuonna 1996, jolloin aiemmin Kiss-faniristeilyllä tutustuneet muusikot perustivat yhtyeen. Aiemmin Lordi oli ollut Putaansuun oma projekti, jonka kappaleilla kävivät soittamassa vierailevat muusikot. Tutustumisen seurauksena jäsenet ryhtyivät olemaan yhteydessä toisiinsa, joka johti Putaansuun ideoiman hirviöyhtyeen perustamiseen. Aluksi yhtye oli trio, mutta seuraavana vuonna kokoonpano vahvistui kosketinsoittajalla. Ensimmäiset vuodet Lordi toimi ilman rumpalia, sillä rumpuosuudet tehtiin tietokoneella. Nelijäseninen Lordi levytti albumin Bend Over And Pray The Lord, jota ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Kokoonpanoon liittyi rumpali vuonna 2000, josta lähtien Lordissa on soittanut viisi jäsentä.[56]
Lordin jäsenillä on muusikkouransa lisäksi kokemusta muiltakin aloilta. Tomi ”Mr. Lordi” Putaansuu on valmistunut medianomiksi ja työskennellyt aiemmin elokuvateollisuuden parissa. Sampsa ”Kita” Astala on koulutukseltaan sosionomi ja valmistunut seurakunnan nuorisotyöntekijäksi. Jussi ”Amen” Sydänmaa on opiskellut tietotekniikka-alalla ja valmistunut IT-insinööriksi. Samer ”OX” el Nahhal on opiskellut Los Angelesin musiikkiopistossa ja Leena ”Awa” Peisa opiskelee Helsingin valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiaalipolitiikkaa.[57]
Nykyiset jäsenet
- Tomi ”Mr. Lordi” Putaansuu – laulu (vuodesta 1996, alkuperäinen) [58]
- Sampsa ”Kita” Astala – rummut(vuodesta 2000, aiemmin yhtyeessä ei ollut rumpalia)[58]
- Jussi ”Amen” Sydänmaa – kitara (vuodesta 1996, alkuperäinen)[58]
- Samer ”OX” el Nahhal – basso[59] (vuodesta 2005)[58]
- Leena ”Awa” Peisa – kosketinsoittimet (vuodesta 2005)[58]
Entiset jäsenet
Lordin entisiä jäseniä olivat:
- Sami ”G-Stealer” Keinänen – basso (1996–1999) (alkuperäinen)[60]
- Sami ”Magnum” Wolking – basso (1999–2002)[60]
- Erna ”Enary” Siikavirta – kosketinsoittimet (1997–2005)[61] (alkuperäinen)
- Niko ”Kalma” Hurme – basso (2002–2005)[61]
Diskografia
- Pääartikkeli: Lordin diskografia
Albumit
Jokaista studioalbumiaan varten Lordi uudistaa hirviöpukunsa. Jokaiselle studioalbumille on luotu myös oma teemansa. Esimerkiksi Get Heavy oli tyyliltään perinteistä hard rockia ja heavy metalia, kun taas The Monsterican Dreamilla yhtye oli siirtynyt raskaampaan ja synkenpään tyyliin. The Arockalypse sisältää vaikutteita kummastakin aiemmasta studioalbumista.[62]
| Julkaistu | Nimi | TOP 40/FIN | Myyntimäärä/FIN | Tuottaja | Levy-yhtiö |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. marraskuuta 2002 | Get Heavy | 3 | 66 000 | T.T. Oksala | BMG |
| 14. huhtikuuta 2004 | The Monsterican Dream | 4 | 23 000 | Hiili Hiilesmaa | BMG |
| 14. helmikuuta 2005 | The Monster Show (kokoelma) | Sanctuary/Sony BMG | |||
| 1. maaliskuuta 2006 | The Arockalypse | 1 | 93 000 | Jyrki Tuovinen | Sony BMG |
- seuraavan studioalbumin on kerrottu ilmestyvän ennen joulua 2008.[61]
Singlet
| Julkaistu | Nimi | TOP 20/FIN | Albumilta |
|---|---|---|---|
| 12. heinäkuuta 2002 | Would You Love a Monsterman? | 1 | Get Heavy |
| 3. helmikuuta 2003 | Devil Is a Loser | 9 | Get Heavy |
| 31. maaliskuuta 2004 | My Heaven Is Your Hell | 1 | The Monsterican Dream |
| 30. kesäkuuta 2004 | Blood Red Sandman | 17 | The Monsterican Dream |
| 2004 | Blood Red Sandman | (UK-PROMO) | The Monster Show |
| 22. helmikuuta 2006 | Hard Rock Hallelujah | 1 | The Arockalypse |
| 30. elokuuta 2006 | Who's Your Daddy? | 1 | The Arockalypse |
| 2006 | Would You Love a Monsterman? (2006 version) | (PROMO) | The Arockalypse SE |
| 5. joulukuuta 2006 | It Snows in Hell | 2 | The Arockalypse |
| 2. toukokuuta 2007 | They Only Come Out At Night | 6 | The Arockalypse |
Musiikkivideot
Lordi on tunnettu Suomen mittakaavassa kalliista musiikkivideoista. Vuonna 2007 tehty Hard Rock Hallelujah Eurovision Edition on kaikkien aikojen kallein suomalainen musiikkivideo, jonka valmistukseen käytettiin satoja tuhansia euroja. Videon tuotti Markus Selin ja Solar Films. Musiikkivideo kuvattiin Lapissa 26. maaliskuuta – 30. maaliskuuta 2007.[63][64]
Kaikille Lordin musiikkivideoille on kehitetty oma tarinansa. Esimerkiksi ensimmäisellä videolla, Would You Love a Monstermanilla (2002) pieni tyttö on saapunut syksyiselle hautausmaalle, jossa haudoista esiin nousevat Lordin jäsenet. Devil is a Loserilla (2003) yhtye ilmestyy kutsumatta Halloween-juhliin. Blood Red Sandman (2004) on eräänlainen kunnianosoitus Evil Dead -kauhuelokuvalle, jossa nuoret ovat leiriytyneet metsän keskellä olevaan asumattomaan mökkiin. Mökissä he löytävät oudon laatikon ja radionauhurin, joka yllyttää hirviöt paikalle.[65]
Hard Rock Hallelujah -video (2006) kertoo yhdysvaltalaisesta high schoolista ja sen koulukiusatusta tyttöoppilaasta, joka kuuntelee hard rock/heavy metal -musiikkia. Kesken liikunnantunnin koulusta menee sähköt ja Lordi saapuu paikalle. Musiikkivideo päättyy siihen, kun Lordi valtaa koulun ja muuttaa koulukiusaajat zombieiksi ja orjikseen. Who's Your Daddy? (2006) sijoittuu high schoolin tyhjään juhlasaliin, jonne Lordi ilmestyy. Would You Love a Monsterman 2006 sijoittuu ruumishuoneeseen, jossa alkaa tapahtua yliluonnollisia asioita ja ruumishuone joutuu Lordin valtaan. It Snows in Hell (2006) sijoittuu keskiajalle ja noitavainoihin. Eräs nainen kirjoittaa kirjettä Lordille talossaan, mutta juuri hänen saatua kirjeensä valmiiksi taloon hyökkää joukko muita kyläläisiä, sillä he uskovat naisen olevan mielisairas tai noiduttu. Kyläläiset vievät naisen roviolle, mutta juuri ennen rovion sytyttämistä Lordi saapuu paikalle ja tuhoaa muut kyläläiset pelastaen naisen.[35]
Viimeisin musiikkivideo, Hard Rock Hallelujah Eurovision Edition (2007) sijoittuu Lappiin ja kertoo suomalaisesta mytologiasta. Musiikkivideon keskeissä roolissa on Lapin maahinen (Jasper Pääkkönen), joka vaeltaa pitkin Lapin erämaita, kunnes kohtaa Lordin. Musiikkivideo tehtiin euroviisujen avaukseen, joten loppuosa videosta oli suora lähetys euroviisuista 2007.[35][63]
DVD:t
Ensimmäinen Lordin virallinen DVD-julkaisu oli Market Square Massacre lokakuussa 2006. DVD sisältää Helsingin kauppatorin voitonjuhlakonsertin lisäksi musiikkivideot Devil is a Loser, Blood Red Sandman, Hard Rock Hallelujah, Who's Your Daddy? ja Would You Love a Monsterman 2006. DVD:llä on myös Lordin esiintyminen Suomen euroviisukarsinnoissa (jossa esittää kappaleet Hard Rock Hallelujah ja Bringing back the balls to rock) ja Suomen euroviisufinaalista, jolloin Lordi valittiin Suomen edustajaksi. Lisäksi albumilla on vuonna 2004 valmistunut The Kin -elokuva making of-dokumentin ja storyboardin kanssa.
Helmikuussa 2007 Ruotsissa julkaistiin DVD Bringing Back The Balls To Stockholm 2006, joka on taltioitu Lordin Bringing Back The Balls To Europe -kiertueella 16. syyskuuta 2006. Konsertin lisäksi DVD:llä ei ole muuta materiaalia. DVD julkaistiin myös Suomessa. Virallisten DVD-julkaisujen lisäksi Lordista on tehty useita bootleg-tallenteita.
| Vuosi | DVD | Julkaisija |
|---|---|---|
| 2006 | Market Square Massacre | Sony BMG |
| 2007 | Bringing Back The Balls To Stockholm 2006 | LiveZone |
Elokuvat
Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu on työskennellyt myös elokuva-alalla. 1990-luvulla hän teki opiskelijakavereidensa kanssa lyhyt-kauhuelokuvia opintonäytteinä. Myöhemmin Putaansuu on myös tehnyt storyboardin muun muassa elokuviin Häjyt (1999) ja Pahat pojat. Syksyllä 2003 aloitettiin Lordin ideoiman lyhytelokuvan, The Kinin kuvaukset. Elokuva valmistui keväällä 2004 The Monsterican Dream -albumin erikoispainokselle. Elokuvasta ei kuitenkaan tullut sellainen kuin Putaansuu oli toivonut. Elokuva ei tullut elokuvateatterilevitykseen, vaan se esitettiin SubTV:llä kaksi kertaa vuoden 2004 aikana.
Seuraavan kerran Lordi oli mukana elokuvan teossa vuonna 2007, jolloin aloitettiin kokopitkän elokuvan, Lordin ideoiman Dark Floorsin kuvaukset. Elokuvan tuotantoryhmään kuului useita Putaansuulle ennestään tuttuja henkilöitä, sillä Putaansuu oli tehnyt storyboardeja Solar Filmsin elokuviin, joka tuotti myös Dark Floorsin. Idea elokuvasta sai alkunsa euroviisuvoiton jälkeen, jolloin Putaansuu lehtihaastattelussa kehotti Solar Filmsin Markus Seliniä ottamaan häneen yhteyttä elokuvan suhteen. Dark Floors tulee Suomessa ensi-iltaan 8. helmikuuta 2008.[66]
| Ensi-ilta | Elokuva | Ohjaus | Tuotanto |
|---|---|---|---|
| 16. huhtikuuta 2004 | The Kin (lyhytelokuva) | Lauri Haukkamaa | Kinoproduction |
| 8. helmikuuta 2008 | Dark Floors | Pete Riski | Solar Films |
Oheistuotteet
- Pääartikkeli: luettelo Lordin oheistuotteista
Lordilla on Suomen laajin oheistuotevalikoima. Suurin osa tuotteista on tullut markkinoille euroviisuvoiton jälkeen. Mr. Lordin mukaan hän on aina ollut halukas tuotteistamaan Lordia esikuvansa Kissin tavoin. Tosin Lordin oheistuotevalikoima on vielä pieni verrattaessa Kissiin, jolla on oheistuotteita esimerkiksi hauta-arkusta pehmoleluihin ja action-figuureihin.[67]
Ennen euroviisuvoittoa Lordin oheistuotevalikoima ei erityisesti poikennut muiden yhtyeiden oheistuotteista. Euroviisuvoiton myötä yhtyeen näkyminen mediassa lisääntyi ja Lordille alkoi tulla tarjouksia oheistuotteista. Lordin oheistuotevalikoimaan ovat kuuluneet muun muassa Olvin valmistamat Lordi Cola -virvoitusjuomat, joiden valmistus lakkautettiin syksyllä 2007. Makeisyhtiö Halva valmistaa Lordi-makeisia. Markkinoilla on myös runsaasti Lordi-aiheisia toimisto- ja koulutarvikkeita. Helsingin euroviisujen 2007 aikaan Suomen Posti julkaisi kaksi erilaista Lordi-postimerkkiä osana euroviisuaiheista postimerkkiarkkia.[67][33]
Suunnitteilla on lisää oheistuotteita. Lordin ideoiman Dark Floors -kauhuelokuvan DVD-julkaisun aikaan on luvattu ilmestyvän muun muassa ensimmäinen "Lordi-figuurisarja".[68]
Kiertueet
Alla olevaan luetteloon on luetteloitu ainoastaan Lordin tekemät ja tulossa olevat viralliset kiertueet.
| Kiertue | Ajankohta | Sijainti | Lisätietoa |
|---|---|---|---|
| Wacken Road Show | 14. huhtikuuta – 25. huhtikuuta 2003 | Saksassa | Lordi oli mukana Wacken Road Show -festivaalikiertueella Saksassa keväällä 2003. Myöhemmin kiertueesta julkaistiin DVD-levy, jolla on otoksia myös Lordin esityksistä.[35] |
| European Monstour | 11. huhtikuuta – 30. huhtikuuta 2005 | Euroopassa | Kiertue tehtiin osittain The Monster Show -kokoelman johdosta. Kiertueen aikana yhtyeen jäsenten välit riitaantuivat, joka johti kosketinsoittaja Enaryn erottamiseen kiertueen päätyttyä.[35] |
| Bringing Back The Balls To Finland | 3. maaliskuuta – 28. huhtikuuta 2006 | Suomessa | Kiertue tehtiin The Arockalypse -albumin julkaisun johdosta. 11. maaliskuuta 2006 järjestetyssä konsertissa yhtyeen aiempi basisti, Kalma nousi lavalle viimeisen kappaleen ajaksi.[35] |
| (nimetön voitonjuhlakiertue) | 26. toukokuuta – 1. syyskuuta 2006 | Euroopassa | Lordi teki euroviisuvoittonsa jälkeen kiertueen Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Kiertueella ei ollut virallista nimeä. Kiertueen aikana Lordi esiintyi muun muassa Moskovan Punaisella torilla. Kiertue alkoi Lordin voitonjuhlasta Helsingin kauppatorilla 26. toukokuuta ja päättyi 1. syyskuuta 2006 NRJ in the Park -konserttiin Turussa. Kiertueen aloitus - ja päätöskonsertit taltioitiin ja kauppatorin konsertti julkaistiin syksyllä 2006 Market Square Massacre -DVD:llä.[35] |
| Bringing Back The Balls To Europe | 16. syyskuuta – 31. lokakuuta 2006 | Euroopassa | Kiertueen ensimmäinen konsertti Tukholmassa julkaistiin vuonna 2007 Bringing Back The Balls To Stockholm 2006 -DVD:nä. Kiertueen viimeinen konsertti oli Lontoossa, jolloin lavalle nousi kahden viimeisen kappaleen ajaksi yhtyeen entinen (2002–2005) basisti, Kalma. Lontoon konsertissa hän soitti komppikitaraa.[35] |
| Bringing Back The Balls To Baltia | 21. helmikuuta – 25. helmikuuta 2007 | Baltiassa | Lordi teki lyhyen kiertueen Baltian maissa eli Virossa, Latviassa ja Liettuassa.[35] |
| Bringing Back The Balls To Japan | 6. huhtikuuta – 13. huhtikuuta 2007 | Japanissa | Lordi teki lyhyen kiertueen Japanissa. Samalla kiertue oli ensimmäinen, jonka Lordi teki Euroopan ulkopuolella. Kiertue käsitti neljä konserttia, kaksi ensimmäistä Tokiossa ja kaksi viimeistä Osakassa ja Nagoyassa. Osakan konsertista julkaistiin Japanissa konserttitallenne Who's Your Monster?[35] |
| Ozzfest | 12. heinäkuuta – 30. elokuuta 2007 | Pohjois-Amerikassa | Lordi oli yksi tunnetun Ozzfest-kiertueen pääesiintyjistä. Kiertueen aikana yhtye sai paikoittain raskasta kritiikkiä paikallisilta kriitikoilta, mutta keikoilla olleet kuuntelijat olivat olleet suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Kiertue kävi myös yhtyeen jäsenten terveyden päälle. Esimerkiksi kitaristi Jussi "Amen" Sydänmaa pyörtyi konsertin jälkeen lavalta poistumisen jälkeen.[35] |
| Halloween Tour | 12. lokakuuta – 31. lokakuuta 2007 | Yhdysvalloissa | Lordi on lokakuussa 2007 Type O Negativen lämmittelijänä yhtyeen Halloween-kiertueella. [35] |
Taustavaikuttajia
Tuottajat
Managerit
- Ari ”Arska” Tiainen (1997–2006)
- Tommi Niemi (2005–2007) (kiertuemanageri)
- Bill Aucoin (2006–)
- Rikk Scholvinck (2007–) (Ozzfest-kiertuemanageri)[69]
Levy-yhtiöt
- Sony BMG Finland (ent. BMG Finland) (2002–)
- Drakkar Entertainment (Saksa) (2002–)
- Sanctuary Records (UK 2004–2005)
- The End Records (USA/Kanada) (2006–)
Palkintoja
- 2003 – Emma-gaala: Vuoden hard rock/metalli-albumi (Get Heavy)
- 2006 – Suomalaisen työn liiton pronssinen avainlippu
- 2007 – NRJ Radio Awards: Vuoden Rock
- 2007 – Emma-gaala: Vuoden yhtye
- 2007 – Emma-gaala: Vuoden vienti-Emma
- 2007 – Emma-gaala: Vuoden biisi (”Hard Rock Hallelujah”)
- 2007 – Emma-gaala: Vuoden myydyin albumi (The Arockalypse)
- 2007 – Emma-gaala: Vuoden e-Emma (”Hard Rock Hallelujah”)
Lähteet
- ↑ a b c Kultalevyhaku artistille Lordi ÄKT. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 46–47. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 39. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ a b Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 67. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 85. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Lordi myi platinaa Findance. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Drakkar Entertainment drakkar.de. 2003. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 123. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 142. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 147–148. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 161–162. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 153–154. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Isä Mitro tyytyväinen Lordin anteeksiantoon 2006. Kotimaa.fi. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordi aiheutti Suomelle identiteettikriisin 14.8.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Karjalohdan seurakunta karjalohjanseurakunta.fi. 2006. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Karjalohdan seurakunnan toinen kirjoitus aihetta sivuten 2006. Karjalohtan seurakunta. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Kopplas ihop med bombdåd 2006. Aftonbladet. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Thundestonen uutisarkisto thunderstone.org. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordi palkitaan kansanjuhlassa Rovaniemellä 2006. Rovaniemen kaupunki. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordi-yhtye villitsi Rovaniemen 2006. Rovaniemen kaupunki. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ View from Finland: How winning changes everything: Lordi's rise iht.com. 2006. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Porvoon kaupungin kotisivu porvoo.fi. 2006. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Viisuvoittaja Lordille lyödään juhlaraha 2006. Yleisradio Oy. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Euro monsters revealed 2006. The Sun. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordi-nettiadressin nimet ovat valtaosin todellisia 2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Olvi keskeytti mainoskampanjansa 7 päivää -lehdessä 2006. Taloussanomat. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Kirje päätoimittajalta 2006. Katso. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordin maski luovutettiin Vesa Keskiselle 2006. Velj. Keskinen Oy. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordi Vanilla Cola Olvi. Viitattu 23.9.2007.
- ↑ Olvi tuo markkinoille Lordi-limsan 10. elokuuta 2006. Kotimaa.fi. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordi saa kaksi karkkipussia 2006. Halva. Viitattu 23.9.2007.
- ↑ Sampo – Lordi 2006. Sampo. Viitattu 23.9.2007.
- ↑ a b Suomen Posti julkaisee euroviisu-aiheisen postimerkkiarkin Suomen Posti. 2007. Viitattu 23.9.2007.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 187–188. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n MonsterDiscoHell monsterdiscohell.com. Viitattu 22.9.2007.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 194. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Emma-gaala emmagaala.fi. Viitattu 16.9.2007.
- ↑ The OzzFest 2007 OzzFest. 2007. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordille ryöppysi haukkuja 21.8.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ From Finland to Ozzfest BostonNOW. 16.8.2007. Viitattu 16.9.2007.
- ↑ Lordi: Ozzy lyö vetoa kuolemastamme MTV3 Viihdeuutiset. 2007. MTV3. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordi mukana Type O Negativen kiertueella 2007. Mesta.net. Viitattu 16.9.2007.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 167–169. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ The Monsterican Dream-albumin arvostelu 26.5.2004. Desibeli.net. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 187–188. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ HIM ja Lordi Amerikan kiertueella. Soundi, , nro 9/2007. Helsinki: A-lehdet.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 234–237. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ a b Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 184–185. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ a b ]MTV3 Viihdeuutiset 2006. MTV3. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ a b c d Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 238. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ YLE Uutiset Yleisradio Oy. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 80. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Hirviöviisut eivät sovi nuorille. Ilta-Sanomat, 10.11.2005. Helsinki: SanomaWSOY.
- ↑ Sven Pahajoki: Lordi – Hirviön tarina. Rovaniemi: Revontuli, 2006. ISBN 9525170624.
- ↑ Amerikkalaisyhtye mollaa Lordia 18.7.2007. Iltalehti. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Sven Pahajoki: Lordi – Hirviön tarina, s. 24–26. Rovaniemi: Revontuli, 2006. ISBN 9525170624.
- ↑ Sven Pahajoki: Lordi – Hirviön tarina, s. 26. Rovaniemi: Revontuli, 2006. ISBN 9525170624.
- ↑ a b c d e Lordin jäsenet 24.5.2006. Iltalehti. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Katso numero 21/2006. 26. toukokuuta 2006. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ a b Näin Lordi syntyi 24.5.2006. Iltalehti. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ a b c Lordin virallinen kotisivu lordi.fi. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Sven Pahajoki: Lordi – Hirviön tarina, s. 110–111. Rovaniemi: Revontuli, 2006. ISBN 9525170624.
- ↑ a b YLE: Eurovision 2007. Yleisradio Oy. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Timo Haapasaari: CV edu.stadia.fi. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 27. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Dark Floors Solar Films. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ a b Jussi Ahlroth: Mie oon Lordi, s. 228–233. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32584-1.
- ↑ Ilta-Sanomat Plus-viikonvaihdeliite iltasanomat.fi. 2007. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ Lordin bussi kaapattiin 09.08.2007. Iltalehti. Viitattu 15.9.2007.
Katso myös
Aiheesta muualla
.jpg){kind=link}
- Lordin virallinen kotisivu (englanniksi)
- Lordin artistisivu Drakkarilla (englanniksi)/(saksaksi)
- Lordin artistisivu The End Recordsin sivuilla (englanniksi)
- Lordin artistisivu Sanctuary Recordsin sivuilla (englanniksi)
- Lordin kaikki musiikkivideot 2002–2006
- Arktisen Banaanin Lordi-sarjakuvasivu
- Lordi (yhtye) Meteli.netissä
- (yhtye) Lordi (yhtye) Myspacessa (englanniksi)
- Lordi (yhtye) Last.fm:ssä (englanniksi)
- Lordi's Rocktaurant
- Virallinen keskustelupalsta
- Iltalehden Lordi-extra
- YLE/Elävä arkisto: Lordin historiallinen viisuvoitto