Kampin autopommi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kampin autopommi oli Pohjoisella Rautatie­kadulla, Helsingin Kampissa 16. heinäkuuta 2002 noin kello 6.50 aamulla räjäytetty autopommi. Kyseessä oli Suomen oloissa varsin harvinainen palkkamurha. Pommi räjähti liikennevaloissa lähellä Pohjoisen Rautatiekadun ja Runebergin­kadun risteystä.

Pommi-iskussa sai välittömästi surmansa 32-vuotias mies, jonka kuljettamaan Opel Kadettiin[1] miltei neljä kiloa painanut dynamiittipommi oli asennettu. Teon toteutti 29-vuotias William Leonard Engström, jolle oli luvattu siitä 17 000 euron palkkio. Hän sai ennakkomaksuna noin 1 600 euroa. Palkkamurhan tilasi 32-vuotias Tommi Peter Sandroos, joka oli yrittänyt itse ampua uhrin pistoolilla kuoliaaksi Helsingin Ruskeasuolla 1. joulukuuta 2001.[2] Uhriin osui tällöin neljä luotia, mutta hän selvisi. Engström ei ollut Sandroosille entuudestaan tuttu. Oikeus katsoi myöhemmin, että Sandroosin tuntema 28-vuotias Otto Tuomas Pankakoski oli taivuttanut Engströmin rikokseen. Engström ajoi uhrin takana ja laukaisi pommin leikkikalun kauko-ohjaimella.[3] Hän ajoi hyvin lähellä uhriaan, törmäsi räjähdyksen sattuessa liikennemerkkiin ja loukkaantui lievästi itsekin. Murhattu oli Sandroosin naisystävän entinen avomies.

Murhan varsinainen toteuttaja William Engström tuomittiin vuonna 2004 elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta ja törkeästä tuhotyöstä. Hän myönsi oikeudessa syyllisyytensä tappoon. Koska rikokseen yllyttämisestä tuomitaan samalla tavoin kuin itse rikoksesta, myös Tommi Sandroos ja Otto Pankakoski saivat elinkautisen. Sandroos todettiin lisäksi syylliseksi joulukuun 2001 ampumistapaukseen liittyneisiin murhan yritykseen ja ampuma-aserikokseen. Pankakoski tuomittiin murhaan yllyttämisen lisäksi ampuma-aserikoksesta. Kaikki tuomitut lähetettiin mielentilatutkimukseen, jossa heidän todettiin toimineen täydessä ymmärryksessä. Miehet saivat maksettavakseen myös erinäisiä korvauksia muiden muassa uhrin tyttärelle, veljelle ja vanhemmille. Uhrin nelivuotias tytär sai 14 000 euroa henkisestä kärsimyksestä ja noin 120 euroa kuukaudessa täysi-ikäisyyteen saakka.

Myös uhrin kolmekymppistä entistä avovaimoa epäiltiin Sandroosin kertoman perusteella murhaan yllyttämisestä, mutta hänet vapautettiin syytteistä oikeuden pidettyä Sandroosin kertomusta epäuskottavana.

Kampin autopommi vaaransi useiden ihmisten hengen ja terveyden, ja sen vaikutusalueella oli yli kuusikymmentä henkilöä. Pommi räjähti lähellä hotelli Helkaa, jonka ikkunoita rikkoutui aina kolmannessa kerroksessa asti. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe piti tapausta ainoana laatuaan Suomen rikoshistoriassa. Presidentti Tarja Halonen luonnehti pommi-iskua "ikäväksi yksittäistapaukseksi" eikä uskonut sen antavan aihetta huolestumiseen yleisestä turvallisuudesta.[4]

Kampin autopommitapaus sai huomiota myös ulkomaisissa medioissa. Vaikka poliisi kiisti kaikki epäilyt kansainvälisestä terrorismista alkuunsa, mm. Reuters uutisoi iskun sattuneen parinsadan metrin päässä Helsingin juutalaisesta synagogasta.[5]

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin hovioikeus hyväksyi murhan tilanneen miehen ehdonalaisanomuksen kesäkuussa 2014. Vapautuspäiväksi määrättiin 15. lokakuuta 2015.[6]

Joulukuussa 2014 Helsingin hovioikeus päätti vapauttaa ehdonalaiseen murhan välikätenä toimineen miehen. Hänen vapautensa alkoi kesäkuussa 2015.[7]

Autopommin räjäyttäjän ehdonalaisanomus hyväksyttiin Helsingin hovioikeudessa helmikuussa 2015. Hänen vapautensa alkoi 1. maaliskuuta 2016.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]