Kauppatori (Helsinki)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Helsingin kauppatori)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauppatori
Sijainti Kaartinkaupunki, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°10′01″N 24°57′18″E / 60.167°N 24.955°E / 60.167; 24.955
Rakennustyyppi Kauppatori ja aukio (d)
Kartta
Kauppatori

Kauppatori (ruots. Salutorget) on yksi Helsingin merkittävimmistä toreista. Se sijaitsee historiallisen keskustan etelälaidalla, Eteläsataman lahden perukassa ja rajautuu etelässä mereen, pohjoisessa torin reunaa pitkin kulkevaan Pohjoisesplanadiin, lännessä Unioninkatuun, jonka toisella puolelta alkaa Esplanadin puisto, sekä idässä Katajanokan kanavan suulla olevaan Linnanaltaaseen.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Helsingin historia
Ihmisiä Kauppatorilla vuonna 1918

1800-luvun alkuun asti Kauppatorin paikalla oli mutaisen Kaupunginlahden pohjukka kalalaitureineen. Lahtea käyttivät markkinapaikkanaan lähiseudun kalastajat, jotka kiinnittivät veneensä laitureihin ja myivät kalojaan helsinkiläisille. Noin nykyisen Pohjoisesplanadin paikalla kulki Eteläinen Rantakatu, jonka takaa alkoi kaupunkiasutus. Varsinaisena kauppatorina käytettiin tuolloin Suurtoria, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla.

Kauppatori syntyi 1800-luvun alussa, jolloin Helsingin keskusta rakennettiin uudelleen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuodelta 1812 vanhasta Suurtorista tehtiin uusi monumentaaliaukio Senaatintori ja entisten kalalaiturien paikalle sijoitettiin uusi kauppatori. Mutaiseen ja matalaan lahdenpohjukkaan piti ajaa runsaasti täyttömaata, jotta siihen saatiin rakennettua leveä ja laivaliikenteelle sopiva tori. Torille rakennettiin kolme satama-allasta: itäpäähän allas Viaporin liikenteelle (nyk. Linnanallas), länsipäähän allas kalastajaveneille (nyk. Kolera-allas) ja sen eteläpuolelle allas höyrylaivoille (nyk. Vironallas). Torin rakennustöiden yhteydessä kaivettiin myös Katajanokan kanava. 1830-luvun alkupuoliskolla toria alettiin ensimmäisen kerran kiveämään mukulakivellä.[1]

1890-luvulla Kauppatorin rantaa pitkin vedettiin Katajanokalle kulkenut satamarata; tämän vuoksi toria laajennettiin merelle päin ja sen päihin rakennettiin kaksi kääntösiltaa, jotta junat pääsisivät Kolera-altaan suun ja Katajanokan kanavan yli. Rautatieliikenne Katajanokalle lakkautettiin ja kiskot purettiin 1980-luvulla. Torin mukulakiveyksessä rataa on kuitenkin säilytetty noin parikymmentä metriä,[2] ja Kolera-altaan luokse on jätetty sillankääntäjän koppi.[3]

  • Akvarelli Kauppatorista vuodelta 1827.
    Akvarelli Kauppatorista vuodelta 1827.
  • Näkymä Kauppatorilta noin vuodelta 1900.
    Näkymä Kauppatorilta noin vuodelta 1900.
  • Höyryveturi satamaradalla noin vuonna 1900.
    Höyryveturi satamaradalla noin vuonna 1900.
  • Torikauppaa Kauppatorilla vuonna 1909.
    Torikauppaa Kauppatorilla vuonna 1909.
  • Kauppatori ja Eteläsatama vuoden 1986 ilmakuvassa.
    Kauppatori ja Eteläsatama vuoden 1986 ilmakuvassa.

Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppatori. Etualalla Kolera-allas, takana on tuomiokirkko. Torin varrella näkyvät muun muassa vaalensininen Helsingin kaupungintalo ja ruskea Ruotsin suurlähetystötalo.

Keskellä Kauppatoria on Keisarinnankivi, Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka pystytettiin Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandran ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi 1835. Se paljastettiin vuonna 1835 paikalla, jossa keisari ja keisarinna olivat astuneet maihin laivastaan. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Keisarinnan kivi on punagraniittinen obeliski, jonka huipulla on pronssinen maapallo ja sen päällä keisarillisen Venäjän kaksoiskotka. Venäläiset matruusit kivittivät pallon ja kotkan alas vallankumousvuonna 1917, mutta ne säilyivät tallessa ja palautettiin kunnostettuina paikalleen vuonna 1971.[4]

Torin länsipäässä lähellä Unioninkatua ja Esplanadin puistoa on suihkulähde Havis Amanda (Ville Vallgren 1908), yksi Helsingin tunnetuimpia veistoksia. Veistosta ympäröivää aukiota on kutsuttu myös Kukkatoriksi. Kaupunkisuunnitteluviraston nimistötoimikunta suosittelee nimeä Havis Amandan aukio.[5]

Ympäristön rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppatorin ympäristössä on joukko huomattavia historiallisia rakennuksia. Torin reunaa pitkin kulkevan Pohjoisesplanadin itäosan varrella sijaitsevat:

Torin läheisyydessä sijaitsevat lisäksi:

Turistikohde ja kansanjuhlien areena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lordi Kauppatorilla 26. toukokuuta 2006

Kauppatori on turistien suosima kohde. Torilta lähtee lauttoja Suomenlinnaan ja Korkeasaareen sekä Helsingin saariston sightseeing-risteilyille. Siellä on myös Porvooseen liikennöivän M/S J. L. Runeberg -aluksen laituri. Ennen kaikkea turistien iloksi myös aloitettiin 1980-luvulla iltatorikokeilu. Lokakuun ensimmäisellä viikolla Kauppatorilla järjestetään perinteiset silakkamarkkinat, joiden historia juontaa juurensa 1700-luvulle ja Kaupunginlahden kalalaitureiden aikaan asti.[6][7]

Kauppatorilla on järjestetty myös suuria yleisötilaisuuksia, muun muassa Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruuden kunniaksi 8. toukokuuta 1995. Vuoden 2006 helmikuussa Kauppatorille pystytettiin kaksi suurta televisioruutua Torinon olympialaisten jääkiekkofinaalin Suomi-Ruotsi kunniaksi, joka televisioitiin suorana ympäri maan. Vaikka Suomi hävisikin ottelun, Kauppatorilla järjestettiin heti seuraavana yönä juhlatilaisuus hopeaa voittaneiden Leijonien kunniaksi. Tilaisuuteen osallistuivat myös Suomen maajoukkueen jäsenet, joilla ei ollut seuraavana yönä NHL-ottelua. 26. toukokuuta 2006 torilla järjestettiin myös suuret juhlallisuudet Lordin Eurovision laulukilpailuvoiton kunniaksi. Jälkimmäiseen tilaisuuteen osallistui noin 90 000 henkeä eli enemmän kuin mihinkään Suomessa aiemmin järjestettyyn tilaisuuteen. Tilaisuus toi suomalaisille myös ryhmäkaraoken maailmanennätyksen.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kauppatorin kaupunkirakennehistorian selvitys, s. 88
  2. ↑ Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 13.1.2023.
  3. ↑ Klinge, Matti: Eurooppalainen Helsinki, s. 199. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISSN 2323-7392 ISBN 978-951-858-185-0
  4. ↑ Keisarinnan kivi (Archive.org) Helsingin kaupungin taidemuseo. Arkistoitu 12.11.2016. Viitattu 16.6.2013.
  5. ↑ Kauppatorin kaupunkirakennehistorian selvitys, s. 11
  6. ↑ Silakkamarkkinat (Archive.org) Helsinki 200. 2012. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 16.6.2013.
  7. ↑ Kauppatorin kaupunkirakennehistorian selvitys, s. 168
  8. ↑ Rytsä, Paavo: Kauppatorilla kansanjuhla Lordin kunniaksi 8.9.2006. YLE Elävä arkisto. Viitattu 16.6.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kauppatori_(Helsinki)&oldid=22719192”