Ero sivun ”Mäntsälä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
}} |
}} |
||
'''Mäntsälä''' on kunta [[Uudenmaan maakunta| |
'''Mäntsälä''' on kunta [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]]. Mäntsälässä asuu noin 21 000 henkilöä ja sen pinta-ala on noin 600 km². Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 1}} }} asukasta/km². Asukkaista 97 prosenttia on suomenkielisiä. |
||
Mäntsälä tunnetaan kartanoistaan ja [[Mäntsälän kapina]]sta. Kunnan kautta kulkevat Helsinki–Lahti-moottoritie ja -rautatie sekä ”[[Kehä V -hanke|Kehä V]]”. |
Mäntsälä tunnetaan kartanoistaan ja [[Mäntsälän kapina]]sta. Kunnan kautta kulkevat Helsinki–Lahti-moottoritie ja -rautatie sekä ”[[Kehä V -hanke|Kehä V]]”. |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
== Maantiede == |
== Maantiede == |
||
Mäntsälä sijaitsee [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan maakunnassa]].<ref name=aino/> |
Mäntsälä sijaitsee [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan maakunnassa]].<ref name=aino/> Mäntsälän naapurikunnat ovat [[Kärkölä]] pohjoisessa, [[Orimattila]], [[Pukkila]] ja [[Askola]] idässä, [[Pornainen]], [[Sipoo]] ja [[Järvenpää]] etelässä, [[Tuusula]] lounaassa sekä [[Hyvinkää]] ja [[Hausjärvi]] lännessä.<ref name=aino/> Mäntsälästä on 25 kilometriä Järvenpäähän, 28 kilometriä Hyvinkäälle, 34 kilometriä Orimattilaan, 38 kilometriä [[Porvoo]]seen, 46 kilometriä [[Lahti|Lahteen]] ja 60 kilometriä [[Helsinki]]in.<ref name=fonecta/> |
||
Mäntsälän pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km² on sisävesiä.<ref name=pinta-ala/> Mäntsälän kylät ovat [[Hautjärvi]], [[Hermanonkimaa]], [[Hirvihaara]], [[Kaukalampi]], [[Levanto (Mäntsälä)|Levanto]], [[Maitonen]], [[Mäntsälän kirkonkylä|Mäntsälä]], [[Nikinoja]], [[Numminen]], [[Ohkola]], [[Olkinen]], [[Saari (Mäntsälä)|Saari]], [[Soukkio]], [[Sulkava (Mäntsälä)|Sulkava]], [[Sälinkää]] ja [[Sääksjärvi (Mäntsälä)|Sääksjärvi]].<ref name=mantsalakirja_1/> |
|||
Kirkonkylän läpi virtaa [[Mäntsälänjoki]]. Se alkaa [[Hunttijärvi|Hunttijärvestä]]. Kirkonkylän pohjoispuolella siihen laskee [[Saarenjoki]] ja eteläpuolella se yhtyy [[Hirvihaaranjoki|Hirvihaaranjoen]] kanssa [[Mustijoki|Mustijoeksi]]. Mustijoki laskee [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] [[Porvoo]]n [[Kilpilahti|Kilpilahdessa]].<ref name=mustijoki/> [[Mustijoen vesistö]]n lisäksi Mäntsälä kuuluu [[Porvoonjoen vesistö|Porvoonjoen]] ja [[Vantaanjoen vesistö|Vantaanjoen vesistöjen]] alueisiin. Ne laskevat kaikki Suomenlahteen. Hunttijärven lisäksi Mäntsälässä on muun muassa [[Isojärvi (Mäntsälä)|Isojärvi]], [[Keravanjärvi]], [[Kilpijärvi]], [[Sahajärvi]] ja [[Sääksjärvi (Mäntsälä)|Sääksjärvi]].<ref name=jarvet/> |
Kirkonkylän läpi virtaa [[Mäntsälänjoki]]. Se alkaa [[Hunttijärvi|Hunttijärvestä]]. Kirkonkylän pohjoispuolella siihen laskee [[Saarenjoki]] ja eteläpuolella se yhtyy [[Hirvihaaranjoki|Hirvihaaranjoen]] kanssa [[Mustijoki|Mustijoeksi]]. Mustijoki laskee [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] [[Porvoo]]n [[Kilpilahti|Kilpilahdessa]].<ref name=mustijoki/> [[Mustijoen vesistö]]n lisäksi Mäntsälä kuuluu [[Porvoonjoen vesistö|Porvoonjoen]] ja [[Vantaanjoen vesistö|Vantaanjoen vesistöjen]] alueisiin. Ne laskevat kaikki Suomenlahteen. Hunttijärven lisäksi Mäntsälässä on muun muassa [[Isojärvi (Mäntsälä)|Isojärvi]], [[Keravanjärvi]], [[Kilpijärvi]], [[Sahajärvi]] ja [[Sääksjärvi (Mäntsälä)|Sääksjärvi]].<ref name=jarvet/> |
||
| Rivi 143: | Rivi 145: | ||
* [[Markku Niinimäki]] (s. 1967), vammaisurheilija, vuoden 2008 paralympialaisten kultamitalisti (keihäs) |
* [[Markku Niinimäki]] (s. 1967), vammaisurheilija, vuoden 2008 paralympialaisten kultamitalisti (keihäs) |
||
* [[Adolf Erik Nordenskiöld]] (1832–1901), tutkimusmatkailija ja Koillisväylän ensimmäinen purjehtija, asui lapsuutensa Mäntsälässä |
* [[Adolf Erik Nordenskiöld]] (1832–1901), tutkimusmatkailija ja Koillisväylän ensimmäinen purjehtija, asui lapsuutensa Mäntsälässä |
||
* [[Väinö Nuorteva]] (1889–1967) eli |
* [[Olli (pakinoitsija)|Väinö Nuorteva]] (1889–1967) eli ”Olli”, pakinoitsija |
||
* [[Elisabeth Rehn]] (s. 1935), poliitikko ja Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri |
* [[Elisabeth Rehn]] (s. 1935), poliitikko ja Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri |
||
* [[Antti Rinne]] (s. 1962), SDP:n puheenjohtaja |
* [[Antti Rinne]] (s. 1962), SDP:n puheenjohtaja |
||
* [[Hans Henrik Stjernvall]] (1769–1820), valtiopäivämies sekä Mäntsälässä vaikuttanut kartanonherra ja teollisuusmies |
|||
* [[Mauno Suni]] (s. 1944), Päijänteen ympäriajon yleiskilpailun voittaja vuosina 1978 ja 1979 |
* [[Mauno Suni]] (s. 1944), Päijänteen ympäriajon yleiskilpailun voittaja vuosina 1978 ja 1979 |
||
* Jussi Sydänmaa (s. 1972) eli [[Amen (muusikko)|Amen]], [[Lordi (yhtye)|Lordi]]-yhtyeen kitaristi |
* Jussi Sydänmaa (s. 1972) eli [[Amen (muusikko)|Amen]], [[Lordi (yhtye)|Lordi]]-yhtyeen kitaristi |
||
* [[Teuvo Varjas]] (s. 1942), |
* [[Teuvo Varjas]] (s. 1942), ministeri ja lakimies |
||
* [[Oskari Vilamo]] (1880–1952), rakennusurakoitsija |
* [[Oskari Vilamo]] (1880–1952), rakennusurakoitsija |
||
| Rivi 155: | Rivi 158: | ||
<ref name=aino>{{Kirjaviite | Nimeke = Aino – Suuri Suomen kartasto | Vuosi = 2005 | Sivu = 114–115 | Julkaisija = Genimap}}</ref> |
<ref name=aino>{{Kirjaviite | Nimeke = Aino – Suuri Suomen kartasto | Vuosi = 2005 | Sivu = 114–115 | Julkaisija = Genimap}}</ref> |
||
<ref name=fonecta>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.fonecta.fi/kartat | Nimeke = Suomen kartta | Julkaisija = Fonecta | Viitattu = 3.11.2015}}</ref> |
|||
<ref name=hallitus>{{Verkkoviite | Osoite = http://mantsala.fi/tietoa-mantsalasta/paatoksenteko/kunnanhallitus | Nimeke = Kunnanhallitus v. 2015–2016 | Ajankohta = 10.6.2015 | Julkaisija = Mäntsälän kunta | Viitattu = 26.10.2015}}</ref> |
<ref name=hallitus>{{Verkkoviite | Osoite = http://mantsala.fi/tietoa-mantsalasta/paatoksenteko/kunnanhallitus | Nimeke = Kunnanhallitus v. 2015–2016 | Ajankohta = 10.6.2015 | Julkaisija = Mäntsälän kunta | Viitattu = 26.10.2015}}</ref> |
||
Versio 3. marraskuuta 2015 kello 16.30
| Mäntsälä | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Kuntanumero | 505 |
| Perustettu | 1585 |
| Kokonaispinta-ala |
596,11 km² 191:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 580,85 km² |
| – sisävesi | 15,26 km² |
| Väkiluku |
20 957 49:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 36,08 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 19,4 % |
| – 15–64-v. | 61,0 % |
| – yli 64-v. | 19,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 93,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,8 % |
| – muut | 5,3 % |
| Kunnallisvero |
8,30 % 231:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Esko Kairesalo |
| www.mantsala.fi | |
Mäntsälä on kunta Uudellamaalla. Mäntsälässä asuu noin 21 000 henkilöä ja sen pinta-ala on noin 600 km². Väestötiheys on 36,1 asukasta/km². Asukkaista 97 prosenttia on suomenkielisiä.
Mäntsälä tunnetaan kartanoistaan ja Mäntsälän kapinasta. Kunnan kautta kulkevat Helsinki–Lahti-moottoritie ja -rautatie sekä ”Kehä V”.
Maantiede
Mäntsälä sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.[6] Mäntsälän naapurikunnat ovat Kärkölä pohjoisessa, Orimattila, Pukkila ja Askola idässä, Pornainen, Sipoo ja Järvenpää etelässä, Tuusula lounaassa sekä Hyvinkää ja Hausjärvi lännessä.[6] Mäntsälästä on 25 kilometriä Järvenpäähän, 28 kilometriä Hyvinkäälle, 34 kilometriä Orimattilaan, 38 kilometriä Porvooseen, 46 kilometriä Lahteen ja 60 kilometriä Helsinkiin.[7]
Mäntsälän pinta-ala on 596,11 km², josta 15,26 km² on sisävesiä.[1] Mäntsälän kylät ovat Hautjärvi, Hermanonkimaa, Hirvihaara, Kaukalampi, Levanto, Maitonen, Mäntsälä, Nikinoja, Numminen, Ohkola, Olkinen, Saari, Soukkio, Sulkava, Sälinkää ja Sääksjärvi.[8]
Kirkonkylän läpi virtaa Mäntsälänjoki. Se alkaa Hunttijärvestä. Kirkonkylän pohjoispuolella siihen laskee Saarenjoki ja eteläpuolella se yhtyy Hirvihaaranjoen kanssa Mustijoeksi. Mustijoki laskee Suomenlahteen Porvoon Kilpilahdessa.[9] Mustijoen vesistön lisäksi Mäntsälä kuuluu Porvoonjoen ja Vantaanjoen vesistöjen alueisiin. Ne laskevat kaikki Suomenlahteen. Hunttijärven lisäksi Mäntsälässä on muun muassa Isojärvi, Keravanjärvi, Kilpijärvi, Sahajärvi ja Sääksjärvi.[10]
Historia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mäntsälän perustamisvuotena pidetään yleisesti vuotta 1585, jolloin pitäjään rakennettiin ensimmäinen kirkko. Nykyinen kirkko on pitäjän kolmas tai neljäs, varmuutta ei ole. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1865 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Kaikki kirkot ovat sijainneet nykyisellä Kirkonmäellä.
Kirkkoherra Abraham Ehnroosin ansiosta Mäntsälään perustettiin kansankirjasto vuonna 1840 ja Ehnroosin testamentin turvin Mäntsälän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1870. Oppikoulu perustettiin vasta 1945 ja lukio 1954, siihen saakka käytiin Porvoossa, Järvenpäässä ja Helsingissä.
Mäntsälän pitäjäntupa rakennettiin Kirkonmäelle vuonna 1854, ja rakennus on edelleen olemassa. Pitäjäntupa oli Mäntsälän ensimmäinen kunnantalo. Tupa on toiminut myös ruumiiden leikkaushuoneena, Säästöpankkina, koulun keittolana ja opetustilana sekä asuntolana. Nykyään se on vuokrattu Mäntsälä Seuralle ja siihen voi tutustua tilauksesta. Mäntsälä Seura kunnosti rakennuksen ulkoapäin talkootyönä vuonna 2009.
Toinen kunnantalo valmistui niin ikään Kirkonmäelle vuonna 1935. Rakennus toimi tehtävässään nykyisen kunnantalon valmistumiseen (1992) saakka. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii kansalaisopisto.
Mäntsälässä on yhteensä 15 kartanoa, joista neljä on avoinna yleisölle, loput ovat yksityiskoteja. Kansanperinteessä on spekuloitu, että keisari, suuriruhtinas Aleksanteri I:llä ja kirkonkylässä sijaitsevan Mäntsälän kartanon tyttärellä Ulrika Möllersvärdillä olisi ollut romanttinen suhde Porvoon valtiopäivien aikaan vuonna 1809. Kartanot ovat syntyneet 1600-luvulla aatelisten läänityksinä. Perinteisesti maat ovat kuuluneet kartanoille. Torppia oli Mäntsälässä runsaasti, ja vuoden 1918 torpparilaki mahdollisti torppareiden lunastaa maat itselleen. Kartanot olivat silti vielä 1920-luvulla merkittävä maanomistaja pitäjässä.
Mäntsälä tunnetaan erityisesti Mäntsälän kapinasta. Helmikuussa 1932 noin 400 Lapuan liikkeeseen kuulunutta suojeluskuntalaista keskeytti SDP:n puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla ammuskelemalla. Muutaman päivän sisällä Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo) saapui Lapuan liikkeen johtoa ja aseistettuja suojeluskuntalaisia joka puolelta maata. Tilanne kiristyi, armeijan yksiköitä valmisteltiin tilanteen mahdollisen eskaloitumisen varalta. Maan silloinen hallitus määräsi Lapuan liikkeen johdon pidätetyksi ja presidentti P. E. Svinhufvudin radiossa 2. maaliskuuta pitämän puheen jälkeen tilanne vähitellen rauhoittui. Presidentti lupasi puheessaan, että vain johtoa rangaistaisiin ja että rivimiehet voisivat lähteä kotiin. Muutamaa päivää myöhemmin Lapuan liikkeen johto antautui, ja itse Lapuan liike lakkautettiin myöhemmin kevättalvella.
Toinen maailmansota toi Mäntsälään noin 2 000 siirtokarjalaista. Heitä saapui pääosin Kirvusta ja Koivistosta. Kartanoilta lohkottiin jälleen maita siirtolaisten asuttamiseksi, jolloin kartanoiden maa-alat vähenivät merkittävästi. Vuonna 1985 Mäntsälän kirkon viereen perustettiin Kirvun pitäjämuseo.
Kake Singersin hitti ”Mäntsälä mielessäin” vuodelta 1979 on tiettävästi saanut alkunsa valtavista liikenneruuhkista.lähde? Tuolloin nelostie kulki suoraan Mäntsälän kirkonkylän läpi ja aiheutti ruuhkaa liikenteelle pääkaupunkiseudulta pohjoiseen. Myöhemmin ohitustie ja nykyisin moottoritie ovat siirtäneet liikenneruuhkat Lahden ja Heinolan välille.
Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992, nykyisin aluetta laajennetaan ja alueen viereen valmistui Mäntsälän rautatieasema vuonna 2006, kun Lahden oikorata valmistui.
Kesällä 2003 Mäntsälän keskusta-aluetta kehitettiin ja remontoitiin. Vanha keskustie muutettiin hidaskaduksi ja jalankulkijoiden tarpeet otettiin paremmin huomioon.
Politiikka
Ylin valta kunnan asioissa kuuluu kunnanvaltuustolle, jossa on 43 jäsentä. Valtuutetuista kaksitoista kuuluu keskustan, yksitoista kokoomuksen, kymmenen SDP:n, neljä MäPun, kaksi vasemmistoliiton, kaksi perussuomalaisten, yksi kristillisdemokraattien ja yksi vihreiden ryhmään. Valtuuston puheenjohtaja on Anna Helin (kok).[11] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä ja sen puheenjohtaja on Tapio Havula (kesk).[12] Mäntsälän kunnanjohtaja on Esko Kairesalo.[13]
Varan kunta eteläisessä Ruotsissa on Mäntsälän ystävyyskunta. Varalaisen kattotiili- ja pihakiviyhtiö Bendersin Suomen-konttori on Mäntsälässä. Lisäksi Mäntsälällä on ystävyyskuntasopimusta muistuttava yhteistyösopimus virolaisen Lahemaan kansallispuiston kanssa. Lahemaalla ja Mäntsälässä on kummassakin kartanomatkailua.[14]
Talous
Tokmannin pääkonttori, logistiikkakeskus ja varasto on Mäntsälässä.[15] Kunnassa on myös hakukoneyhtiö Yandexin datakeskus ja Rexamin juomatölkkitehdas.[16] 1 034:n yrityksen toimipaikka oli Mäntsälässä vuonna 2006. Näistä 289 oli rakennusalan yritystä, 191 tukku- ja vähittäiskaupan, 169 kiinteistöyritystä ja 105 teollisuusyritystä.[17]
Mäntsälässä on kaksi toria: Kauppatori, jossa järjestetään markkinat, ja Rai-tori, joka on yksityinen tori.[18]
Mäntsälän kunnallisvero on 20,5 prosenttia.[5] Mäntsälän kunta on yhtiöittänyt toimintojaan ja koonnut ne Mäntsälän kuntaosakeyhtiöt -nimiseksi holdingyhtiöksi. Yhtiön hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista kuusi on luottamusmiehiä. Kunta hyötyy ratkaisusta synergiaetujen kautta ja siten, että ratkaisu minimoi kunnan maksamat verot.[19]
Palvelut ja infrastruktuuri
Mäntsälän kunnalla on yksi terveysasema.[20] Kunnankirjastolla on yksi kirjasto ja kirjastoauto.[21][22]
Koulutus
Mäntsälässä on kaksitoista peruskoulun alakoulua: Arolan koulu, Hepolan koulu, Hirvihaaran koulu, Hyökännummen koulu, Kirkonkylän koulu, Lukon koulu, Myllymäen koulu, Nummisten koulu, Ohkolan koulu, Saaren koulu, Sälinkään koulu ja Sääksjärven koulu. Yläkouluja kunnassa on kaksi: Ehnroosin koulu ja Riihenmäen koulu.[23]
Mäntsälän lukiossa on noin 250 opiskelijaa.[24]
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudalla on Mäntsälässä kaksi toimipistettä, Lukkarinpolku 2 ja Saaren kartano.[25][26] Lukkarinpolku 2:ssa järjestetään ajoneuvoasentajan, automyyjän, kokin, lähihoitajan, sähköasentajan, talonrakentajan, varaosamyyjän ja varastonhoitajan ammattikoulutusta.[27] Saaren kartanossa taas järjestetään eläintenhoitajan, floristin, floristimestarin, maarakennuskoneenkuljettajan, maarakentajan, maaseutuyrittäjän, maatalouskoneasentajan, metsäkoneenkuljettajan, puutarhurin, tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin, viheralan ja ympäristönhoitajan ammattikoulutusta.[28] Lisäksi Saaren kartanolla on Helsingin yliopiston tuotantoeläimille tarkoitettu tutkimus- ja opetussairaala.[29]
Liikenne
Mäntsälän rautatieasema on Kerava–Lahti-oikoradan varrella. Asemalla pysähtyvät Helsingin ja Lahden välillä liikennöivät junat. Helsingin ja Itä-Suomen väliset kaukojunat kulkevat Mäntsälän kautta pysähtymättä.
Kunnan halki kulkee valtatie 4, jonka eteläosa Helsingistä Heinolaan saakka on moottoritie. Rinnakkaistienä on käytössä entinen valtatie, joka kulkee suoraan Mäntsälän kirkonkylän kautta ja on nykyisin seututie 140. Juuri kirkonkylän eteläpuolella nämä leikkaavat kehämäisen, Porvoosta Hyvinkään ja Lohjan kautta Hankoon johtavan tien, jonka osuus Porvoosta Mäntsälään on kantatie 55, Mäntsälästä Hankoon valtatie 25.
Mäntsälän linja-autoasema on vilkkaimpia asemia Suomen maaseudulla. Moni mäntsäläläinen käy töissä muulla paikkakunnalla ja linja-autoliikenne on ollut Mäntsälälle pitkään merkittävässä asemassa. Nykyinen linja-autoasema valmistui vuonna 1962.[30]
Väestö
Mäntsälän väkiluku on 20 957.[2] Väestötiheys on 36,1 asukasta neliökilometriä kohden.
Kunnan asukkaista 97 prosenttia on suomenkielisiä ja yksi prosentti ruotsinkielisiä (2014).[4] Kunta on yksikielisesti suomenkielinen.[31] Asukkaista 21 prosenttia on alle 15-vuotiaita, 63 prosenttia 15–64-vuotiaita ja 16 prosenttia yli 64-vuotiaita (2014).[3]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on vuoden 2015 tilanteen mukainen.[32]
Kulttuuri
Lähes jokaisessa Mäntsälän kylässä on ollut kartano. Moni kartanoista on yhä yksityisenä maatilana. Hirvihaaran kartano on hotellina, Saaren kartano oppilaitoksena ja Sälinkään kartano ravintolana. Alikartano on museona.[33] Muita museoita Mäntsälässä ovat Kirvun pitäjämuseo ja Sepänmäen käsityömuseo, joiden lisäksi Mäntsälän kirkossa on museohuone.[34][35]
Tunnettuja mäntsäläläisiä
- A. Aimo (1911–1963), iskelmälaulaja ja Dallapé-orkesterin solisti
- Johanna Iivanainen (s. 1976), laulaja
- Jaakko Manninen (s. 1981), Beats and Stylesin Dj Control
- Katri Manninen (s. 1975), käsikirjoittaja-kirjailija
- Kirsti Manninen (s. 1952), käsikirjoittaja-kirjailija
- Kusti Manninen (s. 1976), musiikkivideo-ohjaaja
- Timo T. A. Mikkonen (s. 1947), talk show -juontaja
- Heikki Määttänen (1949–2002), näyttelijä
- Ulrika Möllersvärd (1791–1878), Venäjän keisarillinen hovineiti
- Markku Niinimäki (s. 1967), vammaisurheilija, vuoden 2008 paralympialaisten kultamitalisti (keihäs)
- Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901), tutkimusmatkailija ja Koillisväylän ensimmäinen purjehtija, asui lapsuutensa Mäntsälässä
- Väinö Nuorteva (1889–1967) eli ”Olli”, pakinoitsija
- Elisabeth Rehn (s. 1935), poliitikko ja Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri
- Antti Rinne (s. 1962), SDP:n puheenjohtaja
- Hans Henrik Stjernvall (1769–1820), valtiopäivämies sekä Mäntsälässä vaikuttanut kartanonherra ja teollisuusmies
- Mauno Suni (s. 1944), Päijänteen ympäriajon yleiskilpailun voittaja vuosina 1978 ja 1979
- Jussi Sydänmaa (s. 1972) eli Amen, Lordi-yhtyeen kitaristi
- Teuvo Varjas (s. 1942), ministeri ja lakimies
- Oskari Vilamo (1880–1952), rakennusurakoitsija
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ a b Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
- ↑ Suomen kartta Fonecta. Viitattu 3.11.2015.
- ↑ Häi juu – Kirja Mäntsälästäkö?, s. 9. Mäntsälä-seura, 1973.
- ↑ Mustijokilaakso Mustijoen Luontomatkailuyhdistys ry. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Mäntsälän järvet Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Kunnanvaltuusto 9.6.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Kunnanhallitus v. 2015–2016 10.6.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Kunnanjohto 30.1.2014. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Ystävyyskunnat 25.5.2012. Mäntsälän kunta. Viitattu 28.10.2015.
- ↑ Tokmannin logistiikkakeskuksen kiinteistö vaihtoi omistajaa 8.11.2014. Mäntsälän Uutiset. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Svahn, Nina: Tölkkitehdas ja datahalli – Mäntsälä vetää miljoonainvestointeja 7.1.2014. Yleisradio. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Yritykset maakunnittain, kunnittain ja toimialoittain, kirjaintaso (XLS) 2.11.2006. Tilastokeskus. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Torit 12.6.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Mölsä, Ari: Mäntsälä yhtiöittää toimintojaan veronkiertoyhtiöiden malliin 18.3.2013. Yleisradio. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Terveyspalvelut 13.10.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Kirjasto- ja tietopalvelut 28.9.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Kirjasto- ja tietopalvelut 29.10.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Koulut 21.5.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Koulun esittely Mäntsälän lukio. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Tietoa Keudasta Keuda. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Yksiköt Keuda. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Lukkarinpolku 2 – Koulutustarjonta Keuda. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Saaren kartano – Koulutustarjonta Keuda. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Tuotantoeläinten oma osasto – Tuotantoeläinsairaala Mäntsälän Saarella Helsingin yliopisto. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Jokinen, Marjut & Mäkelä, Sirkku: Historia 30.9.2013. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Kielisuhdeluokitus / Kunnat 2014 (TXT) Tilastokeskus. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2014 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 25.10.2015.
- ↑ Kartanot 2.3.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 28.10.2015.
- ↑ Museot 10.6.2014. Mäntsälän kunta. Viitattu 28.10.2015.
- ↑ Museohuone Mäntsälän seurakunta. Viitattu 28.10.2015.
Aiheesta muualla
- Virallinen sivusto Mäntsälän kunta.
- Mäntsälä Kuntien avainluvut. Tilastokeskus.
- Mäntsälän karttapalvelu Mäntsälän kunta ja Karttatiimi.
- Mäntsälän kotiseutupolut Mäntsälä-Seura.
| ||||||||||||||||
