Egyptin historia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Egyptin historia
Esidynastinen Egypti
Muinainen Egypti
Kreikkalainen ja roomalainen Egypti
Egyptin keskiaika
Osmanien Egypti
Moderni Egypti
Egypti.JPG

Egyptin historia on maailman pisimpiä. Niilin laakso on luonnollisesti rajattu idässä ja lännessä aavikkoihin ja pohjoisessa Välimereen. Egyptistä tuli maailman ensimmäisiä valtioita noin vuoden 3000 eaa. tienoilla.

Esidynastinen Egypti (noin 5200 eaa. – 3000 eaa.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Esidynastinen Egypti

Ennen kuin Egypti yhdistyi, maassa tapahtui kehitystä maanviljelyn alkamisesta kaupunkivaltioiden syntyyn. Tunnetuin Egyptin esidynastinen kulttuuri oli Naqada-kulttuuri. Aivan kauden lopulla maa ilmeisesti yhdistyi Ylä- ja Ala-Egyptiksi ennen yhdistymistään Egyptiksi. Ennen Egyptin yhdistymistä maassa kukoisti viimeistään 5200 eaa. alkaen monia paikallisia kulttuureita, jotka liittyivät eri kansoihin ja heimoihin. Tunnettuja kulttuureja ovat Faijumin, Badarin ja Naqadan kulttuurit. Egyptin historian eteneminen esihistoriallisella ajalla päätellään mm. saviastioiden muodoista. Ruukut kehittyivät Naqada-kaudella asteittain pyöreästä lieriömäiseksi. Korvat saviastioihin saapuivat Syyriasta.

Dynastinen Egypti (3000 eaa. – 525 eaa.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muinainen Egypti

Ylä-Egyptistä tulleet valloittajat yhdistivät Egyptin thiniittikauden alkuun mennessä. Tänä kautena oli voimakkaita hallitsijoita ja myös sisällissotia, sillä Egyptin yhdistyminen ei ollut vakiintunut. Egypti yhdistyi lopulta Vanhan valtakunnan aikana, jolloin rakennettiin suurimmat pyramidit. Faaraon valta heikkeni, ja paikalliset mahtimiehet hajottivat Egyptin ensimmäisen välikauden ajaksi. Se ajoi kansan suureen nälänhätään ja oli turvatonta ryöstelijöiden takia. Keskivaltakunta merkitsi uutta kukoistusta, jolloin maa maallistui ja kirjakieli vakiintui. Kauden lopulla otettiin Faijumista suuri maa-ala viljelyyn. Faaraon valta luhistui taas, ja alkoi toinen välikausi, jolloin vieraat hyksot ottivat vallan osassa Egyptiä. Lopulta eteläisen Theban faaraot ajoivat hyksot pois, jolloin alkoi uusi valtakunta, jolloin Egyptistä tuli suurvalta. Silloin esiintyi ajoittain voimakkaita sotilashallitsijoita, mutta myös sisäänpäin kääntyneitä haaveilijoita kuten Ekhnaton, jonka muiston myöhempi sotilaskenraali Horemheb halusi pyyhkiä pois. Faaraot haudattiin nyt kalliohautoihin Kuninkaiden laaksoon. Egypti laajeni Syyriaan asti, ja kamppaili vallasta muun muassa Mitannin ja heettiläisten valtakunnan kanssa. Eräässä vaiheessa merikansat uhkasivat maata, joka lopulta ajautui hajaannukseen papiston ja paikallisten lääninherrojen valtapyrkimysten takia. Kolmas välikausi oli aikaa, jolloin muun muassa nubialaiset ja libyalaiset hallitsivat maata. Assyria valtasi maan hetkeksi, ja sen jälkeen Egypti kukosti hetken myöhäiskaudella ennen persialaisvalloitusta.

Egyptin historia Persian vallan alla (525 eaa. – 332 eaa.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akemenidien hallitsijasuku hallitsi Egyptiä kahteen otteeseen 525 eaa.402 eaa. ja 343 eaa.332 eaa.

Persian kuningas Kambyses II valtasi Egyptin vuonna 525 eaa. Faarao Psametik III kukistui Pelusionissa Niilin suistolla käydyssä taistelussa. Egypti liitettiin Kyproksen ja Foinikian kanssa Persian kuudenneksi maakunnaksi. Kambyses teki kolme epäonnistunutta sotaretkeä muualle Afrikkaan. Karthagoa ja Nubiaa vastaan sekä Libyan aavikon oaaseja vastaan. Kambyses viipyi Egyptissä vuoteen 522 eaa., ja kuoli matkallaan kotiin.

Dareios I antoi kirjoittaa ylös Egyptin lait ja antoi rakennuttaa kanavan Niilin ja Punaisenmeren välille. Vähän ennen Dareioksen kuolemaa vuonna 486 eaa. Egyptissä puhkesi kapina, mutta Kserkses I kukisti sen. Vuonna 460 eaa. tapahtui uusi kapina jota muun muassa ateenalaiset avustivat 200 laivalla. Artakserkses II:n aikana egyptiläiset nousivat uudelleen kapinaan ja Amyrtaioksesta tuli uusi faarao.

Vuonna 343 eaa. Artakserkses III:n ollessa kuningas Persia valtasi taas Egyptin. Kun Aleksanteri Suuren joukot saapuivat Egyptiin, kukistettuaan kuningas Dareios III:n vuonna 332 eaa., ottivat egyptiläiset heidät vastaan vapauttajina.

Kreikkalainen ja roomalainen Egypti (332 eaa. – 639 jaa.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuren kuoltua hänen seuraajansa nimittivät Egyptin hallitsijaksi Ptolemaioksen, joka myöhemmin julistautui Egyptin kuninkaaksi. Ptolemaioksen hallitsijasuvun jäsenet hallitsivat Egyptiä ainaa vuoteen 30 eaa., jolloin roomalaiset valtasivat Egyptin ja tekivät siitä Aegyptus-provinssin.

Keskiaika (639–1517)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Egyptin keskiaika

Arabit valtasivat Egyptin Bysantin valtakunnalta vuonna 639. Egyptiä hallitsivat vuorollaan umaijadit, abbasidit, fatimidit, aijubidit ja mamelukit.

Osmanien Egypti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmanien valtakunta valtasi Egyptin vuonna 1517. Mamelukeilla oli kuitenkin paljon valtaa pitkän aikaa tämänkin jälkeen ja Egypti olikin toimikin miltei itsenäisesti aina vuoteen 1798 asti, jolloin Napoleonin ranskalaiset joukot valtasivat maan. Sen jälkeen kun ranskalaiset oli saatu kukistettua Muhammad Ali nousi Egyptin johtoon. Muhammad Alin ja hänen seuraajiensa aikana Egyptistä tuli eräs maailman kehittyneimmistä maista Euroopan ulkopuolella. Nopeat uudistukset johtivat pian vararikkoon, jonka jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta otti sen suojelukseensa vuonna 1882.

Modernin Egyptin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistynyt kuningaskunta otti Egyptin suojelukseensa 1882. Ottomaanien valtakunnan hajottua 1914 Egypti jäi virallisesti Britannialle, jonka alaisuudessa se itsenäistyi 1922 Egyptin kuningaskuntana, joka kesti vuoteen 1952 asti. Vuosina 19581961 Egypti muodosti yhdessä Syyrian kanssa Yhdistyneen arabitasavallan.