Egyptin toinen välikausi
Wikipedia
Toinen välikausi oli hajanainen jakso muinaisen Egyptin historiassa noin 1877–1550 eaa. käsittäen dynastiat 13. - 17.. Keskivaltakunta heikkeni sisäisiin valtataisteluihin, jotka jakoivat maan kahtia. Pian maan hajoamisen jälkeen maahan jo aiemmin tunkeutuneet aasialaiset hyksot kaappasivat maassa vallan. Toinen välikausi on yksi huonoimmin tunnetuista ajanjaksoista Egyptin historiassa. Tänä ajanjaksona sisällissodat repivät Egyptiä, mutta edistysaskeleitakin tapahtui: egyptiläiset oppivat tuntemaan pyörän, hevoset ja he keksivät kevyempirakenteiset, kaksipyöräiset sotavaunut. Lopulta Ylä-Egyptin Theban valtiaat Seqenenre Tao (II), Kamose ja Ahmose ajoivat hyksot maasta pois.
[muokkaa] Toinen välikausi
Palestiinalaisia kansoja alkoi virrata maahan viimeistään 12. dynastianaikana. 12. dynastian Amenemnat IV oli Keskimmäisen valtakunnan viimeinen merkittävä faarao, joka kuivatti Faijumin alueen viljelyyn maassa, jossa nälänhätä oli usein uhkaamassa kansaa. Faaraon sisar ja vaimo Sebeknefru hallitsi faaraona 3-4 vuotta. Seuraava 13. dynastia oli heikko, eikä valvonut koko maata, ja sen hallitsija vaihtui usein. 1785 - 1650 eaa. maassa hallitsi 9 faaraota samaan aikaan.
Suistoon syntyi kapinoiva 14. dynastia, koska 13. dynastian faaraot olivat heikkoja. Noin 1650 eaa. saapui lännestä maahan Salitiksen johtama hyksos-kansa, Hyksojen nimi on egyptiksi hekau hasut'/heka khasewet, "vieraitten maiden hallitsijat" tai aamu, aasialaiset. Joidenkin tutkijoiden mielestä hyksot saattoivat olla ainakin osaksi israelilaisia, ja hyksojen nimissä esiintyy kanaanilaisa ja heprealaisia nimiä.
Hyksot alistivat eteläisen Egyptin valtaansa ja ulottivat lopulta valtansa Keski-Egyptiinkin. Dynastiat 13 ja 14 romahtivat. Nubialaiset siirtomaat itsenäistyivät etelässä Nedjehin johdolla, ja Nubian pääkaupungiksi tuli Buhen. Hyksot olivat enimmäkseen seemiläisiä, jotka pääsivät maahan sen takia, kun rajamuurin vartiointi lakkasi 13. dynastian aikana. Hyksospäällikkö Shalik (ehkä sama kuin Shalitis) julistautui kuninkaaksi ja perusti 15. dynastian, joka laajensi valtansa suistoalueelle ja etelään aina Cesaen (Cusaen) kaupunkiin asti. Hyksojen pääkaupunki oli Tanis eli Avaris.
Hyksot kävivät kauppaa etelän kanssa, niin kuin oli aina tehty. Sauserenra Haijan (Iannas) oli suuri hyksokuningas. Hyksot yrittivät olla mahdollisimman egyptiläisiä, mutta ainakin Theban egyptiläisille he olivat epäegyptiläisiä vihollisia, halveksittavia aasialaisia. Theban alue säilyi itsenäisenä ja perusti 17. dynastian, joka ulottui keskiseen Niilinlaaksoon, Assuanista pohjoiseen, Asiytin lähettyvillä olevaan Cusaeen. Thebalaiset olivat vielä hallitsija Kamosen aikaan välinpitämättömiä ajamaan aasialaiset maasta pois. Kamose aloitti sotaretken hyksoja vastaan, ja eteni pitkälle pohjoiseen, mutta pian hyksot kokosivat voimansa ja Theban alueella syntyi kapinoita. Noin 1544 eaa. Kamosen veli Ahmose ajoi hyksopäällikkö Khamudin pois Avariksesta ja ajoi takaa aasialaisia aina Gazan seudulla sijaitsevaan Saruhenin kaupunkiin asti. Näin alkoi Egyptin uusi valtakunta, ja sen 18. dynastia.
[muokkaa] Toinen välikausi fiktiossa
Brittiläisen kirjailijan Wilbur Smithin historiallinen romaani Niilin noita kertoo toisen välikauden Egyptistä. Se on jatko-osa romaanille Joen Jumala vuodelta 1993.
