Ilkka-areena

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilkka-areena
Seinäjoen pesäpallostadion
Ilkka-areenan logo

Ilkka-areena heinäkuussa 2015.

Rakennuksen tiedot
Sijainti Pelipuisto 9, Seinäjoki
Koordinaatit 62.782155°N, 22.85477°E
Rakennustyöt aloitettu 1950-luvulla
Avattu 1992 (uusi stadion)
Remontoitu 2008 ja 2014
Omistaja Seinäjoen kaupunki
Kenttä hiekkatekonurmi
Kustannukset 6 milj. mk
Arkkitehti Konte Oy
Aiemmat nimet Seinäjoen pesäpallostadion
Käyttäjät

Pesäpallo:
Seinäjoen Maila-Jussit (1992-)
PeTo-Jussit (2005-2011)
JymyJussit (2013-)

Katsojakapasiteetti

4 500

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Ilkka-areenan kenttä pääkatsomosta päin.

Ilkka-areena on pesäpallostadion Seinäjoella. Stadion sijaitsee Seinäjoen keskuskentän vieressä Seinäjoen urheilupuistossa. Kenttä toimii Miesten Superpesis-joukkue JymyJussien kotikenttänä sekä Naisten Superpesis-joukkue Seinäjoen Maila-Jussien (Jussittaret) kotikenttänä. Stadion on valmistunut kesällä 1992. Samana vuonna kentällä pelattiin myös miesten ja poikien Itä–Länsi-ottelut.[1] Itä-Länsi siellä on pelattu myös vuonna 2002 ja 2014.[2] Kenttä nimettiin Ilkka-areenaksi vuonna 2006, kun sanomalehti Ilkka ryhtyi sponsoriksi. Tätä ennen kenttää tunnettiin ainoastaan nimellä Seinäjoen pesäpallostadion. Vuonna 2008 kentälle vaihdettiin uusi hiekkatekonurmi 16 vuotta vanhan tilalle. Samalla tuhopolton kohteiksi joutuneet pukutilat vaihtoivat paikkaa kentän takarajalta katsomon taakse.[3] Kentän katsomokapasiteetti on 4 500, josta 2 200 paikkaa on katetussa pääkatsomossa. Kentän ylälaidalla on seitsemän aitiota, joihin mahtuu 150 henkilöä.[4][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenttä on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Uuden Seinäjoen pesäpallostadionin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1992, jolloin siitä tuli samalla Suomen suurin pesäpallostadion. Vasta vuonna 1997 valmistunut Raksilan pesäpallostadion oli massiivisempi. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin nykyinen pääkatsomo ja toisessa vaiheessa 1990-luvun lopussa oli tarkoitus tehdä sivuttaiset jatkokatsomot niin, että koko stadionille olisi mahtunut lähes 6 000 katsojaa. Kakkosvaihetta ei ole toteutettu lukuisista toiveista huolimatta vieläkään ja siksi stadion vaikuttaa hieman keskeneräiseltä ja on kolkon tuntuinen. Kentän alkuperäinen kustannusarvio vuonna 1992 oli yli kahdeksan miljoonaa markkaa ja toisen vaiheen oli tarkoitus maksaa noin neljä miljoonaa markkaa. Vuonna 2013-2014 stadionille tehtiin mittavia katsomouudistuksia ja toisenvaiheen suunnitelmiasta tehtiin maavallilla sivukatsomot. Stadion muuttui lähemmäs pelikenttää ja toi lämpöä kolkkouteen.

Valmistuttuaan stadion toimi Seinäjoen Maila-Jussien uutena kotistadionina. Stadionilla on siten pelattu Superpesistä yhtä kautta lukuun ottamatta joka vuosi. Heti avajaisvuonna stadion sai kunnian isännöidä miesten ja poikien Itä–Länsi-otteluita.[6] Miesten ottelu päättyikin kotijoukkue lännen 7–5-voittoon[7]. Myös naisten pääsarjaa stadionilla on pelattu yhden kauden ajan, kun kaudella 1994–1995 SMJ:n naiset pelasivat Superpesiksessä. Tosin naisten pääsarjaotteluita kentällä on nähty vielä 2000-luvullakin PeTo-Jussien pelatessa joitakin pelejään stadionilla[8]. Samoin myös miesten Superpesiksessä Nurmon Jymy pelasi muutamia otteluitaan Ilkka-areenalla. Kaudelle 2013 Ilkka-areenan pääkäyttäjänä oli uusi yhdistynyt pesäpallojoukkue Jymy-Jussit ja Seinäjoen Maila-Jussien naisten ykköspesisjoukkue. Kentän kattoon on ikuistettu Seinäjoen Maila-Jussien ja Nurmon Jymyn mestaruuslogot Superpesiksestä ja pesäpallon Suomen Cupista.

Kuvat Ilkka-areenasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuisten konserttien ja tapahtumien lisäksi Ilkka-areenalla on pelattu vuotuisia pesäpallon arvo-otteluita. Itä–Länsi-ottelut on pelattu nykyisellä kentällä vuosina 1975, 1978, 1992, 2002 ja 2014. Lisäksi Superpesiksen loppuotteluja on pelattu kentällä 1969, 1974, 1976, 1982, 1983, 1985, 1987, 1988. Kentällä pelattiin myös aikanaan kauppias Vesa Keskisen 30-vuotissyntymäpäiväottelu. Kentällä on myös ollut autourheilutapahtumia talvisin ja koko kansan luistelutapahtumia.

Yleisömäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Areenan vuosittaiset katsojakeskiarvot Miesten superpesiksessä
  Keskiarvo Pudotuspelit
1970 2 440
1975 2 558
1980 3 430 3 538 *
1985 2 894 3 650 *
1986 2 785 1 770 *
1987 2 492 4 982 *
1988 2 465 3 858 *
1989 3 126 5 123 *
1990 2 674 1 856 **
1991 2 791 3 493 *
1992 2 288 1 468 **
1993 2 553 2 576 *
1994 1 683  ?
1995 2 135 2 786 *
1996 2 287 2 248 *
1997 2 793 3 218 *
1998 2 298 2 352 *
1999 1 729 565 **
2000 1 158 2 990 *
2004 1 280 1 056 *
2007 1 101 376 **
2013 1 803 3 284 *
2014 1 717 1 347 *
* Ylempi pudotuspelit, ** Alemmat pudotuspelit

Pesäpallostadionin yleisöennätys on 6 650 henkilöä, joka on pesäpallon runkosarjan ottelusta Seinäjoki–Siilinjärvi 24. toukokuuta 1980 vanhan stadionin aikana.lähde? Uuden stadionin ennätys on 6 130 katsojaa välieräottelussa Seinäjoki–Sotkamo vuonna 1997.lähde? Samana vuonna tehtiin myös runkosarjan ennätys 5 831 henkilöä ottelussa Seinäjoki–Helsinki.lähde? Stadionilla on järjestetty myös tapahtumia ja konsertteja, joiden yleisömäärät eivät ole tiedossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]