Tämä on hyvä artikkeli.

Nepal

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. joulukuuta 2010 kello 13.53 käyttäjän Soppakanuuna (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

संघीय लोकतान्त्रिक गणतन्त्रात्मक नेपाल
Sanghiya Loktantrik Ganatantratmak Nepāl
Nepalin demokraattinen liittotasavalta
Nepalin lippu
lippu vaakuna

Valtiomuoto liittotasavalta
Presidentti
 Ram Baran Yadav
Pääkaupunki Kathmandu (812 026 as.)
Muita kaupunkeja Pokhara (194 469 as.),
Patan (185 380 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 147 181[1] (sijalla 93)
– josta sisävesiä 3830
Väkiluku (2010) 28 951 852[1] (sijalla 42)
– väestötiheys 184
– väestönkasvu 1,419[1] (2010)
Viralliset kielet nepalin kieli
Valuutta Nepalin rupia (NPR)
BKT (2009)
– yhteensä 33 660 miljoonaa USD[1]  (sijalla 101)
– per asukas 1 200 USD
HDI (2019) 0,602[2] (sijalla 142)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 35[1]
– teollisuus 16[1]
– palvelut 49[1]
Aikavyöhyke +5:45
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Yhdistyminen:
Liittotasavalta:
1768
2008
Lyhenne NP
– ajoneuvot: NEP
– lentokoneet: 9N
Kansainvälinen
suuntanumero		 +977
Tunnuslause जननी जन्मभूमिष्च स्वर्गादपि गरियसि
(Ja'nani Jan'mabhumis'hcha Swar'gadapi Gariya'si)
(sanskritia: Isänmaa on arvokkaampi kuin taivaan valtakunta)
Kansallislaulu ”Sayaun Thunga Phool Ka”

Nepalin demokraattinen liittotasavalta[3] eli Nepal on kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa, puoliksi sen juurella, Kiinan ja Intian välissä sijaitseva sisämaavaltio. Nepalin lippu on maailman ainoa valtion lippu, joka ei ole suorakaiteen muotoinen.[4] Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Vuoristossa elää harvinaisia eläinlajeja, kuten lumileopardeja. Nepalin lähes 29 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja.

Nepal oli vuosina 1996–2006 sisällissodassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta.[5]

Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.[1] Se saakin merkittävästi tukea ulkomailta, sekä kansainvälisiltä järjestöiltä että kahdenvälisenä apuna.[6]

Historia

Varhaiset vuodet

Katmandun laaksosta löytyneet muinaiset työkalut kertovat alueen olleen asuttuna jo muinaisajoista asti, mutta varhaishistorian tutkimus etenee hitaasti. Kirjallisia merkintöjä on intialaisissa lähteistä vasta 1000-luvulta eaa. alkaen. Mahabharatan mukaan alueella asuivat tuolloin kirātat, joiden jälkeläisiä elää edelleen Nepalin itäosassa. Indoarjalaisten levittäydyttyä alueelle sinne muodostui useita pieniä kuningaskuntia.[7]

Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista mahtavin niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Ei ole varmuutta, ulottuiko se nykyisen Nepalin alueelle, mutta joka tapauksessa sen olemassaolo vaikutti Nepalin historiaan. Ashokan valtakaudella buddhalaisuus levisi Katmandun laaksoon ja suureen osaan Nepalia. Samalla levisi kulttuuri, jossa itsevaltainen kuningas on maailman keskipiste. Mauryan kukistuttua alue hajosi jälleen useiksi pieniksi valtioiksi.[7]

Nepalin yhdisti 1700-luvulla Prithvi Narayan Shah, pienen Gorkhan ruhtinaskunnan hallitsija.[6]

Ensimmäinen Rana-suvun pääministeri Jang Bahadur toisen vaimonsa kanssa

Nepal hävisi 1814–1816 käydyn sodan briteille, ja maa joutui kaaokseen. Järjestys palautettiin 1846, kun Rana-suku sai vallan: pääministerin virasta tuli perinnöllinen ja kuningas jäi keulakuvaksi. Rana-hallinto pyrki eristämään maan ulkomaisilta vaikutteilta, eivätkä Intiassa tapahtuneet muutokset edenneet sinne. Ranojen kaudellakin tapahtui hiukan edistystä: vuonna 1911 perustettiin vesivoimayhtiö, vuonna 1920 luovuttiin tavasta, jonka mukaan lesken piti tehdä itsemurha heittäytymällä miehensä hautarovioon, ja vuonna 1929 luovuttiin orjuudesta.[8]

Ranat saivat tukea vallalleen brittiarmeijalta. Ensimmäisen maailmansodan aikana Nepal lainasi brittiarmeijalle 16 000 sotilasta, ja näiden lisäksi 26 000 Nepalin kansalaista taisteli Brittiläisen Intian joukkojen mukana. Muutenkin brittiarmeijaan värväytyminen oli eristäytyneen Nepalin asukkaille lähes ainoa tapa nähdä maailmaa.[8]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alkoi hajanainen oppositio järjestäytyä vastustamaan Ranojen valtaa. Samaan aikaan Intiassa virisi itsenäisyysliike, johon myös monet nepalilaiset aktivistit osallistuivat. Nepalin Kansalliseksi kongressiksi nimetty elin otti tavoitteekseen syrjäyttää Ranat ilman väkivaltaa ja edistää demokraattista sosialismia. Sen johtohahmoihin kuului B. P. Koirala, josta tuli myöhemmin pääministeri, kuten sittemmin hänen veljestään Girija Prasad Koiralastakin.[9]

Kuninkaan yksinvalta

Kuningas Tribhuvan pakeni vuonna 1950 palatsivankilastaan Intiaan ja aloitti aseellisen vastarinnan hallitusta vastaan. Shahin kuningasperheen asema palautettiin ja pääministerinsuvun valta päättyi. Kuningas Mahendra sääti 1959 uuden perustuslain, ja ensimmäiset demokraattiset vaalit järjestettiin. Kuningas julisti demokraattisen parlamentin epäonnistuneeksi puolitoista vuotta myöhemmin, ja vuoden 1962 uusi perustuslaissa parlamentin tilalle tulivat panchayat-neuvostot, jotka valittiin ilman puolueita ja jotka käytännössä jättivät kaiken päätösvallan kuninkaalle. Kuningas Birendra Bir Bikram astui valtaistuimelle 1972.[10]

Monipuoluedemokratiaa

Mielenosoitusten jälkeen vuonna 1980 kuningas järjesti kansanäänestyksen, jossa panchayat-järjestelmän kannattajat voittivat niukasti. Kuningas suostui vaaleilla valittavaan parlamenttiin, mutta ilman puoluejärjestelmää. Vuonna 1985 kommunistinen puolue aloitti kansalaistottelemattomuuskampanjan monipuoluejärjestelmän palauttamiseksi ja boikotoi vaaleja.[10]

Luvattujen maauudistusten viipyessä eräät maaseudun asukkaat alkoivat vuonna 1990 järjestää omia maauudistuksiaan vapautuakseen vuokraisäntien velkaorjuudesta. Nepalin hallitus kukisti liikkeen, ja useita aktivisteja surmattiin. Maahan luotiin kuitenkin uusi perustuslaki ja demokraattiset instituutiot. Ensimmäiseksi pääministeriksi tuli kongressipuolueen Girija Prasad Koirala. Häntä syytettiin kuitenkin korruptiosta, ja kuningas hajotti parlamentin ja hallituksen 1994. Seuranneet hallitukset olivat lyhytaikaisia. Vuonna 1996 maolainen kommunistipuolue (CPN-M) aloitti aseellisen vastarinnan monarkian lopettamiseksi ja kommunistisen yhteiskunnan perustamiseksi. Koiralasta tuli jälleen pääministeri vuonna 2000, ja hän muodosti yhdeksännen hallituksen kymmenen vuoden sisään. [10]

Verilöyly palatsissa ja kansallinen hätätila

Maolaisten järjestämä yleislakko hyydytti huhtikuussa 2001 koko maan.[11]

Kruununprinssi Dipendra murhasi 1. kesäkuuta 2001 yksitoista kuninkaallisen perheen jäsentä, mukaan lukien kuningas Birendran ja kuningatar Aiswary, ennen kuin ampui itsensä.[12] Hänet julistettiin kuninkaaksi ennen hänen kuolemaansa sairaalassa.[13]

Birendran veli prinssi Gyanendra peri valtaistuimen, ja hänet kruunattiin 4. kesäkuuta 2001. Maolainen kapina kiihtyi uuden kuninkaan astuessa valtaistuimelle, ja heinäkuussa 2002 kuningas erotti Koiralan hallituksen ja otti vallan itselleen. Uusi hallitus nimitettiin viikkoa myöhemmin. Sher Bahadur Deuba neuvotteli kapinallisten kanssa aselevosta, joka kesti marraskuuhun 2001. Tämän jälkeen maahan julistettiin hyökkäyksien vuoksi hätätila.[10]

Huhtikuussa 2002 järjestettiin yleislakko ja sissit julistivat aselevon, jota hallitus ei hyväksynyt. Toukokuussa parlamentti hajotettiin, ja uusien vaalien järjestämistä lykättiin hamaan tulevaisuuteen. Lokakuussa pääministeriksi nimitettiin kuningasmielinen Lokendra Bahadur Chand.[10] Tammikuussa 2003 julistettiin aselepo. Pääministeri erosi alkukesästä, ja kuningas nimitti oman ehdokkaansa Surya Bahadur Thapan tilalle. Elokuussa 2003 neuvottelut katkesivat jälleen.[10]

Maolaisia kapinallisia Rolpassa.

Vuoden 2004 alusta järjestettiin lähes päivittäin mielenosoituksia, joissa vaadittiin parlamentin palauttamista. Protestoijat saivat tukea myös ulkomailta.[14] Kesäkuussa 2004 kuningas nimitti Sher Bahadur Deuban eronneen Thapan tilalle, ja antoi tämän tehtäväksi vaalien järjestämisen.[10] Elokuussa sissit piirittivät pääkaupunki Kathmandun viikon ajaksi.[15]

Kuningas erotti hallituksen 1. helmikuuta 2005, julisti hätätilan ja otti vallan suoraan itselleen. Syyskuussa sissit julistivat kolmen kuukauden aselevon, joka päättyi lopulta vuoden 2006 alussa. Maolaiset ja oppositiopuolueet liittoutuivat demokratian palauttamiseksi.[10]

Kymmenvuotisessa sisällissodassa oli vuoteen 2006 mennessä kuollut noin 13 000.[16] Viikkojen mielenosoitusten jälkeen palatsivalta päättyi huhtikuussa 2006. Kuningas suostui 24. huhtikuuta palauttamaan parlamentin, ja Koirala nimitettiin jälleen 28. huhtikuuta 2006 pääministeriksi. 84-vuotias Koirala oli tuolloin jo liian sairas vannomaan virkavalaa.[17] 18. toukokuuta parlamentti hyväksyi yksimielisesti lain, jonka mukaan kuninkaalta poistettiin suurin osa valtaoikeuksista ja Nepalista tuli maallinen valtioksi. Hallitus ja maolaiskapinalliset aloittivat rauhanneuvottelut.[10]

Maolaiset hallitukseen

Tiedosto:Pushpa Kamal Dahal.jpg
Prachanda, pääministeri 2008-2009.

Vuoden 2006 lopussa Nepalin hallitseva seitsemän puolueen hallitus ja maolaiset saavuttivat sopimuksen ja muodostivat yhteishallituksen.[18] Tällöin otettiin käyttöön uusi vaakuna, josta on poistettu monarkiaan viittaava kruunu. Maan parlamentti hajotettiin 15. tammikuuta 2007 ja korvattiin 330-paikkaisella väliaikaisella parlamentilla, johon maolaiskapinallisista tuli 83 jäsentä.[19]

Maolaiset erosivat väliaikaishallituksesta vauhdittaakseen maan muuttumista tasavallaksi. Niinpä parlamenttivaalejakin piti lykätä. Joulukuussa 2007 parlamentti lupasi luopua kuningasvallasta osana rauhansopimusta maolaisten kanssa, jotka palasivat hallitukseen. Huhtikuun vaaleissa maolaiset voittivat eniten parlamenttipaikkoja mutta eivät saaneet yksinkertaista enemmistöä.[10] Nepal julistettiin 28. toukokuuta 2008 kokouksen päätöksellä tasavallaksi äänin 560–4.[20]. Toukokuussa 2008 Nepalista tuli tasavalta, ja heinäkuussa Ram Baran Yadavista sen ensimmäinen presidentti. Maolaisten johtaja Prachanda valittiin Nepalin demokraattisen liittotasavallan ensimmäiseksi pääministeriksi 15. elokuuta 2008. Hän erosi toukokuussa 2009, ja tilalle nousi vanha kommunistijohtaja Madhav Kumar Nepal, joka erosi myöhemmin kesäkuussa 2010. Uuden perustuslain valmistumisajankohdaksi sovittiin ensin vuosi 2010, mutta toukokuussa 2010 sen määräaikaa jatkettiin vuodella.[10]

Politiikka

Nepalissa on voimassa väliaikainen perustuslaki vuodelta 2007. Uuden perustuslain odotetaan valmistuvan vuonna 2011.[10] Nykyisen presidentin valitsi perustuslakia säätävä kansalliskokous kahden kierroksen vaaleilla. Yksikamarisessa kansalliskokouksessa on 601 edustajaa, joista 240 on valittu suorilla vaaleilla, 335 vaalipiirien edustajina ja 26 ministerineuvoston nimittäminä. Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä.[1]

Suurin puolue on maolais-kommunistinen CPN-M, joka sai vuoden 2008 kansalliskokouksen vaaleissa 38 % äänistä. Sitä seuraavat Kongressipuolue NC 19 %, ja marxilais-leninistinen kommunistipuolue CPN-UML 19 % sekä Madhesi-kansan oikeuksien foorumi yhdeksän prosentin ääniosuudella. Lisäksi maassa on lukuisia pienpuolueita.[1]

Nepalissa ilmestyy runsaasti lehtiä ja toimii useita radiokanavia ja kaapelitelevisioasemia. Niissä ilmaistaan varsin rohkeasti mielipiteitä, mutta viestimien edustajiin on kohdistunut jatkuvasti poliittisten ryhmittymien väkivaltaa ja painostusta.[6]

Ihmiskauppa ja lapsityö ovat edelleen vakavia ongelmia. Tyttöjä myydään sekä ulkomaille että maan sisällä. Vuonna 2008 arvioitiin Kathmandussa olevan 5 000–7 000 maaseudulta ostettua naista. Lapsityöläisten määräksi arvioitiin 20 000.[6]

Hallinnollinen jako

Nepalin vyöhykkeet
Nepalin kehitysalueet

Nepal jakautuu 14 vyöhykkeeseen (anchal), jotka on ryhmitelty viiteen kehitysalueeseen ja jaettu 75 piirikuntaan.[6] Vuoden 1990 hallinnonuudistuksessa lakkautettiin vyöhykettä johtaneiden, kuninkaan nimittämien komissaarien virat. Valtaa siirrettiin 75:lle piirikunnan johtajalle eli CDO:lle. CDO sai valtuudet ylläpitää lakia ja järjestystä ja edustaa alueellaan keskusvaltaa.[21] Alimmalla tasolla valtaa käyttävät kyläkomiteat, joissa on oltava vähintään yksi naisjäsen.[22]

Nepalin vyöhykkeiden pinta-alat sekä asukasluvut vuodelta 2001.[23]

Numero Vyöhyke Nepaliksi Pinta-ala Asukasluku
1. Bagmati बाग्मती 9 428 km² 3 008 487
2. Bheri भेरी 10 545 km² 1 417 085
3. Dhawalagiri धौलागीरी 8 148 km² 556 191
4. Gandaki गण्डकी 12 275 km² 1 487 954
5. Janakpur जनकपुर 9 669 km² 2 557 004
6. Karnali कर्णाली 21 351 km² 309 084
7. Kosi कोशी 9 669 km² 2 110 664
8. Lumbini लुम्बिनी 8 975 km² 2 526 868
9. Mahakali सगरमाथा 6 989 km² 860 475
10. Mechi मेची 8 196 km² 1 307 669
11. Narayani नारायणी 8 313 km² 2 466 138
12. Rapti राप्‍ती 10 482 km² 1 286 806
13. Sagarmatha सगरमाथा 10 591 km² 1 926 143
14. Seti सेती 12 550 km² 1 330 855

Maantiede

Nepalin kartta
Maisema Katmandun ja Tiibetin väliseltä tieltä

Nepal sijaitsee Himalajan vuoristossa Intian ja Kiinan Tiibetin välissä. Maan korkein kohta on maailman korkein vuori Mount Everest, ja yhteensä kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta huipusta sijaitsee Nepalissa.[6] Maa on vuoristoista ja kukkulaista, mutta vaihtelevaa. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Katmandun laakso, joka on Unescon maailmanperintökohde.[24] Maan eteläosassa on Terai-alue, joka on alankoa, jossa kasvaa jopa trooppista metsää ja savannia. Eri arvioiden mukaan 16 % – 25 % maasta on viljelykelpoista.[1][6] Metsien häviäminen on vakava ongelma.[25]

Nepalissa on viisi ilmastovyöhykettä, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileään. Monsuunisateet tuovat 60–80 prosenttia sademäärästä, joka vaihtelee 2 500 millimetristä maan itäosissa 1 420 millimetriin Katmandun ympäristössä ja 1 000 millimetriin Länsi-Nepalissa.[26] Joillain alueilla vuotuinen sademäärä on 4 000–6 000 mm.

Joulu-tammikuussa kukkula-alueidenkin lämpötilat laskevat öisin pakkasen puolelle. Silti päivälämpötilat voivat olla jopa 10–20 asteessa. Monsuunisateet tulevat kesäkuussa ja loppuvat syyskuussa.[27]

Sateiden ja puunhakkuun seurauksena maanvyörymiä tapahtuu vuosittain. Myös maanjäristykset ovat yleisiä. Niistä viimeisin voimakkaita tuhoja aiheuttanut järistys koettiin Katmandussa vuonna 1938.[28]

Nepalin eliöstö voidaan jakaa neljään kasvillisuusvyöhykkeeseen:[29]

  • Trooppinen monsuunivyöhykkeen lehtimetsä kasvaa Terai-tasangoilla ja laakeissa laaksoissa kukkuloiden välissä. Alueen pääasiallinen puulaji on sal-puu. Niityt, joilla kasvoi kaksimetristä elefanttiheinää, on nyttemmin muutettu suurelta osin pelloiksi ja laitumiksi. Trooppisen alueen eläimistö on Nepalin runsainta. Metsissä kulkee gaureja, puhveleita, neljää lajia hirvieläimiä, tiikereitä, leopardeja. Laaksojen ruohikkomailla tavataan sarvikuonoja, barasingoja, ja rytökauriita. Joissa elää kaksi krokotiililajia ja gangesindelfiini.[29]
  • Lauhkeaa ikivihreää metsää kasvaa 2 400 metrin yläpuolella. Vyöhykkeen alaosassa pääasiallisia puulajeja ovat tammi ja havupuut, ylempänä hallitsevat kuusi, jalokuusi, lehtikuusi. Lähellä puurajaa puusto muuttuu koivumetsäksi. Myös alppiruusua, vaahteraa ja bambua tavataan. Vyöhykkeen lajisto vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa. Eläimiin kuuluvat kauluskarhu, serow, goraali, muntjakki ja villisika sekä himalajanpuolivuohi ja kultapanda.[29]
  • Vuoristokasvillisuutta kasvaa puurajan yläpuolella. Alppiruusua, katajaa ja muita matalia ikivihreitä puuvartisia kasveja tavataan noin 4 200 metriin asti. Ruohot ja sammaleet jatkavat lumirajaan, noin 5 100 metriin, asti. Nisäkkäitä on vähän: murmelit, jänikset, myskihirvi, lumileopardi, himalajanpuolivuohi ja jokunen puolilammas. Aiemmin alueella tavattiin myös villejä jakkeja ja lampaita. Nykyisin alueella kasvatetaan kesyjä jakkeja, joita käytetään veto- ja kantojuhtina. Niiden maidosta tehdään juustoa.[29]

Nepalissa on 19 kansallispuistoa ja luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä 13 000 neliökilometriä. Niistä Shey Phoksundon kansallispuisto on suurin, Chitwanin kansallispuisto vanhin ja Sagarmāthān kansallispuisto sisältää korkeimmat huiput.[30]

Mount Everest ja Sagarmāthān kansallispuisto

Nepalin korkein kohta Mount Everest tunnetaan paikallisessa kielessä nimellä ’Sagarmāthā’ (सगरमाथा). Korkeusmittausten tulokset vuorenhuipusta vaihtelevat 8 844[31] ja 8 850 metrin välillä. Everestin ja sitä ympäröivän Himalajan osan alueelle perustettiin 19. heinäkuuta 1976 Sagarmāthān kansallispuisto. Suojeltu alue liitettiin vuonna 1979 Unescon maailmanperintöluetteloon. Everestin tuntumassa olevia korkeita ja melko tunnettuja huippuja tai useampihuippuisia vuoria ovat muun muassa Lhotse (8 501 m), Lhotse Shar (8 393 m), Nuptse (7 861 m), Island Peak / Imja Tse (6 189 m), Peak 38 (7 591 m), Khumbutse (6 665 m) ja Pumo Ri (7 165 m).[32]

Talous

Nepalilaisille sherpoille matkailu on tärkeä tulonlähde.

1990-luvun alusta lähtien Nepalin talouspolitiikkaa on pyritty liberalisoimaan. Erityisesti julkisen sektorin osuutta viennissä on pyritty vähentämään. Valtionyhtiöitä on yksityistetty tai lakkautettu. [6] Vuonna 2009 talouskasvu oli 4,7 %.[1]

Kasvua tarvitaankin kipeästi, sillä Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.[1] Vuonna 2009 tulot henkilöä kohden olivat vain 420 dollaria.[6]

Nykyisin Nepal on yksi Etelä-Aasian avoimimmista talouksista, ja se on erittäin vahvasti riippuvainen kaupasta. Kaupan ja bruttokansantuotteen suhde on noin 38 prosenttia. Tullimaksut ovat noin 11 prosentissa ja määriin liittyvät tullirajoitukset on poistettu lähes kokonaan. Nepal liittyi Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi vuonna 2004 ja oli siten ensimmäinen vähiten kehittyneiden maiden (LDC) luetteloon kuuluva valtio WTO:ssa.[33]

Riisin puintia Nepalissa.

Talouden selkäranka on maatalous joka tarjoaa elinkeinon yli 71 % väestöstä ja tuottaa 32 % bruttokansantuotteesta. Vain neljännes maan pinta-alasta sopii viljelyyn, lisäksi kolmannes alasta on metsää ja loput vuoristoa. Tietyillä alueilla, kuten Katmandun laaksossa, liikakansoitus on alkanut aiheuttaa ympäristöongelmia, ja metsien raivaus laitumiksi ja viljelymaaksi on johtanut eroosioon ja tulviin.[6]

Teollisuus on keskittynyt maan eteläosiin Terai-alueelle ja työllistää vain kuusi prosenttia väestöstä. Se keskittyy maataloustuotteiden jalostamiseen (tupakka, juutti, sokeri, vilja ja palkokasvit).[1]

Nepalin halki Himalajalta virtaavat joet antaisivat mahdollisuuden laajamittaiseen vesivoiman tuottoon, jolle olisi kysyntää sekä kotimaassa että Intiassa. Vuonna 2010 arvioitiin, että kapasiteetista oli valjastettu vasta prosentti. Toistaiseksi voimalat perustuvat veden luonnollisen virtaamaan, varastoiminen tekoaltaisiin toisi mukanaan uusia ympäristöongelmia.[6]

Suuri osa Nepalin vientitavaroista on niin sanottuja nousevia tuotteita, kuten tekstiilejä ja koruja. Niiden kaupalliset näkymät ovat kasvussa. Pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat suuret, mutta kokonaisviennin kasvu on hidasta. Kun tuontitavaroiden tarve kasvaa jatkuvasti, kauppavaje suurenee.

Nepalin kauppavajetta kompensoivat nepalilaisten ulkomailta lähettämät palkkarahat sekä merkittävä ulkomainen apu, jota se saa sekä kansainvälisiltä järjestöiltä (Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, UNDP) että kahdenvälisenä apuna (Britannia, Yhdysvallat, Japani, Saksa ja Skandinavian maat).[6] Nepal on yksi Suomen kahdeksasta kehitysyhteistyön pääkumppanimaasta. Yhteistyö keskittyy veteen ja sanitaatioon, opetukseen ja ympäristön suojeluun.[34]

Nepal on riippuvainen Intian kauppareiteistä, ja koska maan kauppa nojaa vain muutamaan tuotteeseen, se on altis maailmantalouden heilahteluille. Intia, Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia ja Japani ovat merkittävimmät kauppakumppanit tuonnin osalta. Vientiä on eniten Intiaan, Kiinaan ja Arabiemiraatteihin.[35]

Väestöjakauma

Kolme sadhua Katmandussa.

Nepalissa on kolme suurta etnistä ryhmää: indoarjalaiset, tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperäisväestö, joka koostuu lukuisista pienemmistä ryhmistä. 14 % väestöstä asuu kaupungeissa.

Nepalin kieli, joka kirjoitetaan devanagarilla, on virallinen kansallinen kieli, jota yli 60 % väestöstä puhuu (äidinkielenään 49 %). Lisäksi kymmentä muuta kieltä puhuu yli prosentti väestöstä. Vuoden 2001 väestönlaskennassa vaihtoehtoina oli 92 eri kieltä ja ryhmä "muu". 48,6 % väestöstä on lukutaitoisia (62,7 % miehistä ja 34,9 % naisista, 2001).[1]

Monet hindut ja buddhalaiset harjoittavat näistä molemmista uskonnoista piirteitä ottavaa välimuotoa.[36] Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 80,6 % on virallisesti hinduja, 11 % buddhalaisia, 4,2 % muslimeja, 3,6 % seuraa paikallisia uskontoja.[1] Hindulaisuus oli virallinen valtionuskonto 18. toukokuuta 2006 asti.[37][38]

Kehityksen haasteet

Lapsia maaseudulla.

Nepal kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Vielä 1950-luvun alussa maassa ei ollut kouluja, sairaaloita, teitä, tietoliikenneyhteyksiä sähköjä tai teollisuutta. Siitä asti maa on toteuttanut suunnitelmallisesti talousuudistuksia ja pyrkinyt parantamaan elinoloja.[6]

Edistystä on tapahtunut monilla alueilla. YK:n tavoitteen mukaisesti äärimmäinen köyhyys eli alle yhdellä dollarilla päivässä elävien määrä, on mahdollista puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Myös lapsikuolleisuus on laskussa, ja sekin voitaneen puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Perheen lapsiluku on 4–5, ja alle 15-vuotiaiden osuus kaikista nepalilaisista on 50 prosenttia. Imeväiskuolleisuus on noin 6,6 prosenttia. Jopa yhdeksän prosenttia lapsista kuolee alle viisivuotiaana. Vain kolmannes naisista käyttää ehkäisyä.[39]

Nepalin on mahdollista saavuttaa useimmat YK:n vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Vuoden 2010 raportissa arvioitiin, että köyhyys on vähentynyt ja alakoulua käyvien osuus kasvanut, mutta koulun keskeyttäjien joukko on edelleen suuri. Ala-asteella tyttöjen ja poikien osuus on yhtä suuri, yläasteella tavoitteeseen on vielä matkaa. Alle viisivuotiaiden kuolleisuus ja äitiyskuolleisuus on pienentynyt, mutta maaseudun ja kaupunkien ero on suuri. Tartuntatautien torjunta vaatii ponnisteluja. Ympäristötavoitteet saattavat jäädä saavuttamatta. Juomavesitavoite vaatii entistä enemmän ponnisteluja: Viidesosa nepalilaisista elää ilman puhdasta juomavettä. Saniteettitilat puuttuvat jopa 57 prosentilta. Kehitys on kuitenkin ollut huomattavaa: vuonna 1990 puhdasta juomavettä sai alle puolet väestöstä ja saniteettitila oli vain kuudella prosentilla.[40]

Köyhyys on keskittynyt maaseudulle ja maan länsiosaan. Huonoimmassa asemassa ovat dalit eli kastittomat ja alkuperäiskansojen jäsenet. Maaseudulla on paljon omavaraistalouden avulla eläviä pienviljelijöitä, ja monen tilukset ovat niin pienet, ettei niistä huonoina satovuosina saa riittävää toimeentuloa. Noin 70 % maatiloista on alle yhden hehtaarin suuruisia.[41] Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa juuri maaseudulla. Esimerkiksi saniteettitilat oli vuonna 2010 vain 37 prosentilla maalaisista, 78 prosentilla kaupunkilaisista.[40] Myös lääkäreistä on maaseudulla huutava pula: siellä potilaita on lääkäriä kohti 30 kertaa niin paljon kuin kaupungeissa.[42]

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ole toteutunut. Naisista lukutaitoisia on noin 35 prosenttia, kun miehistä 63 prosenttia osaa lukea. Arviolta kaksi kolmesta kouluikäisestä käy koulua, ja erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suuret. Kolmannen asteen opiskelijoista enää viidennes on tyttöjä.[43]

Kulttuuri

Yksi Bhaktapurin temppeleistä.

Uskonto säätelee nepalilaisten elämää monin tavoin ja on mukana arjessa ja juhlassa kokonaisvaltaisesti. Lähes jokaisessa kadunkulmassa on temppeli tai palvontapaikka, jonka edustalla oleva riisikulho ei ole koskaan tyhjä. Yksin Katmandun laaksossa on 2 700 pyhättöä.[44] Erilaisia hindulaisia juhlia on runsaasti, ja niistä suurimmat ovat Durga-jumalattaren kunniaksi vietetty Dashain ja valon juhla Tihar.[45] Nepalissa käytetään kolmea kalenteria: länsimaista, virallista Bikram Sambhat -aurinkokalenteria ja kuukalenteria.[46] Uskonnolliset juhlat määräytyvät kuukalenterin mukaan, joten niillä ei ole tarkkaan määrättyä paikkaa gregoriaanisessa kalenterissa, vaan ne siirtyvät vuodesta toiseen.[47]

Nepalissa kunnon ateriaan kuuluu aina riisiä. Sitä tarjotaan yleensä linssimuhennoksen eli dalin ja keitettyjen vihannesten eli tarkarin kanssa. Siellä, missä riisi ei kasva, sen voi korvata maissista tai hirssistä tehty paksu puuro. Siellä missä on paljon vehnää, voidaan tarjota lisäksi roti-nimistä leipää.[48]

Kastilaitos on osa nepalilaista kulttuuria. Ylimpänä ovat korkeat hindukastit, alempiin kasteihin kuuluvat hindut ja muiden uskontojen harjoittajat ovat pitkään eläneet marginaalissa. Perinteisesti ylimmät kastit ovat omistaneet maan ja olleet muutenkin taloudellisesti ja poliittisesti etuoikeutettuja. Nykyisin kastiin perustuva syrjintä on periaatteessa laitonta. Kuitenkin vuonna 1991 noin 80 prosenttia korkeista siviili- ja sotilasviroista oli kahden ylimmän kastin jäsenten hallussa. Kasti vaikuttaa myös ruokailutapoihin: korkeiden kastien edustajat ovat tiukkoja kasvissyöjiä eivätkä koske alkoholiin, kun taas alempikastiset saattavat syödä sikaa ja jopa naudanlihaa.[48]

Unescon maailmanperintöluettelossa on Nepalista kaksi kulttuurikohdetta (Kathmandun laakso ja Buddhan syntymäpaikka Lumbini) ja kaksi luontokohdetta (Chitwanin kansallispuisto ja Sagarmathan kansallispuisto).[49]

Urheilu

Nepal on osallistunut kesäolympialaisiin vuodesta 1968 ja talviolympialaisiin vuosina 1924 ja 2010. Toistaiseksi ainoan mitalin toi vuonna 1924 vuorikiipeilijä Tejbir Bura. [50] Nepalin jalkapallomaajoukkueen parhaat saavutukset ovat Etelä-Aasian mestaruuskisojen kolmas sija vuonna 1993 ja South Asian Gamesin voitot vuosilta 1984 ja 1993. Aasian-mestaruus- ja maailmanmestaruuskilpailuihin se on osallistunut harvoin eikä ole koskaan selvinnyt karsinnoista. Se oli marraskuussa 2010 FIFA:n rankingissa sijalla 163.[51] Kriketti on kasvattamassa suosiotaan, Nepalin maajoukkue nousi maailman krikettiliigan neljänteen divisioonaan vuonna 2010 ja sijoittui heti kolmanneksi.[52]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Nepal The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  3. ↑ Valtioiden, alueiden ja rahayksiköiden luettelo © Euroopan unioni, 2000–2010 Viitattu 4.12.2010
  4. ↑ Suomalaisen Maailman atlas, Genimap 2006
  5. ↑ Nepal sets to abolish monarchy on May 28 (AFP, 12. toukokuuta 2008)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m Background Note: Nepal US Department of State
  7. ↑ a b Early Influences on Nepal Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  8. ↑ a b The Ranas Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  9. ↑ The Growth of Political Parties Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  10. ↑ a b c d e f g h i j k l Timeline: Nepal BBC News. Viitattu 29.11.2010 (englanniksi)
  11. ↑ Nepal: Bombs, beheadings and kidnapping 2001. Independent. Viitattu 8.12.2010. (englanniksi)
  12. ↑ Prince blamed for Nepal massacre BBC 2001. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  13. ↑ King Gyanendra: The absolute monarch 2005. Independent. Viitattu 8.12.2010. (englanniksi)
  14. ↑ Political crisis in Nepal continues after prime minister resigns International Committee of the Fourth International (ICFI) Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  15. ↑ Nepal Insurgency 2004 Global Security. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  16. ↑ Nepalin poliisi tulitti aktivisteja. YLE 2006. Viitatu 4.12.2010.
  17. ↑ Nepal minister takes new stand on rebe 28.4.2006. NY Times / IHT. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  18. ↑ Nepali gov't, guerrilla reach historic agreement (Chinaview)
  19. ↑ Former rebels to join Nepal's new parliament Mercury News. Viitattu 15.2.2008.
  20. ↑ Nepal julistettiin tasavallaksi
  21. ↑ The Present Structure of the Ministry of Home Affairs Nepal Ministry of Home Affairs. Viitattu 5.12.2010. (englanniksi)
  22. ↑ Nepalissa päätösvalta siirtyy hitaasti maakuntiin - Ulkoasiainministeriö: Kehityspolitiikka: Uutisia Viitattu 5.12.2010.
  23. ↑ Nepal: Zones Citypopulation.de. Viitattu 3.12.2010. (englanniksi)
  24. ↑ Kathmandu Valley Uensco. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  25. ↑ Suomi ja Nepal: Luottamus rauhan jälkeiseen vakauteen säilytettävä - Ulkoasiainministeriö: Ajankohtaista. Viitattu 6.11.2010.
  26. ↑ Climate Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  27. ↑ Country Guide Nepal BBC Weather
  28. ↑ Matkustustiedote, Nepal 29.1.2008. Ulkoasiainministeriö.
  29. ↑ a b c d e Nepal Flora Fauna Thamel. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  30. ↑ Nepal National Parks Information Visit Nepal
  31. ↑ Everest not as tall as thought News in Science. 2005. ABC Network. Viitattu 02.12.2010. (englanniksi)
  32. ↑ Sagarmathan kansallispuiston kartta Himalayan Kartographisches Institute, Himalayan MapHouse. Viitattu 02.12.2010. (englanniksi)
  33. ↑ Nepal: Trade Policy and Integration International Economics and Trade in South Asia. World Bank. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  34. ↑ Kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet 15.6.2007. Suomen suurlähetystö, Nepal.
  35. ↑ Nepalin talous 30.7.2007. Suomen suurlähetystö, Katmandu.
  36. ↑ Religion of Nepal Nepal (englanniksi)
  37. ↑ Nepal is secular state: minorities happy 22.5.2006. Asia News. Viitattu 6.12.2010. (englanniksi)
  38. ↑ Proclamation of House of Repesentives, 18 May 2006 UN Nepal. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  39. ↑ Human Development Report Nepal 2004. UNDP.
  40. ↑ a b MDG Report 2010 UNDP
  41. ↑ Nepal Rural Poverty Portal. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  42. ↑ Arjun Karki: Training of Physicians for improving rural health care in Nepal: Building bridges to address the urban-rural gap. 2009. Asia Pacific Action Alliance on Human Resources for Health (AAAH). Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  43. ↑ Tietoa Nepalista: Sosiaaliset olot 12.12.2006. Suomen suurlähetystö, Nepal.
  44. ↑ Nepalese People and Customs Sherpa Journeys Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  45. ↑ Festivals Asuka Travel & Tours Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  46. ↑ Nepalese Calendars Calendopedia. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  47. ↑ Festival of Nepal 2010-2011 Monterosa. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  48. ↑ a b Nepal Countries and their cultures
  49. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  50. ↑ Nepal in Olympics Sport Reference. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  51. ↑ Associations Nepal FIFA. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  52. ↑ Pepsi ICC World Cricket League Division 4 - RESULTS Asian cricket. Viitattu 6.12.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nepal.

Uutisia Nepalista

Itsenäiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
Erityisalueet
1Lasketaan kuuluvaksi myös Eurooppaan.

Malline:Link FA

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nepal&oldid=9512411”