Nepalin sisällissota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nepalin sisällissota
Nepalilaisten siviilien mielenosoitus kuninkaan valtaa vastaan pääkaupunki Katmandussa
Nepalilaisten siviilien mielenosoitus kuninkaan valtaa vastaan pääkaupunki Katmandussa
Päivämäärä:

13. helmikuuta 199621. marraskuuta 2006

Paikka:

Nepal

Lopputulos:

Ei voittajaa. Maolaississit saavuttivat osan tavoitteistaan.

Vaikutukset:

Nepalille uusi perustuslaki, sekä demokraattinen hallitus. Kuninkaan asemasta tehtiin lähinnä seremoniallinen.

Osapuolet

Flag of Nepal.svg Nepalin hallitus

CPI-M-flag.svg Maolaississit

Komentajat

Useita pääministereitä ja kuninkaita

Toveri Prachanda

Vahvuudet

90 000

10 000 - 15 000

Tappiot

yli 16 000 kuollutta 100 000 - 150 000 joutui jättämään kotinsa

Nepalin sisällissota oli Nepalin monarkistisen hallituksen ja kommunististen maolaississien välinen konflikti 13. helmikuuta 1996 – 21. marraskuuta 2006. Hallituksen joukot aloittivatkin aktiiviset toimet kapinallisia vastaan vasta vuonna 2001. Maolaississien tarkoituksena oli kaataa maan nykyinen hallinto ja tehdä maasta kommunistinen.lähde? Sodassa kuoli yhteensä yli 16 000 ihmistä.[1]

Sissit hallitsivat alusta alkaen suurta osaa maaseuduista. Aika ajoin he saartoivat pääkaupunki Katmandun mikä aiheutti vakavaa elintarvikepulaa. Sissien tukijoita olivat suurimmilta osin köyhät maanviljelijät. Yhdysvallat tuki monarkistihallitusta mm. kouluttamalla sen upseereita ja toimittamalla maahan 5 000 kappaletta M-16-rynnäkkökivääreitä. Sissien taholta toimet hallitusta vastaan kiihtyivät kun kuningas Gyanendra otti vallan kuningas Birendran ja kruununprinssi Dipendran kuoltua vuonna 2001. Kuningasta on kritisoitu kärkkäästi maan parlamentin hajottamisesta vuosina 2002 ja 2005 sekä yksinvaltiaan ottein hallitsemisesta, mikä on johtanut väkivaltaisiin mellakoihin.

Maolaississit luokiteltiin terroristeiksi, joten Yhdysvallat ja Britannia tukivat hallitusta maolaisten vastaisessa tastelussa.[2][1]

Jo konfliktin aikana uskottiin yleisesti, ettei siihen ole aseellista ratkaisua. Todennäköisesti hallituksen huomattavasti vahvemmat joukot olisivat voittaneet kapinalliset avoimessa taistelussa, mutta sellaisia sissit onnistuivat välttelemään ja pitäytyivät sissitaktiikassa johon turvallisuusjoukot eivät koskaan kyenneet vastaamaan tehokkaasti.

Sekä EU:n että YK:n ihmisoikeuskomissaarit vetosivat (tuloksetta) kuninkaaseen, jotta myös hallitus suostuisi sissien tähän asti yksipuolisiin tulitaukoihin. Välittäjänä tilanteessa tarjoutui toimimaan Sveitsi.

3. toukokuuta 2006 hallitus julisti aselevon muutamia päiviä sissien jälkeen. Tästä eteenpäin maolaississejä ei enää luokitella terroristeiksi. Muutoksen toivottiin johtavan rauhanneuvotteluihin, jotka käynnistettiinkin perjantaina 26. toukokuuta 2006. Tämä oli ensimmäinen rauhanneuvottelu sitten vuoden 2003. Kumpikin osapuoli sitoutuu 25-osaiseen ohjelmaan jolla pyritään väkivaltaisuuksien lopettamiseen ja kansalliskokouksen järjestämiseen jotta maalle saadaan uusi perustuslaki.

Rauhansopimus solmittiin sissien ja uuden, demokraattisen hallituksen välille 21. marraskuuta 2006.[3]

YK:n rauhanturvaoperaatio Nepalissa (UNMIN) päättyi tammikuussa 2011. Silloin arvioitiin, että kapinallisleireillä oli jopa 20 000 maolaistaistelijaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Britain accused of conniving at torture of Maoists in Nepal's civil war 2014. The Guardian. Viitattu 18.10.2014.
  2. a b Nepal Globalis. Viitattu 18.10.2014.
  3. Peace deal ends Nepal's civil war 2006. BBC. Viitattu 18.10.2014.