Ashoka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yksi hyvin säilyneistä Asokan leijonapylväistä Vaishalissa, Biharissa

Ašoka (tai Asoka) oli Maurya-valtakunnan hallitsija Intiassa vuodesta 268 eaa. vuoteen 232 eaa. Hän oli yksi Intian sen aikakauden mahtavimmista ruhtinaista. Useiden sotilaallisten valloitusretkien jälkeen Ašoka hallitsi pääosaa eteläisestä Aasiasta ja lisäksi nykyistä Afganistania ja Bengalia. Ašoka oli ensimmäisiä merkittäviä buddhalaisuuden kannattajia ja rakennutti muistomerkkejä Buddhan elämään liittyville paikoille. Yksi näistä muistomerkeistä on Ašokan pylväs Sarnathissa, nykyisessä Uttar Pradeshin osavaltiossa. Se on paikalla, jossa Buddha ensimmäistä kertaa saarnasi rauhaa ja vapautta maailmankaikkeuden neljään kolkkaan. Sen muistoksi Ašokan pylvään päässä oli neljään eri suuntaan karjuvia leijonia esittävä patsas. Tämä yhdestä hiekkakivestä veistetystä neljän leijonan ryhmästä tuli Intian kansallistunnus vuonna 1950.[1]

Tarinan mukaan Ašoka oli nuorena hurja sotapäällikkö, mutta muutti elämänsä Kalingan sodassa jälkeen. Kalingassa Ašoka oli itse todistamassa, miten noin satatuhatta sotilasta ja siviiliä sai surmansa verisessä taistelussa. Tämän jälkeen Ašoka pyrki välttämään sotaa ja väkivaltaa sekä edisti buddhalaisuuden leviämistä Intiassa. Saarnatessaan väkivallatonta vastarintaa Mahatma Gandhin seuraajat viittasivat usein Ašokan perintöön.

Lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.