Jakki
Sivulta puuttuu | Jakki | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Bos grunniens Linnaeus, 1766 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Jakki Wikispeciesissä |
Jakki (Bos grunniens tai Bos mutus[1]) on aasialainen nautaeläin. Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Jakki elää jopa Tiibetin ylätasangolla erittäin ankarassa ympäristössä. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Alkuhärän sukuinen[2] jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m[3] pitkä, vanha sonni on jopa 4 m pituinen. Jakkiurokksen säkäkorkeus sattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000 kg[4]. Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta[5]. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä. Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet. koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla. Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia. Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva[6]. Sen avulla jakki sietää -40 °C[7], ehkä jopa -50 °C pakkasta[8]. Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakkia saalistavat sudet ja lumileopardit[9]. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä[10]. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä. Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä.
[muokkaa] Elinympäristö, ravinto
_in_Valley_of_Gara.jpg)
Jakkeja on Kiinan ja Intian aroilla sekä Tiibetin ylängön ja ympäröivien vuorien tundralla. Levinneisyysalue ulottuu Kashmirista itään Tiibetiin saakka. Tiibetin jakki elää 3200-6100 m[11] korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole puita ja pensaita[12] mutta soita ja järviä kylläkin[13]. Jakin karussa, ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää[14]. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria. Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä[15]. Suurin laitumen ruohon tms saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha[16]. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdolisesti sairaudet iskevät helpomminref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31"/>.
Jakin elineuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä[17]. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla[18]. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Jakki talvehtii laaksossa[19].
Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä[20]. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta.
[muokkaa] Lisääntyminen
Lisääntymiskauden alussa syyskuussa jakkiurokset hakeutuvat naaraslaumoihin pariutuakseen. Härät taistelevat oikeudesta paritella naaraiden kanssa. Ne kamppailevat keskenään syöksyen toisiaan päin sarvet ojossa. Yhdeksän kuukauden kantoajan päätteeksi jakkinaaras synnyttää yhden jälkeläisen. Vasikka on emonsa hoivissa vuoden ajan. Naaras synnyttää joka toinen vuosi.
[muokkaa] Risteymät
Jakkia on risteytetty kesyjen nautojen kanssa muun muassa Nepalissa ja Kiinassa.[21] Urokset (kutsutaan nimellä 'dzo') ovat lisääntymiskyvyttömiä, ja näitä käytetään usein juhtina. Risteytymästä syntyneet naaraat pystyvät lisääntymään kummankin lajin kanssa. Himalajalla monissa naudoissa on hieman jakin perintöainesta, ja kesyissä jakeissa vastaavasti usein naudan.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Bos grunniens IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s 335
- ↑ Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s 134
- ↑ Yak
- ↑ Zoo 2, s 335
- ↑ Koivisto 1992, s 133
- ↑ Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ISBN 1 86450 162 6, s 31
- ↑ Koivisto 1992, s 134
- ↑ Koivisto 1992, s 133
- ↑ Zoo 2, s 335
- ↑ [1]
- ↑ Koivisto 1992, s 133
- ↑ Zoo 2, s 335
- ↑ Zoo 2, s 334
- ↑ [http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS ] Yampa Valley Yaks,sandhlear@gmail.com
- ↑ [ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute,
- ↑ Zoo 2, s 335
- ↑ Koivisto 1992, s 133
- ↑ Koivisto 1992, s 133
- ↑ Zoo 2, s 335
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 104. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- International Yak Association (IYAK)
- Europena Yak Association (EYAK)
- Yak Research Center
- Yak Information Center
