Dagestan

Дагъистаналъул Республика1 Дагъыстан Республикасы2 Дагъустандин Республика3 Дагъусттаннал Республика4 Респу́блика Дагеста́н 5 Dağıstan Respublikası 12
lippu vaakuna
Motto:  –
Viralliset kielet	avaari, azeri, dargva, lezgi, kumykki, laki, tabasarani ja venäjä
Pääkaupunki	Mahatškala (vuoteen 1921 asti Petrovsk-Port) 42°59′N, 47°31′E
Suurin kaupunki	Mahatškala (334 500 asukasta)
Presidentti Pääministeri	Magomedsalam Magomedov Šamil Zajnalov
Pinta-ala  – yhteensä  – vettä	50 300 km² ei tietoa
Väkiluku (2003)  – yhteensä  – väestötiheys	2 199 945 43,7 / km²
Valuutta	Venäjän rupla (RUB)
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3 UTC+4
Muodostuminen  – ASNT  – tasavalta	20. tammikuuta 1921 1990
Kansallislaulu	Dagestanin kansallislaulu
Kotisivu	www.e-dag.ru
1 Avaarinkielinen nimi – Daghistanalhul Respublika 2 Kumykinkielinen nimi – Daghystan Respublikasy 3 Lezginkielinen nimi – Daghustandin Respublika 4 Lakinkielinen nimi – Daghusttannal Respublika 5 Venäjänkielinen nimi – Respublika Dagestan

Dagestan on tasavalta Itä-Euroopassa, Kaukasiassa, Kaspianmeren rannalla. Dagestan kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu pohjoisessa Kalmukiaan, idässä Kaspianmereen, etelässä Azerbaidžaniin, lounaassa Georgiaan, lännessä Tšetšeniaan ja luoteessa Stavropolin aluepiiriin. Tasavallan pääkaupunki on Mahatškala. Maan nimi tulee turkkilaisista kielistä, ja se tarkoittaa "Vuorimaata".

Maantiede

Dagestanin topografinen kartta.

Maantieteellisesti Dagestan voidaan jakaa viiteen osaan: Kaspianmeren rannikko ja soinen tasanko Terek ja Sulak -jokien välissä ovat alankoa, Terekin pohjoispuolinen alue kuuluu Nogaiaroon, maan eteläosaa hallitsevat korkeat Kaukasusvuoret, maan sisäosat ovat vuorista ylätasankoa, ja tämän ylätasangon ja rannikon alangon välillä on kumpuilevaa ylänköä. Dagestanin korkein vuori on Bazar-Dyuzi (4 480 m), joka sijaitsee Azerbaidžanin vastaisella rajalla.

Vesistöt

Alueella virtaa useita jokia, jotka saavat alkunsa Kaukasukselta ja laskevat Kaspianmereen. Näistä merkittävimmät ovat Terek, Sulak, Samur ja Ulluchauy sekä Kalmukian vastaisen rajan muodostava Kuma.

Kasvillisuus

Eniten metsiä on Kaukasusvuorten rinteillä ja niiden pohjoispuolella. Yleisimmät puulajit ovat tammi, pyökki, valkopyökki, koivu ja mänty.

Ilmasto

Ilmasto on keskimäärin lämmin ja kuiva, mutta alueiden välillä on vaihtelua. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee rannikon alankoalueella +1,4 ˚C ja -3 ˚C välillä. Vuoristoalueilla on kylmempää, siellä lämpötila vaihtelee -5 °C ja -11 °C välillä. Heinäkuun keskilämpötila koko maassa on +24 °C. Maan pohjoisosassa Nogaiarolla sataa keskimäärin 200–300 mm vuodessa. Kaukasuksella maan eteläosassa sademäärissä on suuria eroja: runsassateisimmilla alueilla sataa keskimäärin 600–800 mm ja joillakin alueilla ei juuri ollenkaan.

Historia

Varhaista historiaa

Ihmisasutusta on Dagestanin alueella ollut jo kivikaudella. Alue on aikojen saatossa kuulunut moniin valtioihin, mm. Alaniaan ja Persiaan sekä arabien, mongolien ja Venäjän valtakuntiin.

Osaksi Venäjän keisarikuntaa

Venäläiset tunkeutuivat alueelle ensimmäistä kertaa 1400-luvulla. Dagestan siirtyi Venäjän-Persiansodan 1804-1813 päätteeksi virallisesti Gulistanin rauhansopimuksen perusteella Persialta Venäjälle vuonna 1813. Dagestanilaiset taistelivat kuitenkin pitkään tämän jälkeen yhdessä tšetšeenien kanssa venäläisiä valloittajia vastaan. Tällä Dagestanin puolustustaistelulla oli kolme merkittävää johtajaa: šeikki Ghāzī Muḥammad (1828-1832), Hamzat-Bey (1832-1834) ja Šamil (1834-1859). Šeikki Gazi Muhammed julisti pyhän sodan eli jihadin Venäjää vastaan 1800-luvun alussa. Venäjä sai Dagestanin haltuunsa vasta Šamilin antautumisen jälkeen vuonna 1859. Tämän jälkeen Dagestania piti hallussaan Venäjän keisarikunnan armeija. Kun Venäjän keisarikunnan ja Osmanian valtakunnan välillä syttyi sota vuonna 1877, alkoivat kapinat uudelleen sekä Dagestanissa että Tšetšeniassa. Nämä kapinat kuitenkin kukistettiin – tosin vuoristoon jäi alueita, joille Venäjä ei pystynyt valtaansa ulottamaan.

Dagestanin emiraatti

Venäjän vallankumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan aikana Dagestanissa käytiin voimakkaita taisteluita. Dagestan julistautui 1919 Dagestanin emiraatiksi ja eronneeksi Venäjästä.

Osaksi Neuvostoliittoa

Seuraavana vuonna Dagestanin emiraatti joutui kuitenkin Neuvostoliitton haltuun. Dagestanin emiraatin alueesta muodostettiin Dagestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. tammikuuta 1921. Alueella sattui voimakas maanjäristys 14. toukokuuta 1970, joka aiheutti tuhoja varsinkin pääkaupungissa.

Osana Venäjän federaatiota

Vuonna 1990 Dagestan julistautui suvereeniksi tasavallaksi vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Tällöin oli koko Venäjän alueella käynnissä alueiden suvereenisuusaalto. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Dagestanin tasavalta jäi Venäjän yhteyteen. Toisin kuin naapuritasavalta Tshetshenia Dagestan ei ole halunnut erota Venäjästä, mm. koska sen talous on tästä riippuvainen. Huolimatta monista kansallisuuksista Dagestan ei ole ajautunut laajaan sisällissotaan. Silti tasavallan kansallisuuksien välinen tasapaino on herkkä ja maan yhtenäisyys perustuu kansallisuuksien välisiin neuvotteluihin hallinnon virkojen jaosta.. Maassa on ollut viime aikoina levotonta.

Tasavallassa toimii monia aseistautuneita puolisotilaallisia ryhmiä. Toukokuussa 1998 sissit hyökkäsivät hallintorakennukseen pääkaupungissa. Radikaalit wahhabimuslimisissit julistivat kesällä 1999 Dagestanin itsenäiseksi islamilaiseksi tasavallaksi. Samalla sissit julistivat myös pyhän sodan eli jihadin venäläisiä vastaan. Dagestanin eri kansallisuuksilla on sisäisiä alueriitoja, varsinkin avaarien ja lakien välit ovat kireät. Maan länsiosassa asuvat noin 80 000 tšetšeeniä puolestaan halusivat liittyä itsenäistyneeseen Tšetšeniaan 1990-luvulla. Lisäksi maan eteläosassa ja Azerbaidžanissa asuvat lezgit tavoittelevat itsenäisyyttä.

Väestö

Etniset ryhmät

Dagestanilainen pariskunta Gunibin alueelta (1909-1915) valokuvan on ottanut Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski

Dagestanin etnisten ryhmien asuinalueet. Kartan numerot viittaavat taulukkoon Dagestanin etniset ryhmät.

Dagestan on yli 30 etnisen ryhmän koti. Neuvostoaikana pienempiä etnisiä ryhmiä luettiin isompiin, kunnes ne oli yhdistelty kuudeksi kansallisuudeksi. Tästä huolimatta eri kansat säilyttivät kuitenkin identiteettinsä.

Dagestanin alkuperäiskansat muodostavat noin 80 % maan väestöstä. Nämä Dagestanin alkuperäiskansat puhuvat yli 30 kieltä, mutta vain kuusi niistä on kirjakieliä. Ja pelkästään näissä kuudessa kielessä on yli 40 murretta.

Dagestanin etniset ryhmät 1989 ja 2002

	1989		2002
kansa	määrä	osuus %	määrä	osuus %
avaarit (2)		27,5	758 438	29,4
darginit (3)		15,6	425 526	16,5
kumykit (10)		12,9	365 804	14,2
lezgit (4)		11,3	336 698	13,1
lakit (5)		5,1	139 732	5,4
venäläiset (13)		9,2	120 875	4,7
azerit (12)		4,2	111 656	4,3
tabasaranit (6)		4,3	110 152	4,3
tšetšeenit		3,2	87 867	3,4
nogait (11)		1,6	38 168	1,5
rutulit (8)		*	24 298	0,9
agulit (7)		*	23 314	0,9
vuoristojuutalaiset		0,5	1 066	0,04
muut**		4,6	32 937	1,3
yhteensä		100	2 576 531	100

Etnisen ryhmän perässä oleva numero viittaa kartan Dagestanin etnisten ryhmien asuinalueet numerointiin. * Sisältyy muihin
** Muun muassa tšahureita (9), osseetteja, taatteja, ukrainalaisia, balkaareja ja tataareja

Suurimmat kaupungit

Maan suurin kaupunki on pääkaupunki Mahatškala (334 500 as.), Kaspianmeren rannikolla. Muita suuria kaupunkeja ovat Derbent (90 100 as.) myös rannikolla, Hasavjurt (83 800 as.) maan länsiosassa, Kaspijsk (67 900 as.) rannikolla, Bujnaksk (58 200 as.) pääkaupungin lounaispuolella ja Kizljar (30 000) Terekin varrella.

Kunnallinen itsehallinto

Dagestanin piirikartta.

Kunnallista itsehallintoa varten Dagestan on jaettu 41 piiriin, yhteen osa-alueeseen ja 10 kaupunkipiirikuntaan.

Piirit ja osa-alue

Suluissa hallinnollinen keskus.

Agulin piiri (Tpig) Ahtyn piiri (Ahty) Ahvahin piiri (Karata) Akušan piiri (Akuša) Babajurtin piiri (Babajurt) Bežtan osa-alue (Bežta) Botlihin piiri (Botlih) Buinakskin piiri (Buinaksk) Dahadajevin piiri (Urkarah) Derbentin piiri (Derbent) Dokuzparan piiri (Usuhtšai) Gergebilin piiri (Gergebil) Gumbetin piiri (Mehelta) Gunibin piiri (Gunib) Hasavjurtin piiri (Hasavjurt) Hivin piiri (Hiv) Hunzahin piiri (Hunzah) Kaitagin piiri (Madžalis) Kajakentin piiri (Kajakent) Karabudahkentin piiri (Karabudahkent) Kazbekin piiri (Dylym)

Kiziljurtin piiri (Kiziljurt) Kizljarin piiri (Kizljar) Kulin piiri (Vatši) Kumtorkalan piiri (Korkmaskala) Kurahin piiri (Kurah) Lakin piiri (Kumuh) Levašin piiri (Levaši) Magaramkentin piiri (Magaramkent) Nogain piiri (Terekli-Mekteb) Novolakin piiri (Novolakskoje) Rutulin piiri (Rutul) Šamilin piiri (Hebda) Sergokalan piiri (Sergokala) Suleiman Stalskin piiri (Kasumkent) Tabasaranin piiri (Hutšni) Tarumovkan piiri (Tarumovka) Tljaratan piiri (Tljarata) Tšarodan piiri (Tsurib) Tsumadan piiri (Agvali) Tsuntan piiri (Kidero) Untsukulin piiri (Untsukul)

Kaupunkipiirikunnat

Buinaksk Dagestanskije Ogni Derbent Hasavjurt Izberbaš

Južno-Suhokumsk Kaspijsk Kiziljurt Kizljar Mahatškala

Politiikka

Dagestanin tasavallan parlamentissä (Kansankokous) on 121 edustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kansankokous on Dagestanin korkein toimeenpaneva ja lakiasäätävä elin.

Dagestanin tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 26. heinäkuuta 1994.

Perustuslain mukaan Dagestanin tasavallan korkeinta toimeenpanovaltaa käyttää valtioneuvosto, jonka jäsenissä on edustettuna 14 eri kansallisuutta. Valtioneuvostossa edustettuna olevat etniset ryhmät ovat agulit, avaarit, azerit, dargvat, kumykit, lakit, lezgit, rutulit, tabasaranit, taatit, tsahurit, tšetšeenit ja venäläiset. Valtioneuvoston edustajat valitsee Dagestanin perustuslakineuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto puolestaan valitsee hallituksen jäsenet. Valtioneuvostoa johtaa valtioneuvoston päämies.

Valtioneuvoston päämies oli Dagestanin korkein virka-asema vuoteen 2006 asti, jolloin se korkeimmaksi asemaksi tuli vastaperustettu presidentin virka. Pitkäaikaisena valtioneuvoston päämiehenä toimi Magomedali Magomedov vuosina 1987–2006. Dagestanin ensimmäisenä presidenttinä toimi Muhu Alijev, ja vuonna 2010 presidentiksi nimettiin Magomedsalam Magomedov, Magomedali Magomedovin poika.

Talous

Dagestanin talous keskittyy öljyn ja maakaasun tuotantoon sekä kemikaali-, koneenrakennus-, tekstiilinvalmistus-, elintarvike- ja metsäteollisuuteen. Öljyesiintymät sijaitsevat kapealla rannikkoalueella. Dagestanin maaperässä arvellaan lisäksi olevan 280 miljoonaa tonnia öljyä ja maakaasua, mutta niiden hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin epätasainen ja vuoristoinen maa. Maanviljely on keskittynyt vehnän ja hedelmien sekä viininviljelykseen. Karjatalous on keskittynyt naudanlihan, maidon, lampaanlihan ja -villan tuotantoon. 1990-luvun alussa Sulak-jokeen rakennettiin useita vesivoimaloita.

Mahatškalasta on rautatieyhteydet pohjoiseen Astrahaniin ja Grozniin, sekä etelään Bakuun. Tasavallan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa myös tärkeä valtatie. Lentoyhteyksiä on suurimmissa kaupungeissa.

Uskonto

Dagestanin asukkaista suurin osa on islaminuskoisia. Suurin ei-islaminuskoinen ryhmä on venäläiset, jotka ovat ortodoksikristittyjä.

Koulutus

Dagestanin valtion yliopisto (per. 1931) sijaitsee Mahatškalassa. Siellä toimivat myös Dagestanin teknillinen instituutti, Dagestanin valtion lääketieteellinen instituutti ja Dagestanin maatalousinstituutti sekä muita akatemioita ja instituutteja.

Lähteet

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dagestan Wikimedia Commonsissa

Venäjän federaation subjektit