Hasavjurt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hasavjurt
Хасавюрт
Хасав
Vaakuna
Vaakuna
Dagestanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti Dagestanissa
Dagestanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti Dagestanissa

Hasavjurt

Koordinaatit: 43°15′0″N, 46°35′17″EKoordinaatit: 43°15′0″N, 46°35′17″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Dagestan
Perustettu 1846
Kaupungiksi 1931
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kaupunkipiiri
Väkiluku (2010)  ([1]) 131 187
Aikavyöhyke UTC+3
 – Kesäaika UTC+4
Suuntanumero(t) (+7) 87231

Hasavjurt (avaariksi, kumykiksi, lezgiksi, tabasaraniksi ja ven. Хасавюрт, lakiksi Хасав ja tšetšeeniksi Хасун-Юрт) on kaupunki Kaukasiassa Dagestanin keskiosassa Venäjällä. Se sijaitsee 83 kilometriä maan pääkaupungista Mahatškalasta luoteeseen Tšetšenian rajan tuntumassa. Kaupungin kautta kulkee Venäjän Pohjois-Kaukasian alueet halkaiseva rautatie.[2][3]

Hasavjurt muodostaa oman 131 000 asukkaan kaupunkipiirinsä (väestönlaskenta 2010), mutta toimii myös 141 000 asukkaan Hasavjurtin piirin hallinnollisena keskuksena.[1]

Vuosi 1939 1959[4] 1970[5] 1979[6] 1989[7] 2002[8] 2010[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&023000.&&&&0023 000 &&&&&&&&&&034194.&&&&0034 194 &&&&&&&&&&054255.&&&&0054 255 &&&&&&&&&&065114.&&&&0065 114 &&&&&&&&&&070514.&&&&0070 514 &&&&&&&&&0121817.&&&&00121 817 &&&&&&&&&0131187.&&&&00131 187

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dagestanin vähemmistöuskonnon eli ortodoksien pyhäkkö Hasavjurtissa.

Hasavjurt on perustettu vuonna 1846 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1931. Elokuussa 1996 kaupungissa solmittiin Tšetšenian ja Venäjän välinen rauhansopimus, joka päätti ensimmäisen Tšetšenian sodan.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hasavjurtista on kotoisin hyviä painijoita. Muun muassa vapaapainin olympiavoittajat Buvaisar ja Adam Saitijev sekä Mavlet Batirov ovat syntyneet kaupungissa.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  2. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  3. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  4. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  5. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]