Hasavjurt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hasavjurt
Хасавюрт
Хасав
vaakuna
vaakuna
Dagestanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti Dagestanissa
Dagestanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti Dagestanissa

Hasavjurt

Koordinaatit: 43°15′0″N, 46°35′17″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Dagestan
Perustettu 1846
Kaupungiksi 1931
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kaupunkipiiri
Väkiluku (2010)  ([1]) 131 187
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Suuntanumero(t) (+7) 87231









Hasavjurt (avaariksi, kumykiksi, lezgiksi, tabasaraniksi ja ven. Хасавю́рт, lakiksi Хасав ja tšetšeeniksi Хасун-Юрт) on kaupunki Kaukasiassa Dagestanin keskiosassa Venäjällä. Se sijaitsee 83 kilometriä maan pääkaupungista Mahatškalasta luoteeseen Tšetšenian rajan tuntumassa. Kaupungin kautta kulkee Venäjän Pohjois-Kaukasian alueet halkaiseva rautatie.[2][3]

Hasavjurt muodostaa oman 131 000 asukkaan kaupunkipiirinsä (väestönlaskenta 2010), mutta toimii myös 141 000 asukkaan Hasavjurtin piirin hallinnollisena keskuksena.[1]

Vuosi 1939 1959[4] 1970[5] 1979[6] 1989[7] 2002[8] 2010[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&023000.&&&&0023 000 &&&&&&&&&&034194.&&&&0034 194 &&&&&&&&&&054255.&&&&0054 255 &&&&&&&&&&065114.&&&&0065 114 &&&&&&&&&&070514.&&&&0070 514 &&&&&&&&&0121817.&&&&00121 817 &&&&&&&&&0131187.&&&&00131 187

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalanäidin Pyhän ennusmerkin katedraali Hasavjurtissa. Ortodoksien osuus on 2,5 % muuten islamilaisessa Dagestanissa.

Hasavjurt on perustettu vuonna 1846 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1931. Elokuussa 1996 kaupungissa solmittiin Tšetšenian ja Venäjän välinen rauhansopimus, joka päätti ensimmäisen Tšetšenian sodan.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hasavjurtista on kotoisin hyviä painijoita. Muun muassa vapaapainin olympiavoittajat Buvaisar ja Adam Saitijev sekä Mavlet Batirov ovat syntyneet kaupungissa.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  2. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  3. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  4. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  5. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]