Ero sivun ”Islamin historia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Bot : Replacing raster images with vectorized equivalents - File:Age-of-caliphs.png → File:Map of expansion of Caliphate.svg |
p kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{kesken|"Islamilainen keskiaika (vuodet 1258–1918)" ja "Nykyaika (vuodet 1918–)"}} |
{{kesken|"Islamilainen keskiaika (vuodet 1258–1918)" ja "Nykyaika (vuodet 1918–)"}} |
||
{{Islam}} |
{{Islam}} |
||
'''Islamin historia''' alkaa Arabian niemimaalla 600-luvulla [[profeetta]] [[Muhammad]]in ilmestyksien pohjalta syntyneen uuden uskonnon, islamin, pohjalta. Muhammad toimi niin uskonnollisena, poliittisena kuin sotilaallisenakin johtajana. Hän yhdisti beduiiniheimot, jotka kapinoivat pian hänen kuolemansa jälkeen. Muhammadin seuraaja [[Abu Bakr]] palautti kapinoivat heimot takaisin ruotuun. |
'''Islamin historia''' alkaa Arabian niemimaalla 600-luvulla [[profeetta]] [[Muhammad]]in ilmestyksien pohjalta syntyneen uuden uskonnon, islamin, pohjalta. Muhammad toimi niin uskonnollisena, poliittisena kuin sotilaallisenakin johtajana. Hän yhdisti beduiiniheimot, jotka kapinoivat pian hänen kuolemansa jälkeen. Muhammadin seuraaja [[Abu Bakr]] palautti kapinoivat heimot takaisin ruotuun. |
||
Tämän jälkeen muslimit lähtivät valloittamaan Arabian niemimaan ulkopuolisia alueita. Alkuislamilaisuudessa Muhammad ei pakottanut ei-muslimeja kääntymään heti islaminuskoon. Valloitetut saivat pitää uskonsa ja tapansa, kunhan tunnustivat islamin ylivallan ja maksoivat veroja [[Medina]]n keskushallinnolle. |
Tämän jälkeen muslimit lähtivät valloittamaan Arabian niemimaan ulkopuolisia alueita. Alkuislamilaisuudessa Muhammad ei pakottanut ei-muslimeja kääntymään heti islaminuskoon. Valloitetut saivat pitää uskonsa ja tapansa, kunhan tunnustivat islamin ylivallan ja maksoivat veroja [[Medina]]n keskushallinnolle. |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
=== Ensimmäiset ilmestykset ja toiminta Mekassa === |
=== Ensimmäiset ilmestykset ja toiminta Mekassa === |
||
[[Kuva:Mohammed_receiving_revelation_from_the_angel_Gabriel.jpg|thumb |
[[Kuva:Mohammed_receiving_revelation_from_the_angel_Gabriel.jpg|thumb|200px|[[Arkkienkeli]] [[Gabriel]] puhumassa Muhammadille, persialainen maalaus 1300-luvulta]] |
||
Keski-ikää lähentelevä Muhammad kävi iltaisin vaeltelemassa kotikaupunkinsa Mekan lähistöllä vuorilla. Perimätiedon mukaan noin vuoden [[610]] tienoilla luolassa ollut Muhammad näki enkelin ja sai ilmestyksen.<ref name="sartola9">Sartola, sivut 42–45</ref> Muhammad oli peloissaan ja epävarma tapahtuneesta. Tämän jälkeen seurasi välikausi, jolloin Muhammad ei saanut uusia ilmestyksiä vaan alkoi epäillä ensimmäistäkin ilmestystä. Tauon jälkeen ilmestykset alkoivat uudelleen, ja Muhammadin toiminta laajeni perhepiirin ulkopuolelle.<ref name="johdatuskoraaniin2">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 51–53</ref> |
Keski-ikää lähentelevä Muhammad kävi iltaisin vaeltelemassa kotikaupunkinsa Mekan lähistöllä vuorilla. Perimätiedon mukaan noin vuoden [[610]] tienoilla luolassa ollut Muhammad näki enkelin ja sai ilmestyksen.<ref name="sartola9">Sartola, sivut 42–45</ref> Muhammad oli peloissaan ja epävarma tapahtuneesta. Tämän jälkeen seurasi välikausi, jolloin Muhammad ei saanut uusia ilmestyksiä vaan alkoi epäillä ensimmäistäkin ilmestystä. Tauon jälkeen ilmestykset alkoivat uudelleen, ja Muhammadin toiminta laajeni perhepiirin ulkopuolelle.<ref name="johdatuskoraaniin2">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 51–53</ref> |
||
Muhammadin julkinen toiminta alkoi noin vuonna [[613]]. Aluksi ilmestykset keskittyivät korostamaan Jumalan mahtavuutta, eikä muita jumalia vastaan suoranaisesti hyökätty. Pian kuitenkin ilmestyksissä kiellettiin muut jumalat ja alettiin korostaa sosiaalista sanomaa. Mekan rikkaat kauppiaat eivät halunneet köyhää samanarvoiseksi Jumalan edessä, ja lisäksi pelättiin uuden uskonnon myötä myös pyhiinvaelluksen kärsivän. Välirikon syynä lienee myös ollut uuden uskonnon ja perinteisen heimoaatteen väliset ristiriidat.<ref name="johdatuskoraaniin2">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 51–53</ref> |
Muhammadin julkinen toiminta alkoi noin vuonna [[613]]. Aluksi ilmestykset keskittyivät korostamaan Jumalan mahtavuutta, eikä muita jumalia vastaan suoranaisesti hyökätty. Pian kuitenkin ilmestyksissä kiellettiin muut jumalat ja alettiin korostaa sosiaalista sanomaa. Mekan rikkaat kauppiaat eivät halunneet köyhää samanarvoiseksi Jumalan edessä, ja lisäksi pelättiin uuden uskonnon myötä myös pyhiinvaelluksen kärsivän. Välirikon syynä lienee myös ollut uuden uskonnon ja perinteisen heimoaatteen väliset ristiriidat.<ref name="johdatuskoraaniin2">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 51–53</ref> |
||
Tilanne kävi vähitellen sietämättömäksi Muhamadille. Hän sai kontaktin pohjoisessa sijaitsevaan kaupunkiin nimeltä [[Medina]]. Siellä asui useita juutalaisheimoja, mikä saattoi muokata kaupungin vastaanottavaiseksi uudelle monoteistiselle uskonnolle. Päinvastoin kuin Mekka, Medina sopi erinomaisesti maanviljelyyn ja kaupungin vanhin kerros oli etääntynyt beduiiniyhteiskunnasta.<ref name="johdatuskoraaniin5">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 56–57</ref> Muutto ({{k-ar|هِجْرَة|hijra}}, suomeksi usein [[hidžra]]) tapahtui vuonna [[622]]. Tästä tapahtumasta alkaa myös [[islamilainen ajanlasku]]. |
Tilanne kävi vähitellen sietämättömäksi Muhamadille. Hän sai kontaktin pohjoisessa sijaitsevaan kaupunkiin nimeltä [[Medina]]. Siellä asui useita juutalaisheimoja, mikä saattoi muokata kaupungin vastaanottavaiseksi uudelle monoteistiselle uskonnolle. Päinvastoin kuin Mekka, Medina sopi erinomaisesti maanviljelyyn ja kaupungin vanhin kerros oli etääntynyt beduiiniyhteiskunnasta.<ref name="johdatuskoraaniin5">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 56–57</ref> Muutto ({{k-ar|هِجْرَة|hijra}}, suomeksi usein [[hidžra]]) tapahtui vuonna [[622]]. Tästä tapahtumasta alkaa myös [[islamilainen ajanlasku]]. |
||
=== Toiminta Medinassa ja sota Mekkaa vastaan === |
=== Toiminta Medinassa ja sota Mekkaa vastaan === |
||
[[Kuva:Muhammad 15.jpg|thumb|left|220px|Muhammadin taivasmatka, indonesialainen maalaus]] |
[[Kuva:Muhammad 15.jpg|thumb|left|220px|Muhammadin taivasmatka, indonesialainen maalaus]] |
||
Aluksi Muhammadin asema lienee pysynyt sovintotuomarin osassa, mutta tasapaino järkkyi, kun Mekasta saapui suuri määrä muslimeita ja osa kaupunkilaisista kääntyi islaminuskoon.<ref name="johdatuskoraaniin6">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 57–59</ref> Muhammad kokosi ympärilleen muslimit yhteisöksi ({{k-ar|أمة|[[umma]]}}). Tämän lisäksi hän teki liittosopimuksia kaupungin muiden ryhmien, pakanoiden ja juutalaisten kanssa. Myöhemmin kitkaa tuli erityisesti juutalaisten kanssa, sillä he eivät kääntyneet islaminuskoon.<ref name="johdatuskoraaniin6">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 57–59</ref> |
Aluksi Muhammadin asema lienee pysynyt sovintotuomarin osassa, mutta tasapaino järkkyi, kun Mekasta saapui suuri määrä muslimeita ja osa kaupunkilaisista kääntyi islaminuskoon.<ref name="johdatuskoraaniin6">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 57–59</ref> Muhammad kokosi ympärilleen muslimit yhteisöksi ({{k-ar|أمة|[[umma]]}}). Tämän lisäksi hän teki liittosopimuksia kaupungin muiden ryhmien, pakanoiden ja juutalaisten kanssa. Myöhemmin kitkaa tuli erityisesti juutalaisten kanssa, sillä he eivät kääntyneet islaminuskoon.<ref name="johdatuskoraaniin6">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 57–59</ref> |
||
Muhammadin asema muutos näkyi myös ilmestyksissä. Köyhien profeetasta tuli valtiomies ja sotapäällikkö. Samalla Koraanin suuriin alkoi ilmestyä laki- ja rituaalisäädöksiä ({{k-ar|شريعة|[[šaria]]}}). Ilmestyksissä myös syytettiin juutalaisia ja kristittyjä pyhien kirjoitusten väärentämisestä ja heiltä alettiin vaatia veroa uskonnonvapauden säilyttämisen edellytyksenä.<ref name="sartola2">Sartola, sivu 88</ref> |
Muhammadin asema muutos näkyi myös ilmestyksissä. Köyhien profeetasta tuli valtiomies ja sotapäällikkö. Samalla Koraanin suuriin alkoi ilmestyä laki- ja rituaalisäädöksiä ({{k-ar|شريعة|[[šaria]]}}). Ilmestyksissä myös syytettiin juutalaisia ja kristittyjä pyhien kirjoitusten väärentämisestä ja heiltä alettiin vaatia veroa uskonnonvapauden säilyttämisen edellytyksenä.<ref name="sartola2">Sartola, sivu 88</ref> |
||
Muhammad aloitti sota- ja ryöstöretket pääasiassa Mekkaan ja sieltä pohjoiseen suuntautuvia [[Karavaani|karavaaneja]] vastaan. Muhammadin joukot saavuttivat ensimmäisen voiton hyökkäämällä kauppakaravaanin saattojoukkoa vastaan vuonna [[624]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke = Koraanin selitysteos | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 237–244 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Basam Books | Tunniste = ISBN 952-9842-15-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Seuraava vuonna sotaonni kääntyi. Mekkalaiset kokosivat armeijan ja voittivat selkeästi toisen taistelun. Muhammad haavoittui itsekin, ja hänen setänsä Abu Hamza sai surmansa.<ref name="sartola4">Sartola, sivut 87–92</ref> |
Muhammad aloitti sota- ja ryöstöretket pääasiassa Mekkaan ja sieltä pohjoiseen suuntautuvia [[Karavaani|karavaaneja]] vastaan. Muhammadin joukot saavuttivat ensimmäisen voiton hyökkäämällä kauppakaravaanin saattojoukkoa vastaan vuonna [[624]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke = Koraanin selitysteos | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 237–244 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Basam Books | Tunniste = ISBN 952-9842-15-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Seuraava vuonna sotaonni kääntyi. Mekkalaiset kokosivat armeijan ja voittivat selkeästi toisen taistelun. Muhammad haavoittui itsekin, ja hänen setänsä Abu Hamza sai surmansa.<ref name="sartola4">Sartola, sivut 87–92</ref> |
||
Kolmannessa koitoksessa vuonna [[627]] mekkalaiset hyökkäsivät suoraan Medinaan. Taistelusta ei tullut mitään, sillä vähälukuisemmat muslimit suojautuivat kaivamalla vallihaudan Medinan suojaamattomalle puolelle. Muilta osin kaupunkia suojasivat rosoiset laavakentät. Sotaretki surkastui odotteluksi, satunnaisiksi kaksintaisteluiksi ja sanasodaksi. Mekkalaisten vetäytyminen tyhjin käsin vaikutti heidän arvovaltaansa.<ref name="johdatuskoraaniin8">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 59–60</ref> |
Kolmannessa koitoksessa vuonna [[627]] mekkalaiset hyökkäsivät suoraan Medinaan. Taistelusta ei tullut mitään, sillä vähälukuisemmat muslimit suojautuivat kaivamalla vallihaudan Medinan suojaamattomalle puolelle. Muilta osin kaupunkia suojasivat rosoiset laavakentät. Sotaretki surkastui odotteluksi, satunnaisiksi kaksintaisteluiksi ja sanasodaksi. Mekkalaisten vetäytyminen tyhjin käsin vaikutti heidän arvovaltaansa.<ref name="johdatuskoraaniin8">Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 59–60</ref> |
||
=== Voitto Mekasta ja kuolema === |
=== Voitto Mekasta ja kuolema === |
||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
Muhammadin seuraajat eli [[kalifi]]t valloittivat nopeassa tahdissa suurimman osan Lähi-itää, Pohjois-Afrikan ja Espanjan. Sadan vuoden aikana Muhammadin kuolemasta islamilainen valtio ulottui aina Atlantilta Keski-Aasiaan. Kyse oli tällöin ennen muuta islamilaisen alueen laajenemisesta, ei käännytyksestä uuteen uskontoon. Valloitettujen alueiden ei-islamilainen väestö oli verovelvollista ja heidän yrityksiään kääntyä islamiin verojen välttämiseksi ei katsottu suopeasti. Alueiden islamisoituminen (kääntyminen uuteen uskontoon) ja arabisoituminen (arabialaisen kulttuurin leviäminen) tapahtuivat myöhemmin ja vaihtelevalla laajuudella. Jotkut alueet kuten Irak sekä islamisoituivat että arabisoituivat nopeasti, mutta esimerkiksi Persia islamisoitui mutta ei arabisoitunut laisinkaan. Toisaalta esimerkiksi Egypti arabisoitui muttei islamisoitunut täysin. |
Muhammadin seuraajat eli [[kalifi]]t valloittivat nopeassa tahdissa suurimman osan Lähi-itää, Pohjois-Afrikan ja Espanjan. Sadan vuoden aikana Muhammadin kuolemasta islamilainen valtio ulottui aina Atlantilta Keski-Aasiaan. Kyse oli tällöin ennen muuta islamilaisen alueen laajenemisesta, ei käännytyksestä uuteen uskontoon. Valloitettujen alueiden ei-islamilainen väestö oli verovelvollista ja heidän yrityksiään kääntyä islamiin verojen välttämiseksi ei katsottu suopeasti. Alueiden islamisoituminen (kääntyminen uuteen uskontoon) ja arabisoituminen (arabialaisen kulttuurin leviäminen) tapahtuivat myöhemmin ja vaihtelevalla laajuudella. Jotkut alueet kuten Irak sekä islamisoituivat että arabisoituivat nopeasti, mutta esimerkiksi Persia islamisoitui mutta ei arabisoitunut laisinkaan. Toisaalta esimerkiksi Egypti arabisoitui muttei islamisoitunut täysin. |
||
Yhtenäinen valtiorakenne hajosi kuitenkin pian ja alkoi kilpailevien dynastioiden ja sisällissotien kausi, jota islamilaiset historioitsijat kutsuvat ''fitnaksi''. Muhammadin aikaa seurasi Mekan ja Medinan ns. [[ortodoksinen kalifaatti]] (n. [[632]]–[[661]]). [[Omaijadien kalifaatti]] (n. [[661]]-[[750]]) oli ensimmäinen dynastia kalifeja, jotka eivät olleet suoranaista sukua profeetta Muhammadille itselleen. |
Yhtenäinen valtiorakenne hajosi kuitenkin pian ja alkoi kilpailevien dynastioiden ja sisällissotien kausi, jota islamilaiset historioitsijat kutsuvat ''fitnaksi''. Muhammadin aikaa seurasi Mekan ja Medinan ns. [[ortodoksinen kalifaatti]] (n. [[632]]–[[661]]). [[Omaijadien kalifaatti]] (n. [[661]]-[[750]]) oli ensimmäinen dynastia kalifeja, jotka eivät olleet suoranaista sukua profeetta Muhammadille itselleen. |
||
=== Lähi-itä === |
=== Lähi-itä === |
||
Muhammadin kuoleman jälkeen alkoi ensimmäisten [[kalifi]]en kausi. Muslimit valloittivat Arabian niemimaan ulkopuolisia alueita, kuten [[Syyria]], [[Palestiina]], [[Irak]], [[Azerbaidžan]] ja [[Khorasan]]. Vuonna [[661]] valtaan nousi [[Umaijadit|Umaijadien dynastia]], jonka pääkaupunkina toimi [[Damaskos]]. Arabian kieli syrjäytti paikalliset kielet hallintokielenä ja kaunokirjallisuudessa. Islamilaisen arkkitehtuurin |
Muhammadin kuoleman jälkeen alkoi ensimmäisten [[kalifi]]en kausi. Muslimit valloittivat Arabian niemimaan ulkopuolisia alueita, kuten [[Syyria]], [[Palestiina]], [[Irak]], [[Azerbaidžan]] ja [[Khorasan]]. Vuonna [[661]] valtaan nousi [[Umaijadit|Umaijadien dynastia]], jonka pääkaupunkina toimi [[Damaskos]]. Arabian kieli syrjäytti paikalliset kielet hallintokielenä ja kaunokirjallisuudessa. Islamilaisen arkkitehtuurin monumentti, Jerusalemin [[Kalliomoskeija]], valmistui vuonna [[691]]. Umaijadien dynastia paättyi vuonna vuonna 750.<ref name="islaminporteilla1">Allahwerdi & Hallenberg, sivut 20–21</ref> |
||
=== Aasia === |
=== Aasia === |
||
| Rivi 83: | Rivi 83: | ||
[[Alamutin ismailiitit]] (Iran) 1090–1256 |
[[Alamutin ismailiitit]] (Iran) 1090–1256 |
||
|} |
|} |
||
[[Abbasidien kalifaatti]] (n. [[750]]–[[1258]]) oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, jotka syöksivät umaijidit vallasta vuonna 750. Dynastia hallitsi 200 vuotta, mutta alkoi vähitellen hiipua turkkilaisen [[mamelukit|mamelukkien]] armeijan vallan kasvaessa. |
[[Abbasidien kalifaatti]] (n. [[750]]–[[1258]]) oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, jotka syöksivät umaijidit vallasta vuonna 750. Dynastia hallitsi 200 vuotta, mutta alkoi vähitellen hiipua turkkilaisen [[mamelukit|mamelukkien]] armeijan vallan kasvaessa. |
||
Huolimatta islamin poliittisen yhteisön sirpaloitumisesta useat islamilaiset valtiot muodostuivat ajan kuluessa suurvalloiksi. Islamin piirin kulttuurikaupungit, kuten [[Bagdad]] ja [[Córdoba (Espanja)|Córdoba]], muodostuivat islamilaisen kulttuurin keskuksiksi, joissa edistyivät niin tieteet kuin taiteetkin. |
Huolimatta islamin poliittisen yhteisön sirpaloitumisesta useat islamilaiset valtiot muodostuivat ajan kuluessa suurvalloiksi. Islamin piirin kulttuurikaupungit, kuten [[Bagdad]] ja [[Córdoba (Espanja)|Córdoba]], muodostuivat islamilaisen kulttuurin keskuksiksi, joissa edistyivät niin tieteet kuin taiteetkin. |
||
| Rivi 99: | Rivi 99: | ||
=== Eurooppa === |
=== Eurooppa === |
||
Damaskoksesta paennut [[Umaijadit|umaijadisukuinen]] prinssi saapui [[Córdoba (Espanja)|Córdoba]]an vuonna [[756]]. Hänet julistettiin [[emiiri]]ksi ja Pyreneiden niemimaahan perustettiin umaijadivaltio, joka ei tunnustanut Bagdadin [[abbasidien dynastia]]a. Kristitty ja juutalainen väestö arabialaistui ja osa heistä kääntyi islamiin. [[Pyreneet|Pyreneille]] muodostui kristittyjä kuningaskuntia.<ref name="islaminporteilla2">Allahwerdi & Hallenberg, sivut 21–23</ref> |
Damaskoksesta paennut [[Umaijadit|umaijadisukuinen]] prinssi saapui [[Córdoba (Espanja)|Córdoba]]an vuonna [[756]]. Hänet julistettiin [[emiiri]]ksi ja Pyreneiden niemimaahan perustettiin umaijadivaltio, joka ei tunnustanut Bagdadin [[abbasidien dynastia]]a. Kristitty ja juutalainen väestö arabialaistui ja osa heistä kääntyi islamiin. [[Pyreneet|Pyreneille]] muodostui kristittyjä kuningaskuntia.<ref name="islaminporteilla2">Allahwerdi & Hallenberg, sivut 21–23</ref> |
||
Vuonna [[928]] Córdoban emiiri ottaa |
Vuonna [[928]] Córdoban emiiri ottaa kalifin arvonimen. [[Córdoban kalifaatti]] aikana tieteet ja taiteet kukoistavat, ja valtion kristityt asukkaat levittävät uusia ajatuksia myös muualle Eurooppaan. [[1000-luku|1000-luvulla]] kalifaatti hajoaa pikkuvaltioiksi, jolloin kristityt kuningaskunnat valloittavat uusia alueita. [[1100-luku|1100-luvulla]] niemimaan pienenevää islamilaista osaa hallitsevat [[almohadit]], joiden uudeksi keskukseksi muodostui [[Granada]].<ref name="islaminporteilla2">Allahwerdi & Hallenberg, sivut 21–23</ref> |
||
== Islamilainen keskiaika (vuodet 1258–1918) == |
== Islamilainen keskiaika (vuodet 1258–1918) == |
||
| Rivi 137: | Rivi 137: | ||
=== Aasia === |
=== Aasia === |
||
Intian niemimaan muslimialueista muodostui [[Delhin sultaaniitti]], joka käsitti niemimaan pohjoisosan. Islam levisi kauppiaiden mukana |
Intian niemimaan muslimialueista muodostui [[Delhin sultaaniitti]], joka käsitti niemimaan pohjoisosan. Islam levisi kauppiaiden mukana Kaakkois-Aasian rannikkokaupunkeihin. Pohjois-[[Sumatra]]lle syntyi islamilainen kuningaskunta, jonka portugalilaiset tuhosivat myöhemmin vuonna [[1521]].<ref name="islaminporteilla3">Allahwerdi & Hallenberg, sivut 22–27</ref> |
||
[[1400-luku|1400-luvulla]] Keski-Aasian mongoliheimoista osa omaksui islamin, kun vastaavasti osa [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]]. Kiinassa [[Shaanxi]]n provinssin pääkaupungista [[Xi'an]]ista tuli merkittävä islamilainen keskus. [[Jaava]]lle muodostui muslimivaltioita.<ref name="islaminporteilla3">Allahwerdi & Hallenberg, sivut 22–27</ref> |
[[1400-luku|1400-luvulla]] Keski-Aasian mongoliheimoista osa omaksui islamin, kun vastaavasti osa [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]]. Kiinassa [[Shaanxi]]n provinssin pääkaupungista [[Xi'an]]ista tuli merkittävä islamilainen keskus. [[Jaava]]lle muodostui muslimivaltioita.<ref name="islaminporteilla3">Allahwerdi & Hallenberg, sivut 22–27</ref> |
||
| Rivi 154: | Rivi 154: | ||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Sartola, Pekka | Nimeke = Islam, ystävä vai vihollinen? | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Ajanteos Kustannus | Tunniste = ISBN 952-99597-1-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Sartola, Pekka | Nimeke = Islam, ystävä vai vihollinen? | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Ajanteos Kustannus | Tunniste = ISBN 952-99597-1-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} |
||
== |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* Jaakko Hämeen-Anttila: [http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=45893&contentlan=1&culture=fi-FI Islamin lähteillä]. Kehitys 3/2004. |
* Jaakko Hämeen-Anttila: [http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=45893&contentlan=1&culture=fi-FI Islamin lähteillä]. Kehitys 3/2004. |
||
Versio 28. kesäkuuta 2013 kello 13.39
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: "Islamilainen keskiaika (vuodet 1258–1918)" ja "Nykyaika (vuodet 1918–)" |
Islamin historia alkaa Arabian niemimaalla 600-luvulla profeetta Muhammadin ilmestyksien pohjalta syntyneen uuden uskonnon, islamin, pohjalta. Muhammad toimi niin uskonnollisena, poliittisena kuin sotilaallisenakin johtajana. Hän yhdisti beduiiniheimot, jotka kapinoivat pian hänen kuolemansa jälkeen. Muhammadin seuraaja Abu Bakr palautti kapinoivat heimot takaisin ruotuun.
Tämän jälkeen muslimit lähtivät valloittamaan Arabian niemimaan ulkopuolisia alueita. Alkuislamilaisuudessa Muhammad ei pakottanut ei-muslimeja kääntymään heti islaminuskoon. Valloitetut saivat pitää uskonsa ja tapansa, kunhan tunnustivat islamin ylivallan ja maksoivat veroja Medinan keskushallinnolle.
Muhammad (vuodet 570–632)
- Pääartikkeli: Muhammad
Syntymä ja kauppiasvuodet
Muhammad syntyi vuoden 570 tienoilla Mekassa, nykyisen Saudi-Arabian alueella. Tarkkaa syntymävuotta ei tunneta, mutta se on ilmeisesti laskettu 40 vuotta taaksepäin profeetanuran alusta. Mekka oli vilkas mutta pienimuotoinen kaupan keskus, jossa sijaitsi Kaaban temppeli.[1] Muhammadin isä kuului Mekan pääheimoon, mutta hän kuoli joko ennen pojan syntymää tai pian sen jälkeen. Muhammadin äiti kuoli pian miehensä jälkeen. Vanhempiensa kuoltua Muhammad kasvoi ensin isoisänsä ja tämän kuoltua setänsä Abu Talibin suojissa.[1]
Muhammadin varhaisista vuosista on tarjolla vähän varmaa tietoa. Nuori Muhammad paimensi setänsä ja naapureiden karjalaumoja, ja tätä työtä kesti kymmenenteen ikävuoteen asti. Tuolloin hän pääsi setänsä mukana kauppakaravaaneille ja tutustui Lähi-idän maihin.[2] Täysi-ikäiseksi tultuaan Muhammadista tuli perimätiedon mukaan kauppias. Hänen ei tiedetä hoitaneen mitään suurempaa liiketoimintaa, mutta hän toimi perimätiedon mukaan rikkaan lesken Khadijan edustajana.[3] Myöhemmin leski avioitui 25-vuotiaan Muhammadin kanssa.[4]
Ensimmäiset ilmestykset ja toiminta Mekassa
Keski-ikää lähentelevä Muhammad kävi iltaisin vaeltelemassa kotikaupunkinsa Mekan lähistöllä vuorilla. Perimätiedon mukaan noin vuoden 610 tienoilla luolassa ollut Muhammad näki enkelin ja sai ilmestyksen.[5] Muhammad oli peloissaan ja epävarma tapahtuneesta. Tämän jälkeen seurasi välikausi, jolloin Muhammad ei saanut uusia ilmestyksiä vaan alkoi epäillä ensimmäistäkin ilmestystä. Tauon jälkeen ilmestykset alkoivat uudelleen, ja Muhammadin toiminta laajeni perhepiirin ulkopuolelle.[6]
Muhammadin julkinen toiminta alkoi noin vuonna 613. Aluksi ilmestykset keskittyivät korostamaan Jumalan mahtavuutta, eikä muita jumalia vastaan suoranaisesti hyökätty. Pian kuitenkin ilmestyksissä kiellettiin muut jumalat ja alettiin korostaa sosiaalista sanomaa. Mekan rikkaat kauppiaat eivät halunneet köyhää samanarvoiseksi Jumalan edessä, ja lisäksi pelättiin uuden uskonnon myötä myös pyhiinvaelluksen kärsivän. Välirikon syynä lienee myös ollut uuden uskonnon ja perinteisen heimoaatteen väliset ristiriidat.[6]
Tilanne kävi vähitellen sietämättömäksi Muhamadille. Hän sai kontaktin pohjoisessa sijaitsevaan kaupunkiin nimeltä Medina. Siellä asui useita juutalaisheimoja, mikä saattoi muokata kaupungin vastaanottavaiseksi uudelle monoteistiselle uskonnolle. Päinvastoin kuin Mekka, Medina sopi erinomaisesti maanviljelyyn ja kaupungin vanhin kerros oli etääntynyt beduiiniyhteiskunnasta.[7] Muutto (arab. هِجْرَة, hijra, suomeksi usein hidžra) tapahtui vuonna 622. Tästä tapahtumasta alkaa myös islamilainen ajanlasku.
Toiminta Medinassa ja sota Mekkaa vastaan
Aluksi Muhammadin asema lienee pysynyt sovintotuomarin osassa, mutta tasapaino järkkyi, kun Mekasta saapui suuri määrä muslimeita ja osa kaupunkilaisista kääntyi islaminuskoon.[8] Muhammad kokosi ympärilleen muslimit yhteisöksi (arab. أمة, umma). Tämän lisäksi hän teki liittosopimuksia kaupungin muiden ryhmien, pakanoiden ja juutalaisten kanssa. Myöhemmin kitkaa tuli erityisesti juutalaisten kanssa, sillä he eivät kääntyneet islaminuskoon.[8]
Muhammadin asema muutos näkyi myös ilmestyksissä. Köyhien profeetasta tuli valtiomies ja sotapäällikkö. Samalla Koraanin suuriin alkoi ilmestyä laki- ja rituaalisäädöksiä (arab. شريعة, šaria). Ilmestyksissä myös syytettiin juutalaisia ja kristittyjä pyhien kirjoitusten väärentämisestä ja heiltä alettiin vaatia veroa uskonnonvapauden säilyttämisen edellytyksenä.[9]
Muhammad aloitti sota- ja ryöstöretket pääasiassa Mekkaan ja sieltä pohjoiseen suuntautuvia karavaaneja vastaan. Muhammadin joukot saavuttivat ensimmäisen voiton hyökkäämällä kauppakaravaanin saattojoukkoa vastaan vuonna 624.[10] Seuraava vuonna sotaonni kääntyi. Mekkalaiset kokosivat armeijan ja voittivat selkeästi toisen taistelun. Muhammad haavoittui itsekin, ja hänen setänsä Abu Hamza sai surmansa.[11]
Kolmannessa koitoksessa vuonna 627 mekkalaiset hyökkäsivät suoraan Medinaan. Taistelusta ei tullut mitään, sillä vähälukuisemmat muslimit suojautuivat kaivamalla vallihaudan Medinan suojaamattomalle puolelle. Muilta osin kaupunkia suojasivat rosoiset laavakentät. Sotaretki surkastui odotteluksi, satunnaisiksi kaksintaisteluiksi ja sanasodaksi. Mekkalaisten vetäytyminen tyhjin käsin vaikutti heidän arvovaltaansa.[12]
Voitto Mekasta ja kuolema
Vuonna 629 muslimit suorittivat aselevossa sovitun pyhiinvaelluksen, mutta jo seuraavana vuonna 630 Muhammad valtasi Mekan kohtaamatta suurtakaan vastarintaa. Mekan asukkaat kääntyivät islaminuskoon yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.[13] Profeetta Muhammad käski tuhottavaksi mekkalaisten palvomien jumalien patsaat, mutta jätti Kaaban rauhaan. Muhammad jäi Medinaan ja vahvisti uutta valtakuntaansa sekä kävi taisteluita niskuroivia heimoja vastaan.[14]
Seuraavana vuonna Muhammad lähti toiselle pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan. Matkan alkuvaiheessa hän sai voimakkaan päänsärkykohtauksen ja palasi takaisin Medinaan. Perimätiedon mukaan Muhammad kuoli tuolla matkalla lempivaimonsa A’išan syliin 8. kesäkuuta 632 eli hidžran 10. vuotena.[14]
Islamilainen imperiumi (vuodet 632–750)
Islam levisi nopeasti: 600-luvulla Muhammadin kuoltua Medinan islaminuskoinen väestö pyrki saamaan kaikki arabialueet hallintaansa. Useat aiemmin islamiin kääntyneet heimot kapinoivat pyrkien irtautumaan Medinan määräysvallasta. Muslimit onnistuivat kuitenkin kukistamaan nämä ridda-kapinoiksi kutsutut levottomuudet. Tämän jälkeen alkoi varsinainen islamin laajentuminen Arabian niemimaan ulkopuolella kohti Persiaa ja Bysantin valtakuntaa. Laajenemisen tahdin saneli muslimiyhteisön sisäinen dynamiikka. Arabian niemimaan rauhoituttua ryöstöretkien kohteet oli etsittävä entistä laajemmalta alueelta sekä idässä että lännessä. Bysantin valtakunnan heikkous ja kristittyjen keskinäinen hajaannus mahdollisti nopean laajenemisen lännessä.
Muhammadin seuraajat eli kalifit valloittivat nopeassa tahdissa suurimman osan Lähi-itää, Pohjois-Afrikan ja Espanjan. Sadan vuoden aikana Muhammadin kuolemasta islamilainen valtio ulottui aina Atlantilta Keski-Aasiaan. Kyse oli tällöin ennen muuta islamilaisen alueen laajenemisesta, ei käännytyksestä uuteen uskontoon. Valloitettujen alueiden ei-islamilainen väestö oli verovelvollista ja heidän yrityksiään kääntyä islamiin verojen välttämiseksi ei katsottu suopeasti. Alueiden islamisoituminen (kääntyminen uuteen uskontoon) ja arabisoituminen (arabialaisen kulttuurin leviäminen) tapahtuivat myöhemmin ja vaihtelevalla laajuudella. Jotkut alueet kuten Irak sekä islamisoituivat että arabisoituivat nopeasti, mutta esimerkiksi Persia islamisoitui mutta ei arabisoitunut laisinkaan. Toisaalta esimerkiksi Egypti arabisoitui muttei islamisoitunut täysin.
Yhtenäinen valtiorakenne hajosi kuitenkin pian ja alkoi kilpailevien dynastioiden ja sisällissotien kausi, jota islamilaiset historioitsijat kutsuvat fitnaksi. Muhammadin aikaa seurasi Mekan ja Medinan ns. ortodoksinen kalifaatti (n. 632–661). Omaijadien kalifaatti (n. 661-750) oli ensimmäinen dynastia kalifeja, jotka eivät olleet suoranaista sukua profeetta Muhammadille itselleen.
Lähi-itä
Muhammadin kuoleman jälkeen alkoi ensimmäisten kalifien kausi. Muslimit valloittivat Arabian niemimaan ulkopuolisia alueita, kuten Syyria, Palestiina, Irak, Azerbaidžan ja Khorasan. Vuonna 661 valtaan nousi Umaijadien dynastia, jonka pääkaupunkina toimi Damaskos. Arabian kieli syrjäytti paikalliset kielet hallintokielenä ja kaunokirjallisuudessa. Islamilaisen arkkitehtuurin monumentti, Jerusalemin Kalliomoskeija, valmistui vuonna 691. Umaijadien dynastia paättyi vuonna vuonna 750.[15]
Aasia
Vuonna 664 muslimijoukot ylittävät Indus-joen. Kauppayhteydet Kiinaan olivat vilkkaita Tang dynastian aikana ja kalifi Othmanin kerrotaan lähettäneen edustajansa hoviin vuonna 651. Kauppiaiden mukana islam levisi satamakaupunkeihin Quanzhouhun ja Guangzhouhun asti. Keskiaasialainen Transoksanian alue valloitetaan 700-luvun alussa.[15]
Afrikka
Muslimit valloittavat Egyptin ja Pohjois-Afrikan rannikkokaistaleen. Umaijadien dynastia jatkaa valloituksia eteenpäin. Rannikon länsiosan berberit hyväksyivät islamin uskon, mutta eivät arabihallintoa.[15]
Eurooppa
Vuonna 710 muslimit saivat jalansijan Pyreneiden niemimaalle ja se oli valloitettu muutamassa vuodessa. Sotapäällikkönä toimi Tariq ibn Ziyad, jonka mukaan Gibraltar on saanut nimensä.[15]
Islamilainen kulta-aika (vuodet 750–1258)
|
Islamilaisen kulta-ajan |
|
Umaijadit (Espanja) 756–1031 |
Abbasidien kalifaatti (n. 750–1258) oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, jotka syöksivät umaijidit vallasta vuonna 750. Dynastia hallitsi 200 vuotta, mutta alkoi vähitellen hiipua turkkilaisen mamelukkien armeijan vallan kasvaessa.
Huolimatta islamin poliittisen yhteisön sirpaloitumisesta useat islamilaiset valtiot muodostuivat ajan kuluessa suurvalloiksi. Islamin piirin kulttuurikaupungit, kuten Bagdad ja Córdoba, muodostuivat islamilaisen kulttuurin keskuksiksi, joissa edistyivät niin tieteet kuin taiteetkin.
Lähi-itä
Vuonna 750 valtaan nousi Abbasidien dynastia ja pääkaupungiksi tuli Bagdad. Hellenistisiä tiede- ja filosofiakirjoja aloitettiin kääntämään arabiaksi, josta alkoi islamilaisten tieteiden kehitys. Mystiikan merkitys kasvoi suufilaisuuden muodossa. 900-luvulla Bagdadin kalifaatin asema heikkeni ja vastaavasti paikalliset kalifaattien merkitys kasvoi. Persian kieli nousi arabian kielen rinnalle kaunokirjallisuudessa. Vuonna 1099 ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin.[16]
Aasia
Keski-Aasian turkkilaiset kansat islamilaistuivat ja kirjakieleksi muodostui persia. Vuonna 1008 muslimit ottivat hallintaansa nykyisten Intian ja Pakistanin välillä sijaitsevan Punjabin. Vuonna 1192 muslimit ottivat hallintaansa Gangesin laakson. Mongolit valloittavat Keski-Aasian alueella sijaitsevat Samarkandin ja Buharan vuonna 1220–1221.[16]
Afrikka
Niilin länsipuolinen Maghreb oli muodollisesti osa Abbasidien dynastiaa, mutta käytännössä se oli itsenäisten dynastioiden hallitsema. Nykyisessä Tunisiassa sijaitsevasta Kairouan muodostuu teologian ja kulttuurin keskus. Šiiamuslimien Fatimidien dynastia hallitsi Pohjois-Afrikkaa vuosina 910–1171. Afrikan luoteisosaa hallitsi almoravidien dynastia 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla. Nubiaan muodostui ensimmäinen islamilainen ruhtinaskunta. Islam levisi Saharan poikki Ghanaan asti kauppiaiden mukana. Kanem-Bornuissa hallitsi ensimmäinen muslimi.[16]
1100-luvulla Egyptissä fatimidien dynastia päättyi sunnalaisten aijubidien valtaannousuun. Heidän valtakaudellaan käytiin taisteluita ristiretkeläisiä vastaan sekä tehtiin kauppaa eurooppalaisten kanssa. Itä-Afrikassa Sansibar islamilaistui.[16]
Eurooppa
Damaskoksesta paennut umaijadisukuinen prinssi saapui Córdobaan vuonna 756. Hänet julistettiin emiiriksi ja Pyreneiden niemimaahan perustettiin umaijadivaltio, joka ei tunnustanut Bagdadin abbasidien dynastiaa. Kristitty ja juutalainen väestö arabialaistui ja osa heistä kääntyi islamiin. Pyreneille muodostui kristittyjä kuningaskuntia.[16]
Vuonna 928 Córdoban emiiri ottaa kalifin arvonimen. Córdoban kalifaatti aikana tieteet ja taiteet kukoistavat, ja valtion kristityt asukkaat levittävät uusia ajatuksia myös muualle Eurooppaan. 1000-luvulla kalifaatti hajoaa pikkuvaltioiksi, jolloin kristityt kuningaskunnat valloittavat uusia alueita. 1100-luvulla niemimaan pienenevää islamilaista osaa hallitsevat almohadit, joiden uudeksi keskukseksi muodostui Granada.[16]
Islamilainen keskiaika (vuodet 1258–1918)
|
Islamilaiset dynastiat |
|
Granadan nasridit (Espanja) 1230–1492 |
Kalifaattien aikaa seurasi turkkilainen Osmanien valtakunta (n. 1300–1918).
Lähi-itä
Vuonna 1258 mongolit valloittivat Bagdadin. Mongolien hallintokieleksi tuli persia. Vuonna 1291 mamelukit karkoittivat ristiretkeläiset Palestiinasta. 1300-luvulla osmanit nousivat valtaan Anatoliassa. Vuonna 1369 turkkilaismongolilainen Timur Lenk perusti pääkaupungin Samarkandiin ja laajensi valtakuntaa Volga-joelle ja Persiaan saakka.[17]
1500-luvulla osmanit liittivät valtakuntaansa Syyrian, Mekan ja Medinan. Valtion hallintokielenä oli turkki. Persiassa valtaa pitävät Safavidi dynastia omaksui šiialaisuuden. Seuraavalla vuosisadalla osmanit saavuttivat suurimman laajuutensa, mutta valtakunta alkoi heikentyä sisäisesti. Erityisesti muutokset maailmankaupassa heikensivät taloutta.[17]
1700-luvulla osmanit tekivät laajoja hallinnollisia uudistuksia, joiden mallit otettiin Euroopasta. Persiassa safavidien valtakausi päättyi vuonna 1722 ja valtaan nousi Qajar dynastia. Arabian niemimaalla syntyi islamilainen herätysliike, wahhabilaisuus.[17]
1800-luvulla kansallisuusaate levisi osmanivaltioon. Turkkilaista nationalisimia edustivat nuorturkkilaiset, kun vastaavasti arabialaisilla alueilla heräsi ajatus yhdistää kaikki valtiot yhdeksi valtioksi, panarabismi. Osmanivaltioon perustettiin parlamentti vuonna 1873.[17]
Aasia
Intian niemimaan muslimialueista muodostui Delhin sultaaniitti, joka käsitti niemimaan pohjoisosan. Islam levisi kauppiaiden mukana Kaakkois-Aasian rannikkokaupunkeihin. Pohjois-Sumatralle syntyi islamilainen kuningaskunta, jonka portugalilaiset tuhosivat myöhemmin vuonna 1521.[17]
1400-luvulla Keski-Aasian mongoliheimoista osa omaksui islamin, kun vastaavasti osa buddhalaisuuden. Kiinassa Shaanxin provinssin pääkaupungista Xi'anista tuli merkittävä islamilainen keskus. Jaavalle muodostui muslimivaltioita.[17]
Nykyaika (vuodet 1918–)
1700-luvulta lähtien islamilaiset alueet joutuivat eurooppalaisen imperialismin piiriin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen laajalti tunnustettua kalifaattia ei enää ollut. 1900-luvun kuluessa islamiin vaikuttivat monet muut ideologiat kuten sosialismi, mutta uskonto säilytti ominaispiirteensä. Uskonnon nopea kasvu, länsimaiden kiinnostus islamilaisiin alueisiin, kansainväliset konfliktit ja globalisaatio ovat osaltaan pitäneet islamin merkittävänä nykymaailmaa muokkaavana tekijänä.
Kirjallisuutta
- Allahwerdi, Helena & Hallenberg, Helena (toim.): Islamin porteilla. Kirjayhtymä Oy, 1991. ISBN 951-26-3508-9.
- Armstrong, Karen: Islam: A Short History. Weidenfeld & Nicholson, 2001. ISBN 1-84212-583-4.
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin. Helsinki: Gaudeamus Kirja, 2006. ISBN 951-662-924-5.
- Palva, Heikki & Perho, Irmeli, toim.: Islamilainen kulttuuri. Otava, 1998. ISBN 951-1-13315-2.
- Sartola, Pekka: Islam, ystävä vai vihollinen?. Jyväskylä: Ajanteos Kustannus, 2006. ISBN 952-99597-1-0.
Lähteet
- ↑ a b Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 45–48
- ↑ Sartola, sivut 39–40
- ↑ Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 77–78
- ↑ Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivu 14
- ↑ Sartola, sivut 42–45
- ↑ a b Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 51–53
- ↑ Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 56–57
- ↑ a b Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 57–59
- ↑ Sartola, sivu 88
- ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos, s. 237–244. Basam Books, 1997. ISBN 952-9842-15-5.
- ↑ Sartola, sivut 87–92
- ↑ Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 59–60
- ↑ Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 60-62
- ↑ a b Sartola, sivut 96–97
- ↑ a b c d Allahwerdi & Hallenberg, sivut 20–21
- ↑ a b c d e f Allahwerdi & Hallenberg, sivut 21–23
- ↑ a b c d e f Allahwerdi & Hallenberg, sivut 22–27
Aiheesta muualla
- Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin lähteillä. Kehitys 3/2004.