Ridda-sodat
Ridda-sodat syntyivät islamilaisen perimätiedon mukaan Arabian niemimaalla kun beduiiniheimot alkoivat kapinoida muslimihallintoa vastaan Muhammedin kuoleman jälkeen vuonna 632. Ridda tarkoittaa islamista luopumista.
Sotia koskevat tiedot eivät perustu aikalaislähteisiin vaan myöhempään islamilaiseen perinteeseen.[1] Sen takia ridda-sotia on myös pidetty myöhemmin keksittynä kertomuksena.[2]
Hadith-perinteen kertomus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotien syntymisen tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisen islamilainen historiankirjoituksen mukaan useat beduiiniheimot kieltäytyivät maksamasta almuveroa Medinaan ja luopuivat islamista. Tämä käsitys syntyi 800-luvulla, kun islamin varhaishistoriaa kirjoitettiin uudestaan silloisten uskonnollisten näkemysten mukaan.[1] Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan islam oli merkinnyt beduiiniheimoille poliittista liittolaissuhdetta Muhammedin hallinnon kanssa. Tämä suhde katsottiin päättyneeksi Muhammedin kuoltua. Itse islamista ei olisi luovuttu, vaan taustalla oli irtautuminen veronmaksusta Medinan keskushallinnolle.[1]
Sotien lopputulos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodat päättyivät nopeasti kun heimot pakotettiin Medinan keskusvallan alaisiksi. Ridda-sotien aikana Arabian niemimaalle syntyi kilpailevia profeettoja, ns. ridda-profeettoja. Perinteisen islamilaisen historiankäsityksen mukaan kyse oli Muhammedin jäljittelijöistä. Osa profeetoista aloitti toimintansa jo Muhammedin eläessä ja ehdotti hänelle jopa yhteistyötä. Eräiden ridda-profeettojen, kuten Tulaihan, tiedetään "kääntyneen takaisin" islamiin ja eläneen kunnioitettuna muslimina.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus. Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8
- Ohlig, Karl-Heinz & Puin, Gerd-R.(toim.): The Hidden Origins of Islam. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 (englanniksi)